Naxosin esitykset ovat kuunneltavissa (mutta eivät ladattavissa) HelMetin etusivun http://www.helmet.fi/ linkin Naxos Music library kautta. Linkin kautta löytyvät myös ohjeet.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/musiikkisivut/digimusa/ kertoo kuinka kirjastossa digitoitua musiikkia löytää HelMetistä, näitä kappaleita voi myös ladata omalle koneelle.
Nimen alkuperälle ei löytynyt selitystä. Juhani Pöyhösen kirjassa Suomalainen sukunimikartasto 2: Karjalassa esiintyneet nimet Jälkö esiintyy. Kirjasta löytyy nimen levinneisyys Suomessa ja Venäjän Karjalan alueella. Suomen sukututkimusseuran Hiski-hakuohjelman avulla voi myös etsiä nimen haltioita erilaisin perustein:
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1…
Ehkäpä seuran Suku Forumin avulla saisit selvyyttä nimelle:
http://suku.genealogia.fi/
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 171 Jälkö-sukunimistä:
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Tiettävästi aikoinaan Neuvostoliitossa sensuroidut tekstinpätkät ovat kursiivilla Bulgakovin huikean teoksen ensimmäisissä suomenkielisissä painoksissa.
Toinen painos ilmestyi kahtena niteenä vuonna 1976, seuraavissa painoksissa niteet on yhdistetty.
Valitettavasti en omin silmin päässyt tarkistamaan yhtäkään sellaisista painoksista, joissa kursivoinnit todennäköisesti ovat vielä tallella. Mutta kollegani muissa kirjastoissa olivat avuliaita ja plarasivat kirjoja puolestani. Heidän silmiensä mukaan sinun kannattaisi katsastaa nämä:
Bulgakov, Mihail: Saatana saapuu Moskovaan. 1. WSOY, 1976.
http://www.helmet.fi/record=b1182089~S9*fin
Bulgakov, Mihail: Saatana saapuu Moskovaan. 2. WSOY, 1976.
http://www.helmet.fi/record=b1182088~S9*fin...
Kirjaa ei ole vielä Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta sitä on tilattu yksi kappale pääkirjastoon. Kirjasta on mahdollista tehdä varaus itselleen. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa ja varauksen tehdä verkkokirjaston www.kyyti.fi oikeassa reunassa olevasta linkistä Hae ja varaa aineistoa.
Sarja on kuvattu Tampereen ympäristössä Karkussa, Jumesniemellä, Kutalassa ja Sarkolassa. Lehmän vuosi -sarjan kuvauspaikkoja koskevaan kysymykseen löytyi vastaus YLEn Kysykää Rouva Ruudulta -palvelusta, jonka sivusto ei ole enää verkossa.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan kappale löytyy Johnny Lee Michaelsin cd-levyltä Musiikkia suomalaisiin tv-sarjoihin. CD 1
https://finna.fi
Samainen cd-levy löytyy Helmet-hausta, tosin ilmeisesti vajavaisilla luettelointitiedoilla. http://www.helmet.fi/record=b1408005~S9*fin
Rauno Lehtisen sävelmä Pink champagne löytyy myös Helmet-kirjastosta http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tPINK+CHAMPAGNE/tpink+champagne/1%2…
Kirjastot.fi:n Frank monihaun maakuntakirjastot haulla "vaaleanpunaista shampanjaa" saadaan myös muutamia muita äänitteitä. http://monihaku.kirjastot.fi/
Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta löytyy tietoa sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Uuni Kailaan runo ”Rajalla” (alkaa sanoilla ”Raja railona aukeaa”) on julkaistu hänen runokokoelmassaan ”Uni ja kuolema” (WSOY, 1931). Kokoelma on saatavilla sähköisessä muodossa Euroopan Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.pgeu.net/dirs/pge/pge05/100006/e100006.txt, koska Kailaan kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta ja teos on siten tekijänoikeuksien rajoituksista vapaa.
Pekka Kejosen runo ”Metsän ja kaupungin raja” löytyy kokoelmasta ”Suruttoman saattohoito” (WSOY, 2005).
Vygotskyn teoriaa käsitellään mainitsemiesi lisäksi ainakin näissä kahdessa suomenkielisessä kirjassa:
Miettinen, Reijo: Kognitiivisen oppimisnäkemyksen tausta, 1988 (luku L. S. Vygotsky ja kulttuurihistoriallisen koulukunnan synty)
Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia, 2001 (luku Piaget'n ja Vygotskin merkitys varhaiskasvatuksessa)
Kyseessä voisi olla Andrew Klavan: Pedon hetki (WSOY, 1993).
