Tällä hetkellä (toukokuu 2002) käytäntö on seuraava:
Jos olette tehnyt lainassa olevasta aineistosta varauksen asiakaspäätteellä, saatte kotiinne postitse ilmoituksen kun varaus on noudettavissa.
(Ovathan osoitetietonne ajan tasalla? Ilmoitukset lähtevät aina siihen osoitteeseen, minkä asiakas on ilmoittanut. Kirjasto ei saa muuttuneita tietoja suoraan esim. Väestörekisterikeskuksesta.)
Jos taas varaus on tehty puhelimitse siitä ei lähetetä asiakkaalle ilmoitusta, vaan asiakkaan on itse muistettava noutaa varaamansa aineisto ajoissa tai se lähetetään takaisin.
Ensimmäistä asiaa on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin, ja vastaus löytyy arkistosta esim. hakusanalla oikeuslaitos. Linkki vastaukseen: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=4286&arkisto=true#H…
Teoksissa Paholaisen liittolaiset : noita- ja magiakäsityksiä ja -oikeudenkäyntejä Suomessa 1600-luvun jälkipuoliskolla (n. 1640-1712) / Antero Heikkinen, Synnin palkka on kuolema : suomalaiset noidat ja noitavainot 1500-1700-luvulla / Marko Nenonen, Timo Kervinen ; toimittanut Anne-Riitta Isohella ja opinnäytteessa Blåkulla, helvetti ja manala / Satu Vuoksenturja käsitellään noitavainoja ja niihin liittyviä oikeudenkäyntejä. Internetistä tätä asiaa en löytänyt.
Asian käsittelyä eduskunnan täysistunnossa säätelee perustuslaki N:o 731/1999 ja eduskunnan työjärjestys
N:o 40/2000.
Perustuslain 41 pykälässä sanotaan asiasta seuraavasti: Päätökset täysistunnossa tehdään annettujen äänten enemmistöllä, jollei tässä perustuslaissa erikseen toisin säädetä. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa, paitsi milloin ehdotuksen hyväksymiseen vaaditaan määräenemmistö. Äänestysmenettelystä säädetään tarkemmin eduskunnan työjärjestyksessä.
Eduskunnan työjärjestyksen 61 pykälässä säädetään äänestystapa seuraavasti: Äänestys toimitetaan
koneäänestyksenä, seisomaan nousten tai avoimena lippuäänestyksenä. Puhemies ilmoittaa äänestystavan.
Keskustelua äänestystavasta ei sallita. Koneäänestys toimitetaan, riippumatta...
Lassi Nummen runosta Lähdössä tänään:
Miksi en koskaan sanonut sinua omenankukkien sisareksi
kun olit vielä tässä lähellä?
Minä kai ujostelin. Ja nuo sanat tulevat vasta nyt, kun olet
meidän silmiemme edessä niin kaukana.
On määritelty.
Toiminta-ajatus
Lappeenrannan maakuntakirjaston tarkoituksena on kirjasto- ja tietopalveluiden avulla edistää Etelä-Karjalan väestön yhtäläistä tiedonsaantia, tarjota mahdollisuus sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.
Kirjasto tarjoaa eteläkarjalaisten käyttöön uusiutuvat kokoelmat, tilat, henkilöstön asiantuntemuksen, tekniset apuvälineet sekä virtuaalisia ja vuorovaikutteisia verkkopalveluja.
Vakuutusalan koulutusta järjestetään Tampereen yliopistossa (vakuutustiede Kauppatieteiden laitoksella). Löydät heidän yhteystietonsa osoitteesta
http://www.uta.fi/laitokset/kati/suomi/vakuutustiede.htm
Vakuutusalalla jo toimivat voivat työnsä ohella suorittaa vakuutustutkinnon. Vakuutusalan koulutuskeskus järjestää tähän tähtääviä kursseja, ja myös vakuutusmerkonomitutkintoon päättyviä kursseja. Koulutuspaikkoja ja tutkintoja on myös muita, mutta neuvoisin sinua ensin ottamaan yhteyttä Vakuutuskirjastoon,
http://www.vakes.fi/svk/suomi/svk15f.htm
josta alan kurssikirjat löytyvät. Vakuutuskirjasto on yrityskirjasto, joten sinun kannattaa soittaa ennen kuin lähdet siellä käymään. Voit myös lähettää heille kysymyksiä sähköpostitse. Osoite on...
