CD-levyjä ei valitettavasti voi kaukolainata ulkomailta eikä niitä anneta lainaksi ulkomaille. Netiltä löytyy runsaasti musiikin verkkokauppoja, joista voi hankkia cd-levyjä omaksi.
Hyvää tietoa Enid Blytonista löytyy Mervi Kosken kirjasta
Ulkomaisia nuortenklassikoita(julk. BTJ Kirjastopalvelu).
Kirja löytyy useimmista kirjastoista.
Wikipediassa on artikkeli aavikoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aavikko
Tunnetuin aavikkoeläin lienee kameli:http://www.tunturisusi.com/omituiset/kameli.htm
Lastenosastolla on teos
Taylor, Barbara
Napaseudut / kirjoittanut Barbara Taylor ; kuvannut Geoff Brightling ; suomentanut Anne Petäinen
Helsinki : Helsinki Media,1995
ja videot
Valkoinen planeetta
Jään villit eläimet
Lehtiartikkeleita:
Maa joka palaa.
Suominen, Teuvo.
Eläinmaailma 1986 : 10, s. 14-18
Aavikko ankara asuinsija.
Valste, Juha.
Tiede 2000 13 (1993) : 4, s. 42-46
Aavikko elää.
Laine, Lasse J.
Eläinmaailma 1985 : 10, s. 30-36
Kuoleman ja elämän laakso.
Valste, Juha.
Suomen luonto (1995) : 2, s. 38-41
Kun koti on kylmä.
Kivivuori, Liisa.
Tiede 2000 9(1989) : 6, s. 36-39
Suomesta tai Pohjoismaista tilatun aineiston osalta maksu on 4 euroa.
Kaukopalvelumaksut
Suomesta tai Pohjoismaista tullut kaukolaina maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta, esim. Englannista saatu kaukolaina 25 euroa. Kopioiden hinnat vaihtelevat, sillä ne määräytyvät lähettäjäkirjaston hinnaston mukaan.
Lisätietoja voi kysyä kaukopalvelustamme, puh. 09-31085433
Vuonna 1939 suosiossa olivat:
Eugen Malmsten: Sä muistatko metsätien
Matti Jurva: Viipurin Vihtori
Kauko Käyhkö: Bel-Ami
Kauko Käyhkö: Irja
Viljo Vesterinen: Säkkijärven polkka
Vuonna 1949 olivat suosittuja:
Metro-tytöt: Ethän minua unhoita.
Henry Theel: Kuunvirran sillalla.
Henry Theel: Manana
Henry Theel: Marja-Leena
Reino Helismaa: Suutarin tyttären pihalla
1300-luvullla eläneeltä persialaiselta runoilijalta Samseddin Muhammed Hafizilta on suomennettu kaksi kokoelmaa runoja: Hafizin runoja ja Ruusu ja satakieli.(Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi Sen lisäksi yksittäisiä runoja on ainakin seuraavissa kirjoissa: Rakkausrunoja: valikoima maailmankirjallisuudesta, Maailman runosydän, Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta, Ramazan: runoja, Parantava runo ja Tätä runoa en unohda. (Lähde: Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/)
Kun etsitään persiaksi kirjoitetun runon suomennosta englanninnoksen kautta, ei tietysti voi olla aivan varma tuloksesta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kysymääsi runoa ei ole...
Pölösten sukukirjan, joka löytyy Enosta ja Joensuusta, tekijä on Toivo Pölönen:
Pölönen, Toivo
Juho Pölösen jälkeläisiä : Eno 1682 : sukukirja
Eno : Juho Pölösen jälkeläiset, 1986
Toisen Kalattoman Pölösistä kertovan kirjan on kirjoittanut Anja Kukkonen. Se löytyy Joensuun pääkirjastosta:
Kukkonen, Anja
Kalattoman Pölösiä
Vehkalahti : A. Kukkonen, 1996
Edwin Linkomiehen hautamuistomerkin Hietaniemen hautausmaalla on tehnyt kuvanveistäjä Gunnar Uotila (1913-1997).
Lisätietoa Gunnar Uotilasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gunnar_Uotila
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?id=1548
1) Runo sisältyy Kahlil Gibranin teokseen Profeetta: "Ja nainen, joka piteli lasta rintaansa vasten,sanoi: Puhu meille Lapsista. Ja hän sanoi: Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne. He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia. He tulevat kauttanne, mutta eivät teistä itsestänne... jne"
2) En valitettavasti löytänyt sellaista otetta, mutta käytettävissäni ei ollut tällä hetkellä kaikkia Ella-kirjoja. Voin kyllä tarvittaessa palata myöhemmin asiaan,jos saan lisää vastausaikaa. Jos lähetät kysymyksen uudelleen sähköpostiini, voin yrittää tilata kirjat omaan kirjastooni ja tutkia niitä tarkemmin.
3) Suosittelen esim. Kaarina Helakisan toimittamaa kirjaa Papupata, jossa on hauskoja dialogeja ja pieniä sketsejä.
Kia on lyhentymä Kristiinasta (Saarikalle: Suomaölaiset etunimet Aadasta Yrjöön, s. 192. Kristiina-nimen historiasta voit lukea etunimikirjoista, joita löytyy kirjastosta pääasiassa luokasta 88.2903. Voit etsiä niitä suoraan hyllystä tai kirjaston LASTU-aineistotietokannasta asiasanalla "etunimet". Etunimikirjoja on myös käsikirjastossa, josta niitä ei lainata mutta niitä voi lukea kirjastossa jos kaikki lainattavat kappaleet ovat lainassa. Tietopalvelusta voi pyytää apua kirjojen etsimisessä.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy vastauksia samaan kysymykseen: Kohtaan "etsi arkistosta" kirjoita kristiina etunimet tai kia etunimet tai kiia etunimet niin voit lukea aiempia...
