Tove Janssonista on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Tässä suorana lainauksena eräs aiempi vastaus:
"Muumikirjojen lisäksi Tove Jansson on kirjoittanut seuraavat teokset (perässä alkukielinen nimi ja vuosiluku kertoo koska teos on ilmestynyt suomeksi, luettelon ensimmäistä teosta lukuunottamatta)
Vi, 1965
Kuvanveistäjän tytär (Bildhuggarens dotter), 1969
Kuuntelija (Lyssnerskan), 1972
Kesäkirja (Sommarboken), 1973
Aurinkokaupunki (Solstaden), 1975
Nukkekaappi ja muita kertomuksia (Dockskåpet och andra berättelser ), 1980
Kunniallinen petkuttaja (Det ärliga bedragaren), 1983
Stenåkern, 1984 (suomennettu teoksessa Kevyt kantamus ja muita kertomuksia, 1989)
Kevyt kantamus (Resa med lätt bagage), 1989
Reilua peliä (Rent...
Lasten- ja nuortenkirjailija Carol O'Daysta ei tiedetä paljoakaan. Hänestä on meiltä kysytty ennenkin, tässä aikaisempi vastaus:
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti vastaa näin:
Kyseinen kirjailija Carol O'Day on tosiaankin kirjoittanut lasten- ja nuortenkirjoja - kolme hevosaiheista kirjaa on julkaistu suomeksi (Ryöstötilauksesta (2000), Rakkauden tähden (vuonna 2000) ja Rakas vihollinen (vuonna 2001)
Kaikki ovat ilmestyneet Pollux-hevoskerhossa). Kirjat ovat ilmestyneet Pollux-hevoskerhossa (kirjakerho), ja ne kustannetaan Ruotsissa. Kirjoihin onkin merkitty ruotsinkielinen alkuteos, eli kirjailija joko kirjoittaa ruotsiksi (on ruotsalainen) tai kirjat on käännetty ruotsista (kirjailija voi olla esim. amerikkalainen?)....
Arvostellakseen kirjaston sivuilla CD-levyjä tai muuta aineistoa, ei tarvitse olla kirjautunut sisään Origo-järjestelmään. Arvostelu tulee näkyviin tarkistuksen jälkeen. Tarkistuksessa ei varsinaisesti puututa sisältöön, mutta tarkoituksena on, että julkinen arvostelu on kielellisesti kelvollinen, muita ihmisiä loukkaamaton ja uutta tietoa antava.
Kirjastoalalla kuten muillakin aloilla työllistymistä edesauttaa alan koulutus, mutta ilman koulutustakin on mahdollista päästä kirjastoon töihin. Jos olet nuori, eikä sinulla ole vielä mitään koulutusta, hyvä tapa aloittaa on hakeutua kirjastoon kesätöihin. Työnantajiin kannattaa olla suoraan yhteydessä ja markkinoida omaa osaamistaan. Joissakin kunnissa kirjastoalalle koulutetaan myös oppisopimuksella.
Opetusministeriön sivuilta löytyy tietoa kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta ja pätevyysvaatimuksista http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kirjastot.fi portaalista löytyy lista kirjatoalan koulutusta antavista oppilaitoksista
http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastoalan avoimia työpaikkoja...
Tarkkaa tietoa vuoden 1992 suosituista etunimistä ei löytynyt. Eero Kiviniemen etunimioppaassa Iita Linta Maria (1993) on suosituimpien nimien listoja vuoteen 1991 asti. Väestörekisterikeskuksen nettisivuilla olevat vuosittaiset etunimitilastot eivät ulotu vuoteen 1992. 1990-lukua koskeva tilasto siellä kuitenkin on mutta se ei jaottele kutsumanimiä ja jälkimmäisiä nimiä erikseen. Löydät palvelun osoitteesta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ (klikkaa sivun oikeassa reunassa olevaa linkkiä Nimipalvelu ja sitten Suosituimmat etunimet > 1990 - 99). Listasta löytyy 10 suosituinta miehen ja naisen nimeä sillä vuosikymmenellä. Voit hakea etunimen lukumäärätiedon haluamaltasi vuodelta kirjoittamalla vuosiluvun sille avautuvaan kenttään....
Haluaisin mahdollisimman paljon tietoja fantasiakirjailija R.A.Salvatoresta. Myös henkilökuva olisi tervetullut.
Oppilaani pitävät kirjallisuudesta ja kirjailijoista esitelmiä ja haluaisivat enemmän tietoja Salvatoresta .mitä googlesta löytyi
anittajokinen@gmail.com
Tampereen kaupunginkirjastossa ja Vammalan kirjastossa (Vammalan kappale on lainassa) on seuraava teos, jossa on kyseisestä kirjailijasta artikkeli:
86.1203 ULK fin Kirja
ULKOMAISIA fantasiakirjailijoita / toim. Vesa Sisättö ; [... kuvitus: Maija Pitkänen]. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003.
Lisäksi Tampereen kaupunginkirjastossa on leikattu lehdissä olleita artikkeleita leikepussiin: se lainattavissa kahdeksi viikoksi.
86 LEH fin Lehtileikkeet
LEHTILEIKKEET...
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Aake on muinaistanskalainen nimi, jonka nykyinen muoto on Åke ja Ove. Suomessa Aakeksi on kutsuttu mm. Aarnea, Akselia, Anteroa, Augustia. Nimen alkuperäisestä merkityksestä ei ole varmuutta.
Valdemar-nimi on Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirjan mukaan tanskalainen muunnos muinaisslaavilaisesta nimestä Vladimeru. Tanskan kuningas Valdemar Suuri(1131-82) oli kastettu äidin isoisän, Novgorodin suuriruhtinaan Vladimirin kaimaksi. Tanskassa nimen alku sai muodon vald, voima, valta, oikeus.
