Laulu on ilmeisesti tehty Antti Laamasen runosta Äidin haudalla. Runo on julkaistu Suvannon seutu -lehdessä, jonka digitoitua versiota voit lukea täällä http://sakkola.fi/suvannon-seutu/Suvannon%20Seutu%201979-3.pdf Runo on sivulla 2.
Ydinjäte on ydinenergian käytössä syntynyttä radioaktiivista jätettä. Se jaetaan korkea-, keski- ja matala-aktiiviseen jätteisiin. Näistä korkea-aktiivinen jäte on käytettyä ydinpolttoainetta. [1]
Ydinpolttoaine koostuu uraanioksidista, joka on puristettu noin sentin korkuisiksi, tiiviiksi ja vakiokokoisiksi napeiksi. Napit pakataan ohuisiin metalliputkiin eli polttoainesauvoihin. Sauvojen sisään jäävä tyhjä tila täytetään heliumilla ja sauvat sinetöidään. Sauvat kootaan tukirakenteiden koossapitämiksi nipuiksi ja niput ladataan reaktoriin. [2] [3]
Kun niput poistetaan reaktorista, ne ovat ulkoisesti samannnäköisiä kuin käyttämättöminä, mutta nyt ne on hyvin radioaktiivisia. Niitä jäähdytetään vuosia vesialtaissa...
Löysin määritelmän ruotsinkielisestä hallintohistoriallisesta sanakirjasta, https://fho.sls.fi/uppslagsord/10381/memorialprotokoll/.Sen mukaan memoriaalipöytäkirjat ovat muistiinpanoja ja toimivat pohjana varsinaiselle pöytäkirjalle.
Kysyin asia myös Kansallisarkistosta, https://www.arkisto.fi/, josta vastattiin näin: memoriaali tarkoittaa muun muassa muistiota. Memoriaalipöytäkirja voi siis tarkoittaa esimerkiksi oikeudenkäynnin aikana tehtyä muistiinpanoa, josta sitten on puhtaaksikirjoittamalla tehty varsinainen pöytäkirja.
Requiem, sielunmessun teksti löytyy Erkki Pullisen suomentamana suomalaisesta Requiem.fi-sivustosta https://www.requiem.fi/requiem-ikuisen-valon-ja-levon-rukous-2/requiemi… ja Sibelius-akatemian käännösteksti-, Laura-sivustosta, https://laura.uniarts.fi/savellys/requiem-d-molli-kv-626.
Sequentian Osien nimet ovat tekstin alkuja eli Confutatis aloittaa kohdan
Confutatis maledictis
Flammis acribus addictis,
Voca me cum benedictis.
Verbi confuto 1 (confutare) merkitsee vaientaa, lannistaa, kumota, tukahduttaa, myöhäisempiä merkityksiä on myös tuomita. Tässä kohdassa confutatis liittyy sanaan maledictis (partisiipin perfekteja, absoluuttisena ablativina), joka merkitsee kun kirotut on lannistettu/tuomittu, ja jatkona tälle voca me...
Linkku-sana taitaa merkityksessä linja-auto nykyään olla enimmäkseen käytössä Lahdessa ks. esim https://www.ess.fi/paikalliset/179347 . Suomen murteiden sanakirjakaan ei sanaa tässä merkityksessä muualta tunnista https://bit.ly/3Lqd79W
Samassa merkityksessä linkku-sanaa on kuitenkin Heikki Paunosen mukaan käytetty joskus myös stadin slangissa 1970-luvulla. Sana lienee vaan lyhennetty sanasta linja-auto.
Lähde:
Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (2000)
En löytänyt sanaa tiimakausi saatavilla olevista suomen kielen sanakirjoista.
Sanan tiima merkitys on tunti, tuokio, tovi, hetki.
Tiima on laina varhaisruotsin sanasta tijma, jota nykyruotsissa vastaa timme tai timma. Suomen kirjakielessä tiima on ensi kertaa mainittu 1630-luvulla.
Meänkielellä sanan tiimakausi merkitys on tunti.
