Internetjulkaisuja koskeva peukalosääntö on, että 70 vuotta tekijän kuolemasta hänen tuotantoansa voi käyttää. Leino kuoli 1926, joten hänen tuotantoansa voinee käyttää, mutta Koskenniemi kuoli vuonna 1962, joten hänen tuotantonsa käyttäminen on luvanvaraista.
Yksityiskohtaisempaa tietoa ja mahdollisuuden esittää kysymyksiä tekijänoikeudesta tarjoavat:
-Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry
http://www.antipiracy.fi
-Opetusministeriö
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
-Tekijänoikeusjärjestöt
http://www.kopiosto.fi
-Tekijänoikeusneuvosto
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi
Ehdottaisin, että tutustuisit esim. Oulun kaupunginkirjaston laatimaan "Teuvon kirjailijatietoon" osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/teuvo/. Kun löydät kiinnostavia vaihtoehtoja, kokeile kirjastosi antia: Joensuulaisena mene Jokuseen http://jokunen.jns.fi/ -> Haku -> kirjoita asiasana-kenttään kirjailijatiedot muodossa sukunimi,etunimi ja klikkaa Hae-painiketta. Kirjastoissa on myös koottuja kirjailijahakuteoksia, joita kannattaa kysellä henkilökunnalta.
Yhdysvaltalainen Walter Elias Disney (1901-1966) eli Walt Disney oli piirroselokuvien tuottaja, ohjaaja, ääninäyttelijä ja animaattori.
Internetlähteitä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Walt_Disney
http://disney.go.com/vault/read/walt/index.html
http://www.justdisney.com/WaltDisney100/
Kirjallisuutta:
Thomas, Bob: Walt Disney: elämäkerta. Suomentanut Henry Tanner. (Helsinki Media 2001)
Kreikan kielen kielikursseja voi etsiä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi. Hakutavaksi kannattaa valita Sanahaku ja kirjoittaa hakusanoiksi ’kreikan kieli kielikurssit’. Hakua voi rajata Aineisto-otsikon alla olevasta pudotusvalikosta aineistotyypin mukaan, esim. c-kasetit tai cd-levyt. Kun haku rajataan c-kaseteiksi saadaan tulokseksi 19 kielikurssipakkausta, joissa on mukana sekä yksi tai useampi kasetti että yksi tai useampi kirja. Suomenkielisiä kielikursseja ovat esim. Kalimera ellada 2: nykykreikan jatkokurssi, Kreikkaa matkailijoille ja Kreikan kielikurssi: Jatkokurssi. Lisäksi on pelkästään kreikankielisiä kielikursseja sekä kielikursseja, joissa opetuskieli on englanti. Kunkin...
Yhteistä keskitettyä jakelupistettä Helsingin ja ympäristökuntien kirjastoilla ei ole. Käytännöt vaihtelevat jonkin verran kaupungeittain, mutta hyvien tapojen vastaista materiaalia ei tietenkään jaeta. Helsingin kaupunginkirjaston osalta jaettavaksi toivotut esitteet tulisi lähettää Taloussuunnittelu- ja logistiikkaosaston lähettämöön. Katusoite on Rautatieläisenkatu 8, Helsinki 52. Materiaalin toimittajan tulee ottaa yhteys lähettämöön ennen jaettavan aineiston lähettämistä, puh. 09-31085204.
Materiaalin jakelu- ja kuljetusmaksu peritään Helsingissä kirjaston ulkopuolisen materiaalin jakelusta. Internetsivulta www.lib.hel.fi pääsee esim. Hakemiston kohdasta Maksut sivulle, jonka alalaidassa on linkki Kaikki Helsingin kaupunginkirjaston...
Kirjastoista löytyy paljon kirjoja, joissa kerrotaan etunimien alkuperistä, merkityksistä ja historiasta. Tällaisia ovat esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja, Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi, Kustaa Vilkunan Etunimet, vain muutamia mainitakseni. Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta löytyy myös paljon vastauksia tällaisiin kysymyksiin. Mikko -nimestä on kysytty aiemmin ja vastauksen löydät hakusanoilla etunimet ja Mikko.
Nuortenkirjoja voi arvostella useammankin kirjaston sivuilla, esim. Tampereen kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osaston sivulta löytyy arvostelumahdollisuuus, osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/arvos.htm
Muiden kirjastojen nuortenosastojen osoitteita löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot
Seuraavissa teoksissa on tietoa Raija Orasesta (Luokkatieto - esim. 86.2 - on teoksen sijoituspaikkatieto hyllyssä ja kolme kirjainta sen perässä kertovat aakkostuksenTampereen kaupunginkirjastossa)
86.2 KOT
Kotimaisia nykykertojia 1-2 / [toimittaja: Ismo Loivamaa]. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003. –
86.2 KOT
Kotimaisia nykykertojia / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1997
86.1203 KOT
Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999
86 LEH Lehtileikkeet : Oranen, Raija. - [Tampere] : Tampereen kaupunginkirjasto
kirjastossamme on leikattu lehdistä artikkeleita, jotka koskevat Raija Orasta, ja laitettu...
Kysymyksesi on kovin laaja ja siihen voi vastata kovin eri tavoin esim. sen mukaan, minkä näkökulman (vaikkapa lääketieteen) aiheeseen valitsee. Mutta muun muassa näistä kirjoista voisit etsiä tietoa. Kirjat ovat Kuusamon kirjaston kokoelmissa.