J.K. Rowlingista löytyy tietoa myös lyhyesti. Kirjastopalvelu on julkaissut kirjat Koski, Mervi:Ulkomaisia nuortenkertojia 1
(2001) ja Ulkomaisia fantasiakirjailijoita (2003), joista saat perustietoa kirjoista ja kirjailijasta. Lahden kaupunginkirjaston lastenosastolta löytyy lehtileikekokoelma Rowlingista. Kysy lastenosaston neuvonnasta. Voit myös vilkaista kirjojen suomalaisen kustantajan Tammen nettisivuja: http:www.harrypotter.fi/asp/empty.asp?
Lempi Jääskeläisen kirjat Hovin vallat ja Talonpoika ja hovinherra ovat jatkoa toisilleen ja molemmissa kerrotaan Parikkalassa sijainneesta Koitsanlahden hovista. Hovin vallat -kirjassa kerrotaan vuoden 1782 tapahtumista ja siihen liittyy ilmeisesti tuo kapina. Talonpoika ja hovinherra -kirjassa tapahtumat ulottuvat vuoteen 1858. 1822 pidettiin huutokauppa Koitsanlahden hovin vuokraoikeudesta. Huutokaupassa talonpojat yrittivät vuokrata hovia, mutta se ei onnistunut.
Asialla on voinut ollat käpytikka. Birdlife-sivustolla kerrotaan, että joskus tikka alkaa hakata rakennuksia. Lähes aina kyseessä on yleisin tikkamme käpytikka. Tikat hakkaavat puuta ja muita materiaaleja kolmesta syystä. Ne joko kuuluttavat reviiriään rummuttamalla, etsivät ravintoa tai rakentavat itselleen yösijaa, jos niiden vakituisesti käyttämä paikka on esimerkiksi muuttunut epäsopivaksi.
Lähde: http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/faq-linnut_ja_ihminen.shtml#tikka
Valitettavasti en onnistunut löytämään aiheesta yhtään kirjaa. Jyväskylän yliopistossa aiheesta on tosin tehty pro gradu Istola Aira: "TestDirector-testauksenhallintatyökalun tuki TMap-testausprosessille" (2005). Englanninkielisiä aihetta sivuavia opuksia löytyi jonkin verran nettikirjakauppa amazon.com:sta.
Lisätietoja:
http://www.mercury.com/fi/
http://www.amazon.com/
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joissa kerrotaan etunimien alkuperistä, merkityksistä ja historiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja ja Nimipäivättömien nimipäiväkirja, Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi, Kustaa Vilkunan Etunimet. Harvinaisempia nimiä voi etsiä esim. Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen laatimista nimikirjoista (Osma, Ranja, Vilmiina; Aenna, Rosma, Velveena; Eemu, Ukri, Amelie).
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös paljon vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Kysymistäsi nimistä ainakin Ronjan, Jeminan, Aliisan, Helmin ja Jasperin merkitystä ja alkuperää on selvitetty aikaisemmin. Löydät ne hakemalla Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakusanoilla etunimet JA nimi.
Sanahaku termillä "fibromyalgia" tuottaa kahdeksan viitettä Helmet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=fibromyalgia&m=&l=&Da=&Db=&b=&… .
Välimerellisestä ruokavaliostakin löytyy ainakin kolme teosta:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=v%E4limer**+and+%28dieet**+or+… .
Fibromyalgiaa käsittelevät teokset ovat useimmiten liikuntaelinsairauksien luokassa - Helsingin kaupunginkirjastossa 617.94. Välimeren ruokavaliosta kertovat teokset ovat etnisen keittotaidon luokassa 691.14. Ruokavalioiden terveydenhoidollisista merkityksistä kertovat teokset ovat luokassa 613.1. Fibromyalgian ja välimerellisen ruokavalion yhteyksiä ei näyttäisi käsittelevän yksikään teos.
Internetissä fibromyalgian hoitoa...
Kirjastostamme löytyy useita kirjoja, joissa on tietoa hirssi-viljasta ja sen käytöstä.
Tutustu esim.
1. Schöneck, Annelies : Vilja, 1997
2. Rousi, Arne . Auringonkukasta viiniköynnökseen, 1997
3. Otavan suuri keittokirja, 1993
Lisäksi voit kääntyä tietopalvelumme puoleen, josta saat lisätietoa.
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) yleisten kirjastojen eli HelMet-verkon kokoelmissa on teosta 11 kappaletta. Saatavuus:
http://www.helmet.fi/
Yliopiston kirjastoissa Helsingissä on myös kyseisestä kirjasta useita kappaleita:
https://finna.fi
Samankaltaisiin kysymyksiin on vastattu tässä palvelussa aiemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx (Etsi arkistosta-> hakusana japanin kieli).
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Japanilaisia kirjotusmerkkejä käännöksineen löytyy mm. osoitteista:
http://www.harapan.co.jp/english/japan/hiragana.htm
http://www.japan-zone.com/new/alphabet.shtml
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Elmo on latinan rakastettava, italian kielen suojelija. Elmo on saksan kielessä Elmer-nimen puhuttelumuoto ja italiassa Helmutin tai Erasmuksen lyhenteen Ermon muunnos.
Kirjastossamme on olemassa ja tällä hetkellä hyllyssäkin sekä pääkirjastossa että monessa lähikirjastossa Mankellin teos Valokuvaajan kuolema.
Oulun kaupunginkirjastossa olevat selkokirjat ja niiden saatavuus selviää aineistotietokanta Introsta asiasanalla selkokirjat http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 .