Sanan tiimakausi yhteys sanaan tiimalasi lienee yksinkertaisesti se, että kumpikin sana liittyy ajan mittaamiseen.
Tiimakausi-sanan merkityksestä ja alkuperästä voi myös tiedustella Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämästä kielineuvonnasta. Tässä linkki kysymyslomakkeeseen: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Lähteet:...
Kyseessä on pellavaöljysaippua. Sitä löytyy monilta eri valmistajilta sekä kiinteänä että nesteenä. Sitä myydään myös nimellä pellavaöljysuopa.
Lähde
Pellavaöljysaippua - Pirkka
Kuvassa on Gdańskin kaupungin pienempi vaakuna, jossa on punaisella pohjalla kaksi ristiä ja niiden yläpuolella kruunu.
Vaakuna on peräisin 1300-luvulta, Saksalaisen ritarikunnan ajoilta.
https://www.gdansk.pl/redakcja/herb-flaga-i-logo-miasta,a,17103
https://www.gdansk.pl/en/about-gdansk/description-and-the-principles-of…
Tuntomerkkien perusteella kyseessä on todennäköisesti Georges Perecin klassikko Elämä Käyttöohje (Loki-kirjat, 2006). Kirja koostuu 99 luvusta, jotka vastaavat erään pariisilaisen kerrostalon huoneita. Jokaisesta huoneesta kerrotaan jotain. Joskus huone vain kuvaillaan, mutta useimmiten siihen liitetään jokin tarina huoneessa asuvasta tai asuneesta ihmisestä. Henkilöiden kohtalot sivuavat toisiaan. Teoksessa mainitaan yli tuhat henkilöä.
https://ylioppilaslehti.fi/2006/12/monomaanien-kerrostalo/
Holhouksenalaisuus lakkasi Suomessa olemasta äänioikeuden este vuonna 1972.
Lakikansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta 358/1972
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1972/19720358
lisätietoa artikkelista:
Liisa Nieminen, Anna Mäki-Petäjä-Leinonen: ”YLEINEN, YHTÄLÄINEN ÄÄNIOIKEUS”, Muistiliitto, blogi.
https://www.muistiliitto.fi/fi/muistiliitto/ajankohtaista/muistiliiton-…
Eduskunnan kirjaston tietopalvelusta kysyttyä:
Miten yleinen ja yhtäläinen äänioikeusikä on kehittynyt viimeisen sadan vuoden aikana?
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…
Löysin Kansallisdiskografiasta seuraavan tietueen, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…. Siinä kappaleen nimi on Tuntematon lehdenjakaja, säveltäjä Orvo, E., sanoittaja Puhtila, Sauvo (Saukkinakin tunnettu), sovittaja Virtanen, Eino ja esittäjät Nieminen, Siiri sekä Virtanen, Eino.
Kanteletar on käännetty englanniksi ja sitä löytyy Helmet-kokoelmasta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1046026__Skanteletar__Ff%…
The Kanteletar : lyrics and ballads after oral tradition / by Elias Lönnrot ; selected and translated from the Finnish with an introduction and notes by Keith Bosley. Oxford University Press 1992.
Verkosta en löytänyt englanninkielistä Kanteletarta, vain muutaman runon This is Finland -sivustolla, https://finland.fi/arts-culture/the-kanteletar/
Mieltymyskysymyksiin on hyvin vaikea vastata. Paljon puhutaan kansanluonteesta tai historiasta, mutta sellaisia asioita ei voi todistaa tai tutkia kovinkaan objektiivisesti. Ehkä siihen vaikuttaa sellainenkin asia, että suomalaiset metalliyhtyeet ovat menestyneet maailmalla ja sellainen innostaa aina myös muita yrittäjiä. Seuraavissa artikkeleissa tutkitaan hevimusiikkia Suomessa:
https://www.aka.fi/tietysti/kulttuuri-ja-yhteiskunta/nyt-pinnalla1/hevi…
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Metallimusiikki
Aiheesta löytyvä kirja:
Mikael Huhtamäki, Scream for me Finland! –Kansainvälistä hevikeikkahistoriaa 1980-luvun Suomessa
Hevimetallimusiikin suosiota maailmalla voi tutkia esimerkiksi listauksesta maista, joissa on eniten...
