Juha Kärkkäisen Suomalaisen Formula 1 -historian mukaan "formula" oli alun perin yksinkertaisesti vain Kansainvälisen autoliiton (FIA) kilpa-autoille antama luokan nimi. Tapani Lehtinen jatkaa omassa Suomalaisessa formulahistoriassaan: "Sana itsessään ei merkitse moottoriurheilun kannalta muuta kuin että on sovittu ajettavan kilpaa samanlaisilla ajokeilla tai ainakin tietyillä säännöillä määritellyillä ja sen takia tasaväkisillä autoilla, moottoriveneillä tai muilla laitteilla. Sovelletaan samaa formulaa."
Niin kuin usein käy, kielenkäytössä "formula" on vähitellen muokkautunut alkuperäistä merkitystään laajemmaksi käsitteeksi – alun perin autoluokkaa tarkoittaneesta sanasta on tullut puhekielessä näillä autoilla käytävää...
Kappaleesta "Kaunis maa" pitäisi olla julkaistu nuotinnos kirjoissa Laulun sanoma. 3 (1985) ja Lauluja Jeesuksesta (2004 ja 2015). Kirjojen saatavuus kirjastoissa näkyy tässä.
Laulun soinnut löytyvät täältä:
https://www.biblecenter.se/rsmp3/0xx/Jukka063_Kaipaan_paasta_rantamille…
Runolle löytyi jatkoa kuolinilmoituksesta:
Maan hiljaiset meistä suurimmat lie,
he taakkansa kantaa
ja lyhteensä vie.
Mutta sellainenkin jatko löytyi kuin:
...he taakkansa kantaa
ja lyhteensä vie,
sen mestarin luokse mi huojentaa.
Tekijää runolle lähteenä ja apuna käytetyt runojen suurkuluttajat eivät löytäneet. Runo on heille tuttu kuolinilmoituksista.
Mustaksi raamatuksi tai Mooseksen kuudenneksi ja seitsemänneksi kirjaksi kutsuttu teos on kokoelma keskieurooppalaisista taikakirjoista peräisin olevia tekstejä. Sen ensimmäinen tunnettu versio on vuodelta 1849. Sisällön vanhimmat osa on ajoitettu 1500-luvulle.
Teoksen voi hävittää kuten muutkin kirjat eli irrottamalla kannet ja laittamalla sivut paperinkeräykseen. Kannet ovat energia- tai sekajätettä. Kirjan voi myös viedä antikvariaattiin.
Lähteet:
Esoteric Archives: http://www.esotericarchives.com/moses/67moses.htm
Salakirjat: https://www.salakirjat.net/product/25/musta-raamattu---korupainos
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_raamattu
Radioteatteri toteutti Stephen Dunstonen kirjoittaman kuunnelman Kuka on Sylvia? (Who is Sylvia?) vuonna 1987. Risto Säämäsen suomentamana ja Rauni Rannan ohjaama kuunnelman ensiesitys Yleisradiossa oli 15.2.1987. Uusintana Kuka on Sylvia? on kuultu ainakin 18.10.1987 ja 23.3.1992.
"Kuunnelmassa rinnastetaan kahden tiedemiehen ja heidän tutkimiensa torakoiden elämäntapahtumat. Kärsimykset mullistavat torakoiden elämän tyystin. Tiedemiehiä järkyttävät perhepiiriin kohdistuvat kohtalon iskut." (Katso 13/1992)
Brittien kruununperimysjärjestyksen säännöt ovat varsin yksiselitteiset: ensisijaisina perillisinä tulevat kyseeseen hallitsijan jälkeläiset, jotka ovat syntyneet hyväksytyn avioliiton aikana. Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset eivät voi periä kruunua.
Jos kävisi ilmi, että toinen kuningas Charlesin pojista ei olisikaan hänen biologinen lapsensa, tämä todennäköisesti poistettaisiin kruununperimysjärjestyksestä kokonaan. Edes australialaisella Simon Dorante-Daylla, joka on väittänyt olevansa Charles III:n ja hänen kuningatarpuolisonsa Camillan 60-luvulla syntynyt lapsi, ei olisi sijaa perimysjärjestyksessä, vaikka hän onnistuisi osoittamaan väitteensä paikkansapitäväksi, koska Charles ja Camilla eivät olleet naimisissa Dorante-...
