Ainakin täältä näyttäisi löytyvän kysymäsi mahdollisuus: https://www.ultrafractal.com/.
Muita vaihtoehtoja esitellään tässä Fix the Photo -sivuston artikkelissa: https://fixthephoto.com/best-fractal-generator.html.
Kirjastojen osalta lista löytyy Kirjastot.fi:n sivulta https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Kirjastoissa katsotaan hieman perään menevätkö kirjat vai jäävätkö kirjakierrätyshyllyyn. Kirjoja poistetaan tarvittaessa. Yleisesti rajataan kuinka monta kirjaa voi tuoda.
Muuta luetteloa ei löytynyt, eikä siten kuka niitä hallinnoisi.
Valitettavasti en ole onnistunut köytämään kuunnelmaa Laiva Toivosta, mutta Joni Skiftesvik on kirjoittanut Laiva Toivo Oulu-näytelmän, jota on mm. esitetty ensimmäisessä Meri Oulu Festivaali-tapahtumassa Toppilansalmen rannalla heinäkuussa 2001. Esityksen ohjasi Kari Hakala. Näytelmää on aikaisemminkin esitetty Oulun kaupunginteatterilla.
https://naytelmat.fi/p/laiva-toivo-oulu
https://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-kirjallisuutta/skiftesvik-dramatisoi…
Kollega ehdotti kirjastolaisten sähköpostilistalla Kai Petersenin kirjaa Muinaiseläimiä värikuvina. Kirjan kansikuva löytyy esimerkiksi sivulta https://www.antikvaari.fi/k/kirjailija/tuote/1360116 . Kansi ei tosin ole sinipohjainen.
Tässä vielä yksi vinkki: Taylor, Ron: Hirmuliskot : kuvatietokirja / teksti Ron Taylor ; suomennos Satu Leveelahti ; [kuva-aineisto Zophia Kielan-Jaworowska ... ja muita]. Kustannus Carlsen 1989. 45 sivua : kuvitettu ; 33 cm.
En löytänyt vastausta Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjasta (1992), Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (1988) enkä Nykysuomen sanakirjasta (1961).
Seittu-niminen paikka löytyy Ilmajoelta. Sukututkijoiden Geneanet-sivuston mukaan Seittu-nimisiä ihmisiä löytyy paljon Ilmajoelta ja Vaasasta. Voit myös lähettää kysymyksesi Suomen sukututkimusseuralle.
Suomessa Tarkoituksena tappaa -nimisenä esitetyn Roger Spottiswooden elokuvan alkuperäinen nimi oli Shoot to kill.
Shoot to Kill | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta löytyy yksi osuma sanalla "imo". Kantasanana on "imisä", jonka yksi merkitys on naaraspuolinen sika (etenkin porsaana), naaraskissa tai -koira, harvemmin muu naaraseläin. Imoa on käytetty samassa merkityksessä alueella Maaninka-Viitasaari-Pyhäjärvi Ol.-Vieremä-Maaninka.
Tässä esimerkki sanan käytöstä puheessa:
siellä kuul olovaˀ imokòera, èikö tuo siellä liem mèijänkääk kòera. Maaninka
Tässä linkki imisä-pääartikkeliin: imisä - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Tämä linkki vie imo-artikkeliin: imo - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Vastavirtaan-nimellä on kirjoitettu Stalinin ajan vankileireille sijoittuva muistelmateos. Anna Eskuri muistelee siinä elämäänsä Neuvosto-Venäjällä. Vuonna 1901 syntynyt Eskuri avioitui venäläisen miehen kanssa, joutui vankileirille 1937 ja vapautui 1947. Ensimmäinen ja toinen aviomies katosivat puhdistuksissa.
Helsingin Sanomat 11.8.1983
WSOY julkaisi tämän Kaisu Mikkolan toimittaman kirjan 1982. Eskuri vieraili Suomessa useaan otteeseen. Hän kuoli Georgiassa vuonna 1992.
Kirjan kannessa ei tosin ole peiliä, vaan valokuva nuorestaparista. Valokuvan lasi on särkynyt. Voisikohan se kuitenkin olla muistelemasi teos, aihepiiri ja kirjan nimi osuisivat yhteen? https://www.kirjajalehtilinna.fi/tuote/vastavirtaan/
Makupalat-palvelussa on linkkejä kirjablogeihin ja arvostelusivustoille. Esimerkiksi Kirjavinkit-sivustolla on yli 10 000 arvostelua. Muista sivustoista laajin on lienee GoodReads, josta löytyy arvosteluja useilla kielillä.
Myös haku kirjan nimellä ja kirjoittajalla antaa usein osumia kirjablogeihin tai lehtiarvosteluihin. Sosiaalisessa mediassa on paljon lukemiseen liittyviä ryhmiä, Facebookissa mm. Helmet-lukuhaasteen ryhmä tai Kirjallisuuden ystävät. Instagrammissa vinkkejä voi hakea #kirjagram ja TikTokissa #booktok.
Esimerkiksi seuraavissa elämäkertateoksissa on käsitelty tieteentekijöitä ja tutkijoita. Toivottavasti näistä löytyy sinulle mielenkiintoista luettavaa. Lisää tutkijoista ja tutkimusmaailmasta löytyviä teoksia voit hakea käyttämällä hakusanoja tieteentekijät, tiedemiehet, tiedenaiset, tutkijat ja tutkimustyö. Elämäkerrat on yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä luokiteltu luokkaan 99.1.
