Hyrynsalmen kirjaston aineistoa voit etsiä täältä: http://www.havukka.net/ . Voit etsiä samalla useammasta alueen kirjastosta ja myös Kajaanin kirjaston kokoelmia pääsee selaamaan omasta linkistään. Näyttäsi siltä, että Baddeleyn teos löytyy Sotkamon kirjastosta.
Löysin netistä tällaisen yleisesityksen: http://www.kapsi.fi/~lichgate/html/alicia_porter_smith.html
Kysymistäsi lehtiartikkelitietokannoista vain Ebsco on hankittu Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaiden ja henkilökunnan käyttöön. Sitä voit siis käyttää esim. Elielinaukion (tarkoitat varmaan Kirjasto 10:ä) tai Lauttasaaren kirjastoissa. Muihin tietokantoihin on ainakin Helsingin yliopiston opiskelijoilla ja henkilökunnalla käyttöoikeus.
Luettelon tietokannoista, joita voit käyttää Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla, saat tältä sivulta:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1720
Kaukolainauksen voi tehdä lähimmästä Vantaan kaupunginkirjastosta. Kirjaston kaukopalvelusivuille pääsee Vantaan sivuilta http://www.vantaa.fi/ , sieltä kirjastot, josta valitaan kirjastopalvelut, mistä klikataan kaukopalvelu. Kaukopalvelu henkilöasiakkaille kohdasta kannattaa tutustua myös kaukopalvelun maksuihin.
On lainattavissa. Kirjasta on kaksi painosta, joista kumpikin on lainattavissa ja paikalla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tämänhetkisen tilanteen näet aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) tai kysymällä lähikirjastostasi.
Koira haukkuu lukuisista syistä. Sudet ja melkein kaikki koirarodut pystyvät haukkumaan. Koiraroduista vain basenji-rotuiset koirat eivät hauku.
Erkki Pulliaisen Koira kotona ja luonnossa –kirjan mukaan ”koira voi haukkua iloisena tervehtiessään, kiihkosta, hälyttäessään, pyytäessään toista leikkimään tai pitämään itsestään huolta, uhatessaan, puolustaessaan, ollessaan ahdistettu, etsiessään yhteyttä toisiin yksilöihin ja äännellessään ryhmän mukana.”
Haukunta on yksi koiran peruskäyttäytymismalleista, mutta toiset koirat ja koirarodut haukkuvat enemmän kuin toiset.
Komeaäänisen Roy Hamiltonin r&B-versio laulusta ilmestyi jo vuonna 1954 nimellä "Hurt". Vuonna 1961 Timi Yuron esittämästä versiosta tuli jättimäinen hitti Yhdysvalloissa (USA:n singlelistan sijoitus 4). Yuron vanavedessä laulusta ilmestyi kymmeniä tulkintoja myös eri kielillä. Fausto Lealin esittämä "A chi" oli näistä ehkä menestynein. Vuonna 1976 myös Elvis Presley julkaisi tulkintansa kappaleesta. Helmetistä löytyy "Elvis Presley Anthology. Volume 1"-nuottikokoelma, josta löytyy tämä Elviksen versio. Soinnutukseltaan ja melodialtaan Elviksen tulkinta on todennäköisesti identtinen Lealin kanssa. Nuotti on saatavissa Leppävaaran kirjastosta sekä Kirjasto 10:stä. (Leppävaaran kappale on hyllyssä ja Kirjosto 10:n kappaleen eräpäivä on...
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on topografisia karttoja. Jongunjoen alue ulottuu kolmelle karttalehdelle: 4323 (Vieki), 4324 (Lauvuskylä) ja 4341 (Hattuselkonen).
Kartat ovat käsikirjastokappaleina, joita ei lainata, mutta kopioita voi ottaa hintaan à 30 senttiä.
Kielitieteellisesti sanat ihminen ja ihmeellinen eivät näytä liittyvän toisiinsa. Sanojen
alkuperiä selvittävien etymologisten sanakirjojen mukaan (esim. Suomen sanojen alkuperä
ja Nykysuomen sanakirja: etymologinen sanakirja) sana ihminen on esiintynyt suomen vanhimmassa kirjakielessä 1500-luvulla muodossa inhiminen. Ihminen-muoto yleistyi 1600-luvulla. On arveltu myös, että se olisi ilma-sanan pohjalta muodostettu. Sanan alkuperää ei kuitenkaan ole lopullisesti selvitetty. Mitkään arvelut eivät kuitenkaan liitä sitä ihmeellinen-sanaan.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi.
Arvellaan, että Minea voi olla Vilhelmiina-lyhennys.
Muissa suom. etunimikirjoissa nimeä ei mainita.
Waltarin Sinuhe egyptiläisessä on Minea-niminen naishenkilö.
Muinaisessa Egyptissä Min-jumala on hedelmällisyyden jumala, jota palvottiin n. 3000 ekr (lähde: Encyclopedia of Gods. 1992) Waltari on saattanutottaa henkilöhahmonsa nimen tällä perusteella.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) mukaan yli 3000 DVD-elokuvaa. Saat niistä luettelon Helmetin sanahaun kautta: laita tyhjään ruutuun kaksi tähteä (**) ja valitse aineistoksi DVD-levyt. Voit rajata hakua myös esim. valitsemalla tietyn kirjaston kokoelmat.
Kirjastojen elokuvahyllyjä katsomalla niiden määrä tosiaankin voi näyttää vähäiseltä. DVD-elokuvat ovat hyvin suosittua lainattavaa. Varsinkin uutuuselokuvia voi joutua jonottamaan pitkäänkin.