Kyseessä on Pentti Ilolan Pentti Jones -nimellä vuonna 1987 julkaisema lastenlaulu Kissa ja myyrä. Se on julkaistu myös mm. kokoelmalevyllä Lastenkamari rokkaa (2005).
Ks. esim. Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=kissa+ja+myyr%c3%a4&ID=bcfe3…
Tuntemattoman kirjoittajan runo viidestä pöllöstä puussa sisältyy Eric Carlen teokseen Kaiken maailman eläimiä : Runoja ja riimejä mursusta sarvikuonoon (Animals animals, 1983). Runo löytyy teoksen sivulta 46.
Kaiken maailman eläimiä ilmestyi Jukka Itkosen suomeksi toimittamana vuonna 1991. Suurin osa kirjan runoista ja loruista on suomalaisten kirjailijoiden kynästä, osa on Jukka Itkosen englannista suomentamia.
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden kirjastoverkkosi alueella.
https://finna.fi/Record/vaski.126121
https://finna.fi/Record/vaski.126121#componentparts
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://lki.verkkokirjasto.fi/
Sanoin "Pentinkulman eepos ensimmäistä kertaa yksissä kansissa" takakannessaan itseään mainostanut Täällä Pohjantähden alla -laitos ilmestyi vuonna 1985.
Etsimänne teos on varmaankin Martti Merenmaan Aamu keisarin kaupungissa (1963). Teos pohjautuu kirjailijan nuoruudenkokemuksiin Pietarissa.
Merenmaa opiskeli maalaustaidetta Pietarin taideakatemiassa.
Alla on linkki Kirjasammon esittelyyn teoksesta. Siinä on kuvaus teoksen sisällöstä ja kuva kannesta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_23997
https://finna.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Merenmaa
Tarkoitatko mahdollisesti Lars Sundin kirjaa Kolme sisarta ja yksi kertoja : nelinäytöksinen romaani?(Tre systrar och en berättare : roman i fyra akter). Kirjasta kerrotaan seuravaavasti: "Selluloosankatkuisessa pikkukaupungissa amatööriteatteriseurue päättää uskaliaan uljaasta satsauksesta: näyttämölle sovitetaan Anton Tšehovin Kolme sisarta.Päärooleihin valituilla kolmella naisella ei ole juuri muuta yhteistä kuin nuoruus ja rakkaus teatteria kohtaan. Vastavalmistunut kansakoulunopettajatar Ulla-Maj, näytelmän Olga, on paennut taustaansa ja katkeroitunutta äitiään. Margitin – Mašan! – porvarillinen perhe odottaa häneltä lähinnä avioitumista ja kotirouvan roolia, ja hän osaa uskotella, että ne ovat myös hänen omia haaveitaan. Irinaa...
Jalkaväkirykmentti 23:n osuudesta Vuosalmen taisteluihin löytyy melko hyvin kirjallisuutta. Tietoja tapahtumista ja taustoista löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Ahto, S., & Pirilä, V. (1989). Eteläpohjalaisia taisteluissa: 2, 1919-1944. Otava.
Isonkyrön sotahistoriatoimikunta. (1980). Isokyröläiset talvi- ja jatkosodassa 1939-1945. Isokyrön kunta.
Määttä, V. (2010). Lakeuksien eversti Matti Laurila. Ajatus.
Sorko, K. (2011). Laurilan verikoirat: Jalkaväkirykmentti 23 Taipaleella ja Vuosalmella 1939-1940.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1978). Talvisodan historia: 2, Sotatoimet Karjalan kannaksella. WSOY.
JR 23:n rykmenttitason sotapäiväkirja sekä I pataljoonan 1. komppanian sotapäiväkirjat maaliskuulta...
Valitettavasti emme ole löytäneet vastausta kysymykseesi. Tiedustelen asiaa vielä kirjastolaisten sähköpostilistalla ja ilmoitan, jos vastaus löytyy sitä kautta. Tunnistaisiko joku palstan lukijoista tämän kirjan?
Pähkäillä on johdannainen sanasta pähkä, joka on murteellinen muoto sanasta pahka, kuppi, nuppi. Pähkä on todennäköisesti deskriptiivinen eli kuvaileva sana, jonka etymologiaa ei täysin tunneta. Se saattaa myös kuulua samaan yhteyteen kun pähkinä-sana.