Katkelma löytyy tosiaan Marguerite Duras'n omaelämäkerrallisen teoksen L'Amant ( 1984; Rakastaja 1985, Otavan kirjasto) alusta, Jukka Mannerkorven suomentamana:
"Minun elämässäni oli myöhäistä kovin varhain. Kahdeksantoistavuotiaana oli jo myöhäistä. Kahdeksantoista-, kaksikymmentäviisivuotiaana kasvoni kehittyivät odottamattomaan suuntaan. Kahdeksantoistavuotiaana minä tulin vanhaksi. En tiedä käykö niin kaikille, en ole koskaan kysynyt. Luulen kuulleeni puhuttavan ajan paineesta joka joskus iskee kesken nuoruusvuosien, elämän kukkeimpaan aikaan."
Tätä kannattaa kysyä suoraan siitä kirjastosta, josta on kyse. Eri kirjastoissa saattaa olla erilaiset käytännöt sen suhteen, milloin niiden varaushyllyt selvitetään.
Ensi alkuun voisi kokeilla Siirtolaisinstituutin tietokantoja. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/aineistot/sukututkimus/
Goara vestisyna -sivusto kertoo siirtolaisuudesta Venäjältä ja Neuvostoliitosta Yhdysvaltoihin. https://goaravetisyan.ru/fi/emigraciya-iz-rossiiskoi-imperii-v-ssha-volny-russkoi-emigracii-ot-ivana/
FamilySearch -sivustosta voisi myös olla apua. https://www.familysearch.org/en/wiki/United_States_Emigration_and_Immigration Sieltä löytyy linkkejä erilaisiin arkistoihin Yhdysvalloissa.
Ikävä kuulla, että lukeminen menee pakkosuorittamiseksi.
Ääni- ja e-kirjojen laina-aika kompromissi. Kirjoja on melko vähän ja suosituimpia kirjoja jouruisi jonottamaan pidemmällä laina-ajalla vielä kauemmin.
CD-äänikirjoilla on neljän viikon laina-aika.
Jos e-kirjojen kuunteluun on jokin terveydellinen syy, voisi kokeilla Celia-kirjastoa. Helmet kirjastoissa voidaan rekisteröidä Celian asiakkaaksi. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Aanikirjoja_lukemisesteisille
Australiasta kertovaa kaunokirjallisuutta on melko vähän. Jotain kuitenkin löytyy. Gerald Murnane: Tasangot / Gerald Murnane
Tua Harmo: Oranssi maa
Tamara McKinley :Perintöosa ja muutkin hänen teoksensa
Gregory David Roberts: Vuoren varjo
Kuinka kilpikonna sai kilpensä ja muita aboriginaalisatuja : Australian aboriginaalien kansantarinoita / toimittanut ja kääntänyt Sini Laurén ; kuvittanut Mika Vaaranmaa
Diana Cooperin trilogia; Hiljaiset kivet, Voimakoodit ja Valoverkko
Marlo Morgan: Viesti oikeiden ihmisten maailmasta
Hieman vanhempaa kanokirjallisuutta ovat
Nevil Shute: Viisi mustaa kanaa tai Ystäväni Johnnie (näistä ainoa Tasmaniasta kertova)
Keri Hulme: Mauriora : maan voima
sekä...
Lassi Nummen Linna vedessä ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1975. Se on runoelma viisisataavuotiaasta Olavinlinnasta, sen paikasta historiassa ja savolaisessa maisemassa: mitä olivat linna ja sen asukkaat ennen, mitä kaikkea on tapahtunut, mitä on edessämme nyt. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_20848
"Miehuusko kadonnut? Mihin se voisi kadota?" Runo kertoo Eerik Akselinpoika Tottista ja päättyy seuraavasti: "Miehuus on kykyä elää / sodassa rauhaa kohden. Se on rauhan rakentamista. Sen onni / vilja ja puu, silta veden ylitse, korkenevat tornit."