- Heikkonen, Moraali ja etiikka käytännössä
- Turunen, Halut, arvot ja valta
- Pietilä, Mikä meitä yhdistää - ihmisyys ja perusarvot
Lehtiartikkeleita aiheesta olisi vaikka näissä:
- Ihmisoikeuksien tulee päteä kaikkialla (Invalidityö 2006, nro 1, s. 20-21 ja 50-51)
- Filosofin parempi maailma (Helsingin Sanomat, 19.9.2004)
- Jokaiselle oma terveystili (Suomen kuvalehti, 2005, nro 38, s. 65)
Kirjastokorttia ei voi tilata internetin kautta, koska vastaanottaessaan kirjastokortin asiakas allekirjoittaa sen ja näin sitoutuu noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä. Kirjastokortin saa siis vain käymällä kirjastossa.
Ihan ensimmäinen kortti on ilmainen, mutta kadonneen kortin tilalle annettu uusi kortti yleensä maksaa, esim. Seitti-kirjastoissa 3 euroa.
Ampumahiihdon maailmanmestaruuskisat pidettiin Puolan Zakopanessa 1969. Suomi oli näissä kisoissa ampumahiihtoviestissä kolmas. Tässä joukkueessa hiihtivät Vähäkylä, Marttinen, Mauno Peltonen ja Röppänen. (Urheilumme kasvot, osa 1. Talviurheilu. Otava 1972, s. 168).
Karonkasta eli tohtorinväitöstilaisuuden jälkeen järjestettävästä akateemisesta juhlasta on tietoa käytös- ja tapaoppaissa, esimerkiksi seuraavissa:
Raili Malmberg: Hyväksi tavaksi : käytösopas arkeen ja juhlaan
Uddenberg, Agneta: Hyvät tavat
Lassila, Sirkka: Uusi käytösen kultainen kirja
Väittelijälle tarkoitettuja ohjeita löydät yliopistojen nettisivuilta, esim. Oulun yliopisto:
http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/yliopistolaisille/neuvottohtoreille…
ja Helsingin yliopisto:
http://www.helsinki.fi/tohtoriksi/karonkka.htm
Tarkoitat ehkä tätä kirjaa:
Sasson, Jean P., Prinsessa : elämä hunnun takana al-Saudin palatsissa. Porvoo : WSOY, 1993
Jatkokin on olemassa: Prinsessan tyttäret.
Olivat kovasti kysyttyjä kirjoja ilmestyttyään.
Suomenkielistä tietoa kirjailija Ann Brasharesta ei taida löytyä. Englannin kielellä tietoa löytyy ainakin näiltä sivuilta:
http://www.childrenslit.com/f_brashares.html
http://www.teenreads.com/authors/au-brashares-ann.asp
Lähikirjastoa (aikaisemmin sivukirjastoa) käytetään nimityksenä pääkirjaston alaiselle kiinteälle kirjastolle. Sivukirjastoa ei nykyinen kirjastolainsäädäntö enää tunne.
Lainausasemista puhuttaessa on kyse ns. kevennetyistä palveluista. Lainausasemaa voi hoitaa myös henkilö, joka ei ole saanut kirjastokoulutusta.
Nämä tiedot sisältyvät Maija-Liisa Mäkelän ja Hilkka Oravan teokseen Kirjastotoimen taskutieto (1990).
Untinen-Auelin Maan lapset -sarjassa, viimeisin, viides osa on Luolien suojatit. Valitettavasti seuraavan osan ilmestymisestä ei ole tietoa. Asiaa on tiedusteltu aiemminkin etätietopalvelussa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=7536… .
Lisää linkkejä aihetta koskeville sivulle on Wikipediassahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_M._Untinen-Auel
Suomen yleisissä kirjastoissa on karkeasti arvioiden noin 37 000000 kirjaa ja tieteellisten kirjastojen monografiakokoelmassa oli vuonna 2004 noin 16,5 miljoonaa nidettä. Tilastoluvut vaihtelevat laskemistavan mukaan, mutta niiden jakautuminen sektoreittain on nähtävissä tilastollisesta vuosikirjasta tai tilastotietokannasta, osoitteista:
http://tilastot.kirjastot.fi ja https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.jsp
http://pxweb2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/vuosikirja2004_suppea/html/su…
The Holders-kokoonpano joka levytti mainitsemasi singlen oli seuraava:
Kimmo Berglöf (basso)
Seppo Soiramo (laulu + kitara)
Harry Gunaropoulos (laulu + kitara)
Markku Johansson (rummut)
Ylhäältä laskettuna kuvassa numero 6 löytyy ylärivistä vasemmalta laskien Kimmo Berglöf, Harry Gunaropoulos ja Markku Johansson sekä alariviltä Seppo Soiramo
Etunimien merkityksistä ja niiden alkuperistä löytyy tietoa monista nimikirjoista. Tällaisia ovat esimerkiksi Pertti Lempiäisen Suuri etunimikirja ja Kustaa Vilkunan Suuri nimipäiväkalenteri. Näissä kerrotaan, että nimi Anita on Annan ja Juanitan espanjalaisia ja italialaisia kutsumamuotoja.