Kirjastojen aineistomäärärahojen on riitettävä moniin materiaaleihin, mm. kirjoihin, lehtiin, musiikkiin ja video-ja DVD-elokuviin. Yksi kirjasto ei siksi voi hankkia kovin suurta elokuvavalikoimaa. Elokuvista kirjastot maksavat enemmän kuin yksityiset...
Ajoneuvohallintokeskuksen sivuilta osoitteessa www.ake.fi saa rekisteritunnuksen perusteella tietoja mm.
ajoneuvon omistajasta ja/tai haltijasta ja osoitetiedot (ellei omistaja/haltija ole rajoittanut tietojensa luovuttamista). Klikkaa "tietopalvelu ja tilastot" sekä "rekisterikyselyt"
Neuvostoliitto piti liittoutuneiden välisissä sodanaikaisissa neuvotteluissa tiukasti kiinni siitä, että Saksan ja sen kanssa sotivien oli suoritettava sotakorvauksia. Moskovan välirauhansopimuksessa 1944 määrättiin Suomen maksettavaksi 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin määräinen sotakorvaus, joka oli suoritettava Neuvostoliitolla tavaratoimituksina kuuden vuoden aikana.
Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin suostua rauhanehtoihin, koska olimme sodan hävinnyt osapuoli, ja vaikka sodan loppuvaiheessa taistelimmekin saksalaisia vastaan.
Lähteet ja kirjallisuutta aiheesta:
- Suomi 85 : [2] Rintamalla, s.330-
- Heikkilä, Hannu: Liittoutuneet ja kysymys Suomen sotakorvauksista 1943-1947
- Seppälä, Helge: Asemasodasta katkeraan rauhaan
-...
Tunnuslukua ei tiedä kukaan muu kuin sinä itse eikä sitä siis valitettavasti voi saada selville myöskään kirjaston asiakastiedoista.Uuden tunnusluvun saat lähimmästä kirjastosta. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
Suomalaislapsien kuolleisuudesta eri aikoina ja eri alueilla on saatavilla jonkin verran aineistoa, josta osa on vieraskielistä. Laitan tähän jäljempänä kuitenkin tiedon niistä vieraskielisistäkin.
Tilastokeskuksen nettisivuilta löysin taulukon, jonka laita tähän oheen. Siitä käy ilmi lasten kuolleisuus vuosittaisena lukumääränä 1700 -luvulta lähtien. 1700 -luvulla näyttää lasten kuolleisuus olleen vielä suurempaa kuin 1900 -luvun alussa, vaikka väestö oli tuolloin pienempi.
Yleisteos, josta saattaa olla hyötyä:
Tekijät: Kartovaara, Leena
Nimeke: Suomalainen lapsi / Leena Kartovaara, Hannele Sauli
Julkaistu: Helsinki : Tilastokeskus, 2000
ISSN 0784-8447
ISBN: 951-727-778-4
Täyttä asiaa aiheenne kannalta, mutta englanninkielinen:
Tekijät...
Pertti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1997) ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) antavat kysymistäsi nimistä seuraavia tietoja:
Leevi: Vanhassa testamentissa patriarkka Jaakobin kolmas poika, Uudessa testamentissa apostoli Matteukseen samastettu tullimies. Muistuttaa heprean sanaa lawa, joka merkitsee 'hän kääntyy puoleeni'. Raamatullisena nimenä käytetty Suomessa jo kauan, almanakassa ollut vuodesta 1950.
Ronja: nimi on yleistynyt Ruotsissa ja Suomessa 1990-luvulta alkaen ja sen taustalla on Astrid Lindgrenin kirja Ronja Ryövärintytär (ilm. 1981). Lindgren on kertonut muodostaneensa Ronja-nimen kirjaansa saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (= harju järven rannalla). Venäjällä Ronja on ollut miehennimi, kutsumanimi...
Armas Järnefeltin säveltämä ja Ilta Koskimiehen sanoittama Kehtolaulu (Berceuce) löytyy ainakin seuraavista kirjoista: Suuri lastenlaulukirja 2 (Musiikki Fazer, 1986) s. 204-205 ja Suuri toivelaulukirja 2 (Musiikki Fazer, 1987) s. 20-21.
Hei,
runo Marja-Elina löytyy mm. Valistuksen julkaisemasta Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen aapisesta Luen ja kerron : alakansakoulun luku- ja puheaapinen (7. painos, 1956). Hakemistossa tekijäksi on mainittu Aune Laaksi.
Hei!
Kirjassa Tiikerinloikka - kirjastot tiedon viidakossa. (toim. Timo Keronen, Pieksämäki 1995) on Eeeva-Maija Tammekannin artikkeli "Neljätuhatvuotisen kirjaston vaiheet". Siinä kerrotaan muun muassa seuraavaa:
"Kirjastojen tyyppisiä instituutioita on ollut vähintään neljäntuhannen vuoden ajan. Ne syntyivät tarpeesta säilyttää oikeudellista, hallinnollista ja uskonnollista aineistoa, joka oli sijoitettu alkuaikoina temppeleihin, palatseihin ja luostareihin. Kansalaisten lukuharrastuksen herättämiseksi ja kansan sivistämiseksi tarkoitettuja kirjastoja ryhdyttiin eri muodoissa perustamaan 1700-luvun lopulta lähtien.
Tieteellisten kirjastojen kirjastonhoitajat olivat aikaisemmin yleensä oppineita, jotka saivat vuosisatojen ajan...