Sanakirja ei mainitse sanan yhteyttä saamelasikieliin.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja L - P. (1995)
Kuluttaja-lehden numerossa 7/2019 paneuduttiin tarkastelemaan merkkituotteiden ja kaupan omilla merkeillä tarjottavien vastaavien tuotteiden välistä eroa ja päädyttiin toteamaan, ettei näillä välttämättä ole muuta eroa kuin pakkaus. Kauppojen omia tuotteita valmistavat usein aivan samat tehtaat, joiden brändituotteet kilpailevat ostajan huomiosta samoilla hyllyillä.
Kaupan omien merkkien tuotteiden raaka-aineissa voi kuitenkin olla eroja vastaaviin brändituotteisiin. Kuluttajan artikkelin esimerkkituotteista esimerkiksi Juustoportin "private label" -tuotteet tehtiin eri maidosta kuin Juustoportti-tuotteet. Olvin päärynäsiideriä valmistettiin peräti neljällä erilaisella reseptilllä: K-menulle, Pirkalle, Rainbow'lle ja Olvin omalle Sherwood...
Seija Simolan laulamasta, Aarno Ranisen sovittamasta ja Jussi Raittisen suomeksi sanoittamasta kappaleesta "Ihanaa se ois" ei ole saatavilla lainattavaa nuottia. Kappale on julkaistu nuottikokoelmassa "7 iskelmää", osa 2. (Helsinki : Edition Coda, 1967). Nuottia on vain yksi kappale Helsingissä, Kansalliskirjaston kokoelmassa, ja sitä ei saa lainaan. Lukusalissa paikan päällä sen voi saada tutkittavaksi.
"Ihanaa se ois" - kappale on "käännösiskelmä", alkuperäiseltä nimeltään "Samba de verãoja" ja sen on säveltänyt Marcos Valle. Tuosta alkuperäisestä kappaleesta kyllä löytyy nuotteja erilaisina sovituksina. Finna-hakupalvelusta (www.finna.fi) voit etsiä yhdellä kertaa Suomen eri kirjastojen kokoelmista. Hae kappaleen nimellä ja...
Paasilinnan käyttämä lausahdus on muunnelma sota-aikaisesta sutkauksesta "Älä vapise isänmaa, ei poikaskaan vapise", jonka rintamalehti Pohjan Poika kirjasi muistiin vuonna 1944. Se on yksi pääasiassa eri rintamalehdistä kerätyistä yli 15 000 sota-aikaisesta kaskusta, joista 60-luvun alussa koottiin kaksi kirjaa otsikolla Nauru sodalle : sotiemme huumoria. Ennen Jäniksen vuotta sanonta löytyy kutakuinkin Paasilinnan käyttämässä muodossa ainakin Kai Heinosen vuonna 1973 julkaistusta Nyky-Suomen sananparsikirjasta: "Älä vapise isänmaa, vaikka poikas horjuu."
Hei, kyseessä voisi olla Tuulikki Ojasen Annen ensimmäinen leiri.
Anne lähtee kirjassa ratsastusleirille, jossa tapaa tytön nimeltä Takku. Takku antaa Annelle lempinimeksi Tikku. Pääset varaamaan kirjan Vaara-kirjastojen verkkokirjastosta: https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.31083
Laulun nimi on "Sammuva hiillos". Se alkaa: "Tuijotan hiileen himmenevään". A. Aimo, joka äänitti kappaleen Dallapé-orkesterin kanssa vuonna 1935, laulaa vain toisen säkeistön, joka alkaa: "Ruuduissa kasvaa kukkia jään". Laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty M. Maja, joka on eri henkilöiden yhteinen pseudonyymi. Yksi näistä henkilöistä on Martti Jäppilä.
Laulun ovat levyttäneet myös Aikamiehet (1967) ja Arttu Suuntala (1971).
A. Aimo: Sammuva hiillos YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=NpMel_A9P3k
Arttu Suuntala: Sammuva hiillos YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=Vl9Wa6Q_7Do
Maja, M. Kanto - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000183771
Fenno : suomalaiset...