Keski-Suomen Nellin kautta voi hakea ERIC:stä (Education Resources Information Center), josta löytyy valtavasti kokotekstiartikkeleita ja artikkeliviitteitä kasvatuksen alan teksteihin. Nellin Monihaussa voit keskittää haun pelkästään ERIC:iin, ja hakea esimerkiksi asiasanoilla (kohtaan aihe) "higher education", "development" ja "europe". Tässä edellämainituilla sanoilla tehty esimerkkihaku:
http://www.nelliportaali.fi/V/9F35YSV1331Q539KQ5CMTA3GCPUUQHCD34J44I83J…
Viitteitä tulee noin tuhat, joten kannattaa kokeilla muillakin hakusanoilla. Jyväskylän yliopiston Nellistä löytyy useampiakin (11) kasvatusalan tietokantaa, mutta useimmat niistä ovat käytettävissä vain yliopiston verkossa eli niitä täytyy mennä käyttämään Jyväskylän yliopiston...
Kansalliskirjaston Historiallisesta sanomalehtikirjastosta löytyneitä Turussa 1800- luvulla ilmestyneitä suomenkielisiä lehtiä ovat Turun Wiikko-Sanomat (1820-1831), Turun lehti (1882-1919) ja Tähti (1863-1867).
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
Kansallisbiografia- tietokannasta löytyivät mm. säveltäjät Emil Genetz ja Robert Kajanus, joiden teoksia on sävelletty 1880- luvulla. Genetzin teoksia ovat Herää Suomi (1881) ja Terve Suomeni maa (1887-1888); Robert Kajanuksen Kullevon surumarssi (1880).
Varpu Vilkuna on syntynyt 18.10.1951. Hän on koulutukseltaan nuoriso-ohjaaja ja tiedottaja. Hän on maatalon emäntä Nivalassa ja toimii myös paikallislehden toimittajana.
Varpu Vilkuna on julkaissut nuortenkirjat Rulla 1991, Tuhkasiivet 1993,Tumma nauha 1996, Kaislatien kaveri 1997 ja Marmoritaivas 1998 sekä runokokoelman Nimetyt kivet 1994.
Lisää Varpu Vilkunan kirjailijantyöstä voit lukea esimerkiksi kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3. Kirjojen saatavuustiedot Helsingin kaupunginkirjastossa löydät Helmet-aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
löydät lisätietoa Varpu Vilkunan kirjoista. Kirjoita hakuruutuun sanat...
Skogsrået on runo jota Sibelius on säveltänyt. En ole löytänyt painettua versiota suomennoksesta mutta Lasse Pöysti lausuu runoa Lahden kaupunginorkesterin levytyksessä
Sibelius, Jean (säv.)
Skogsrået, orkesteri, op15 / Sibelius
The Wood-Nymph, op. 15 (1894) : Ballade pour orchestre = Metsänhaltija / Johan (Jean) Julius Christian Sibelius
Djursholm : Grammofon AB BIS, p1996
1 CD-äänilevy (62 min 8 sek) : DDD + esite- ja tekstiliite
Complete Sibelius ; 39
BIS-CD-815
Levyn liitteessä esittelyteksti sekä runojen sanat englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja suomeksi.
Mainittujen Toiset kengät-, Siniset mokkakengät- ja Kuolema savolaiseen tapaan- kirjojen lisäksi kenkäteema löytyy aikuisten kaunokirjallisuudessa mm. kirjoissa Pentti Haanpää: Yhdeksän miehen saappaat, Oiva Arvola: Kenkähullun matka, Irja Virtanen: Punaiset kengät, Ellery Queen: Kenkäparin arvoitus, Henning Mankell: Italialaiset kengät, Scott Westerfeld: Niin eilistä, Tellervo Rouhiainen: Peilaajatyttö ja mustankiiluvat kengät, Jennifer Weiner: lainakengissä ja Niilo Laaksonen: Pieni poika ja isot saappaat.
Jalkine-aiheisia novelleja ovat Kawabata, Yasunari: Kesäkengät (kokoelmassa Kämmenenkokoisia tarinoita), Prisvin, Mihail: Vaarin huopatossut (kokoelmassa Mille nauratte: valikoima neuvostohuumoria ja -satiiria), Pälsi, Sakari:...
Lyhyesti sanottuna yhteistä kaikille fantasiakirjallisuuteen kuuluville teoksille on jotain sellaista, joka ei kuulu jokapäiväiseen elämäämme. Se jokin voi olla täysin kuvitteellinen maailma, taikuus tai jokin muu yliluonnollinen elementti.
Laajempia fantasiakirjallisuuden määritelmiä löydät vaikka seuraavista teksteistä: Vesa Sisättö: Johdanto (teoksessa Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, BTJ 2003) ja Johanna Sinisalo: Fantasia lajityyppinä ja kirjailijan työvälineenä (kirjassa Fantasian monet maailmat, BTJ 2004).
HelMet-kirjastoalueen kirjastoautojen aikautaulut löydät HelMet-sivuilta www.helmet.fi. Alhaalla, keskellä keltaista aluetta on otsikko Kirjastojen aukioloajat. Kaupunginkirjaston nimeä napsauttamalla saat näkyviin kirjastojen aukioloajat. Kirjastoautojen pysäkkiaikataulu on alimmaisena listassa.
Jos etsit muiden kuntien kirjastoautojen aikatauluja, niin mene sivustolle www.kirjastot.fi ja siitä edelleen Kaikki kunnankirjastot - hae kirjastoa. Hakutoiminnolla voit näppärästi hakea pelkästään kirjastoautoja.