Kirjallisuutta löytyy melko paljon: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet: sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, lähihoitaja. Opetushallitus 2001, Rintala, Taina: Lähihoitajien työ, ammatti-identiteeetti ja hyvinvointi. Stakes 1997, Uusitalo, Ilkka: Lähihoitajakoulutuksen tuottamat valmiudet. Opetushallitus 1995 ja Kero, Marja: Lähihoitajakoulutus ja organisaatiokulttuuri. Opetushallitus 1995. Lisää kirjallisuutta löytyy Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ kohdasta HAKU, asiasanoilla lähihoitajat ja koulutus. Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy myös useita. Niitä voi etsiä Aleksi-artikkelitietokannasta, joka...
Tarkoittanet rautavihtrilliä eli rautasulfaattiliuosta. Tästä on lyhyt kuvaus ja sekoitus- ja käyttöohje seuraavassa osoitteessa:
http://www.merilappi-instituutti.fi/keke/tietoverkko/hirsirakennukset/M…
Panu Kailan erinomaisessa teoksessa "Kevät toi maalarin--perinteinen ulkomaalaus", 2000, ISBN 951-664-037-0, käsitellään myös rautavihtrilliä ja sen käyttöä. Tätä alansa perusteosta on tällä hetkellä saatavilla useastakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.libplussa.fi
Voit etsiä lähdekirjallisuutta kirjastojen luetteloista. Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi ) ei löydy kovinkaan hyviä teoksia aiheestasi. Kirjastoissa on käytettävissä yliopistokirjastojen yhteisluettelo Linda sekä artikkelitietokannat Arto ja Aleksi, joista voit hakea esimerkiksi sanoilla hotellit, matkailu, matkailuala, ympäristönsuojelu, ympäristövaikutukset, ympäristöjohtaminen. Näin löytyy paljon hyviä teoksia ja artikkeleita, esimerkiksi:
- Matkailuyrityksen ympäristöopas: Ympäristöä säästävän matkailun käsi- ja oppikirja (1997)
- Environmental management for hotels (1997)
- Hotelli ja ympäristö (Kotitalous-lehti 4/1996)
- Ympäristöystävällistä hotelli- ja ravintolatoimintaa (1991)
Voit myös hakea Haaga...
Lyhenne int lyhenteessä SA-int(= Suomen Armeijan Intendentuuri) tarkoittaa intendentuuria. Intendentuuri = sotilashallinnon osa, jolle kuuluu taloushuolto.
Lähteet: http://www.acronymfinder.com, Nykysuomen sanakirja, 4. osa, Sivistyssanat ja vierasperäiset sanat
Opetushallitus tekee päätökset ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta Suomessa sekä antaa tietoa tunnustamiseen liittyvistä menettelytavoista. Varmuuden vuoksi kannattaa hankkia opetushallitukselta tällainen hyväksyminen ulkomailla suoritetulle tutkinnolle. Silloin kelpoisuus on yksiselitteinen. Kelpoisuutta haetaan opetushallituksen sivuilla olevalla lomakkeella. Opetushallituksen osoite on http://www.oph.fi/ ja hakulomake löytyy sivulta http://www.opetushallitus.fi/page.asp?path=1;439;2280
Laaja valikoima englanninkielisiä leipäreseptejä löytyy www-osoitteesta http://www.breadrecipe.com. Koska Hesekielin englanninkielinen kirjoitusasu poikkeaa suomenkielisestä, löydät Hesekielin leivän reseptin kirjoittamalla vasemmassa yläkulmassa sijaitsevaan 'Search Allrecipes'-hakukenttään hakusanaksi "ezekiel". Essealaisten leipä on todennäköisesti englanniksi "Essene Bread", ja tämän reseptin löydät kirjoittamalla 'Search Allrecipes'-hakukenttään hakusanoiksi "essene bread".
Suomenkielisenä ohje löytyy teoksesta Kinard: Raamatun ajan herkkuja sovellettuna suomalaiseen keittiöön. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa kirjastosi aineistotietokannasta.
Omassa kirjastossamme on hyödynnetty Työturvallisuuskeskuksen (http://www.tyoturva.fi) tietopaketteja sekä Työterveyslaitoksen (http://www.occuphealth.fi/) julkaisuja (http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/julkaisu/julkluet/index.htm) Myös sivulla http://www.edu.fi/oppimateriaalit/tyosuo2.html on luettelo työsuojeluun liittyvistä julkaisuista.