Monteil, Claudine (2022): Marie Curie ja tyttäret : nobelisteja, edelläkävijöitä, seikkailijoita
Salokoski, Juuso toim. (2020): Ilmari Susiluodon suuruuden laskuoppi
Uusitalo, Liisa (2019): Elämä sosioekonomistina : tutkijanainen muistelee
Koskimies, Aarne (2017): Alku uudelle elämälle : urani tiedemiehenä
Perko, Touko (2015): Mies, liekki ja unelma...
Olisiko kyseessä Ulf Sindtin "Kummitukset ja vampyyrit" (Schildt 1998):
https://outi.finna.fi/Record/outi.379822
Sindt on julkaissut myös merirosvokirjan. Täältä löytyy kirjan kansikuva:
https://www.antikvaari.fi/teos/kummitukset-ja-vampyyrit/62a3c155eaa1ec1…
Pantagruel on muodostettu kreikan kielen sanasta panta (kaikki) ja arabian kielen sanasta gruel (janoinen). Tämän Rabelais selittää sillä, että Pantagruelin syntyessä maata vaivasi valtava kuivuus ja kaikkialla oli vain suolavettä. Nimi ennustaa Pantagruelista tulevan kaikkien janoisten johtaja. Wikipedia.
Gargantua on suuri niin kooltaan kuin ruokahalultaan. Kuullessaan vastasyntyneen Gargantuan huutavan juotavaa Gargantuan isä ihmettelee poikansa kurkkua: "Que grand tu as et souple le gousier". Vaihtamalla alun konjunktio lähes samankuuloiseen saadaan lausahduksen neljä ensimmäistä sanaa ääntymään muodossa car - gran - tu - as. Tätä imitoimalla päädytään muotoon Gargantua....
Islannin kirjallisuuden tunnetuin nimi varmasti Halldór Kiljan Laxness:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176033994495
Laxnessin Salka Valka -teosta näyttäisi olevan hyvin saatavana kirjastoalueesi kokoelmista.
Kannattaa etsiä teoksia myös esimerkiksi myös näiltä kirjailijoilta:
Sjón
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317592081390
Vigdís Grímsdóttir
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175976125464
Einar Már Guðmundsson
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176001561242
Einar Kárason
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176005441710
https://keski.finna.fi/
Pasilan kirjastossa säilytetään Suuren käsityölehden vanhat numerot vuodesta 2003 alkaen.
Lehtiä ei saa kotilainaan, mutta voit lukea niitä paikan päällä ja varmaankin myös kaavojen jäljentäminen on mahdollista.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Veli kuolema kokoelmasta Metsän satuja (1924). Voit lukea runon myös esimerkikis teoksesta Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1984 ja 1989, s. 79).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
En löytänyt mainintaa Kristian II:n esikruunauksesta Turussa ainakaan Heikki Ylikankaan kirjasta Kustaa Vaasa ja hänen uhmaajansa (2021), jossa myös Kristianin henkilöhistoriaa avataan.
Kirjassa kerrotaan, että kuningas Hannun (Hans) kuoltua Kristian II valittiin Tanskan ja samalla ainakin periaatteessa pohjoismaisen unionin kuninkaaksi vuonna 1513. Kirjassa ei mainita tämän kruunajaistilaisuuden tapahtumapaikkaa. Ennen kruunajaisiaan Kristian melkein menetti Tanskan kruunun sedälleen Holsteinin herttualle Fredrikille. Kristian onnistui kuitenkin nousemaan valtaistuimelle tehtyään ensin Tanskan ja Norjan valtaneuvostojen kanssa sopimuksen, joka laajensi hengellisen ja maallisen aristokratian erioikeuksia...
Vaikuttaa siltä, että tämä nuotti löytyy vain Helsingistä Kansalliskirjaston kokoelmista. Se löytyy Tanssiuutuuksia -nimisestä nuottijulkaisusta ja kuuluu sarjaan Dallapé-vihko, numero 17 (1932).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Nuotti on tilattavissa Kansalliskirjastossa lukusalikäyttöön.
Toinen kotimainen kieli ruotsi on suomenkielisessä perusopetuksessa kaikille pakollinen oppiaine. Sen opiskelun voi aloittaa A1-kielenä 1. vuosiluokalla tai valinnaisena A2-kielenä yleensä 4. vuosiluokalla, ja viimeistään se täytyy aloittaa 6. vuosiluokalla B1-kielenä. Ruotsi on yleisimmin B1-kielenä.
Kunnat linjaavat omissa opetussuunnitelmissaan, miltä vuosiluokalta alkaen ruotsia tarjotaan. Kuntien opetussuunnitelmia löytyy https://peda.net/ tai kuntien omilta verkko-sivuilta.
Oikeille jäljille olet pähkäilyinesi päässyt! Stadin Slangi ry:n sanakirjan ja Nyt mä bonjaan -sanakirjan mukaan (s. 107) botna tarkoittaa hyvää tai hauskaa, botnasti taas hyvin. Tarkemmasta etymologiasta ei näissä ole tietoa, mutta sanaa on käytetty 1900-30-luvuilla. Stadin slangin suursanakirjassa botnan kohdalla mainitaan myös esimerkkinä Malmbergin teos, mistä voisi päätellä sen olevan ensimmäisiä ellei ainoita lähteitä, joissa sanaa käytetään.
Lähelle tulee myös sana botne, -t, joka juontuu ruotsin kielen sanasta botten eli pohja. Sillä viitataan ryyppäämiseen ja pohjien ottamiseen, esim. "Pohjanmaan kautta" eli "botnefok" (Forsberg: Stadin slangin etymologinen sanakirja, 2021).
Stadin slangi ry:...