Bysantin historiasta löytyy kirjallisuutta paljonkin, myös kuvia joistakin sen hallitsijoista. Voit katsoa esim. pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistorekisteristä, http://www.libplussa.fi/ , kirjoittamalla asiasanaksi Bysantti tai voit etsiä kirjaston päätteellä aihehakua käyttämällä. Suurista historiasarjoista kuten esim. Otavan suuresta maailmanhistoriasta löytyy myös paljon Bysantista. Internetissä on myös runsaasti aiheesta, voit etsiä esim. Googlesta, http://www.google.com/ vaikkapa sanoilla Byzantine emperors pictures.
Tilastokeskuksen sivulla ( http://www.stat.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html ) mainitaan, että 317:ssä yleisessä kirjastossa on Internet-palvelut, 73:ssa ei ole Internet-palveluja, ja 6 kirjastoon palvelut ovat tulossa (n=396). Kirjastojen toimipisteitä, joissa asiakkailla on mahdollisuus käyttää Internetiä, oli 785 (n=1147). Julkaisu, josta luvut ovat peräisin, on vuodelta 2000.
Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelusivuilla on mahdollisuus kartoittaa kirjastojen internet-päätteitä: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/internetyhteys.asp
Tietoa löytyy esimerkiksi kirjoista Lindholm, Tuomo: Lahjaverokirja, 2000 ja Purhonen, Pertti: Lahja ja sen verotus, 2001. Ne löytyvät varmaan lähimmästä kirjastosta.
Tässä kysymänne kirjan tiedot:
D'Adamo, Peter J.
Syö oikein oman tyyppisi mukaan -- henkilökohtainen ruokavalio, jonka avulla pysyt terveenä, elät pitempään ja saavutat ihannepainosi
WSOY, Helsinki, 2002
ISBN 951-0-25637-4
Kyseinen kirja kuuluu myös pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen valikoimiin, ja sen saatavuustiedot voitte tarkistaa Plussasta ( http://www.libplussa.fi ) Varauksen voitte halutessanne jättää kotikirjastoonne, ellei kirja ole missään hyllyssä.
Tässä muutama luotettavan tuntuinen lähde:
http://www.netlife.fi/users/msiivola/krit/nukkuminen_taiteena_ja_tietee…
http://www.netlife.fi/users/msiivola/uni/uni-tutt.html
Lisää unista ja nukkumisesta voit selailla esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston mainioista Makupaloista osoitteessa http://www.makupalat.fi -sieltä aiheen Psykologia alta löytyy alaotsikko Uni,
tai Linkkikirjastosta http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto/haku.asp hakemalla (vasemmalla alhaalla olevasta hae-kentästä) asiasanalla unet.
Aiheesta löytyy myös paljon kirjallisuutta, joten jollet löydä tarvitsemaasi Internetistä, käännypä lähimmän kirjaston puoleen!
Jo vuonna 1954 Helsingin kaupunginvaltuustoon jätettiin aloitteita "maanalaisen joukkoliikenteen toteuttamisesta". Niin sanottu metrotoimikunta aloitti toimintansa jo 50-luvulla, mutta virallinen Metrotoimikunnan mietintö julkistettiin vasta vuonna 1963 ja rakentamispäätös tehtiin 1968. Koeradan rakennustyöt (välillä Herttoniemi-Roihuvuori) aloitettiin 1969.
Anekdoottina mainittakoon, että 1971 kohua herätti metron tunnus - yleisön suosikki iloinen pieni myyrä syrjäytettiin, ja kansalaisadressi myyrän puolesta keräsi yli 5000 nimeä.
Metroliikenne alkoi Itäkeskuksen ja Hakaniemen välillä 1.6.1982, ja Hakaniemen ja Rautatientorin välinen osuus otettiin käyttöön 1.7.1982. Varsinaisesti liikenne aloitettiin 2.8.1982, ja tällöin oli käytössä...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistosta (puh. 131 23 240, nettiosoite http://www.finlit.fi/kra/index.html ) saadun tiedon mukaan perinnetietoa ei ole talletettu siitä, että nimenomaan lusikka olisi pantu lattian väliin. Eri puolilta Suomea on kyllä talletettu perimätietoa, jonka mukaan metalliesine ylipäätään, veitsi tai sangen yleisesti raha, pantiin talon rakennusvaiheessa lattian väliin, kurkihirteen tai kynnyksen alle. Tämä toi taloon hyvää onnea ja varjeli pahalta ja taudeilta.