Alkuteos nimeltään "Animal Hour". Esim. Amazon-verkkokirjakauppa kertoo juonen olevan pitkälti juuri tuollainen:
http://www.amazon.com/gp/product/product-description/0671740113/ref=dp_…
Satu on varmaankin Laura Sointeen Hukkasaaren salaisuus. Sadun pojan nimi on Palda, ja sen tapahtumat ovat kovasti muistamasi kaltaisia. Sitä on myös esitetty Helsingin kaupunginteatterissa.
Satu on alunperin ilmestynyt Sointeen kirjassa Varjojen linnan prinssit ja muita satuja vuonna 1918, mutta löytyy myös Sointeen kirjoista Satuja ja Seikkailusatuja. Näytelmänä se on julkaistu vuonna 1993.
Kirjaa on myös kirjastoissa, täältä löydät tiedot Helmetin kokoelmista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=hukkasaaren&searchscope=9
Tiedot näytelmästä löytyvät Näytelmät.fi-sivuilta:
http://www.naytelmat.fi/index.php?view=playListShow&id=2500
Kuri-sana on johdos, joka yhden selityksen mukaan tulee sanasta kuru(kapeikko tai sola tms). Sillä on tarkoitettu suomen kielen murteissa myös esimerkiksi pitkää syvännettä, kapeaa aittojen välistä kujaa, puron uomaa tai kahden vuorenrinteen välistä solaa.
Toisen selityksen mukaan sana olisi johdos skandinaavisperäisestä lainasanasta kura*, jonka alkuperäinen merkitys on puoli tai suunta. Tämän sanan alkumuoto olisi muinaisruotsalainen skura, joka tarkoittaa lovea tai uurretta ja jonka oletetaan vaikuttaneen myös kuru-sanan merkitykseen.
*kura on tarkoittanut vanhassa kirjakielessä vasenta eli ns. "huonompaa" puolta
lähteet:
Nykysyomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004)
Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (SKS ja Kotimaisten...
Tässä pari linkkiä Wikipedian lisäksi josta löytyy vastaus kysymykseesi.
http://www.pakanaverkko.fi/uskonnoista/satanismi
http://pakana.info/Satanismi.html
Suomen kielen sanojen lukumäärän määrittäminen on aika hankalaa. Lasketaanko mukaan kaikki erikoisalojen sanastot? Suomen kielessä voi muodostaa valtavan paljon erilaisia yhdyssanoja ja johdoksia, vaikka osaa käytettäisiinkin vain aika harvoin. Samoin erilaisten kuvailevien eli deskriptiivisten sanojen kirjo voi olla todella laaja. Millä perusteella siis jonkin yhdyssanan tai deskriptiivisen sanan katsotaan kuuluvan suomen kieleen? Englanninkielessä voi olla helpompaa, koska yhdyssanoja on suomeen verrattuna vähän. Pitää myös miettiä, otetaanko sanamääritelmään mukaan kaikki murteisiin ja slangeihin kuuluvat sanat, joiden ulkoasu voi poiketa yleiskielisistä sanoista.
Sanoilla on useita merkityksiä, joten täytyisi päättää, miten niitä...
Heartbeatista covereita ovat tehneet useat - niistä Lahden kaupunginkirjastosta löytyvät nyt Hank Marvinin, Humble Pien, Cilla Blackin ja Hermans Hermitsin versiot. Suomeksi kappaleen on levyttänyt Sami Keskitalo viime vuonna ilmestyneellä Tahdon lauleskella -levyllä, joka nyt on lainassa. Valitettavasti täydellisiä tietoja kaikista kappaleen esittäneistä en pysty antamaan, koska populaarimusiikin sävellyksistä ei kirjastojen tietokannoista löydy säveltäjien ja sanoittajien nimiä kuin poikkeustapauksissa ja saman nimisiä kappaleita on muitakin, joista osan paikalla olleista pystyin karsimaan joukosta pois vain kuuntelemalla levyjä. Wikipediassa on lisää tietoa kyseisen kappaleen cover-versioista http://en.wikipedia.org/wiki/Heartbeat_%...
Ainakin Suuressa käsityölehdessä vuodelta 2004 (nro 3, s. 37 ja 68-69) on ohje. Artikkelin nimi on Tuulahdus pohjoisesta
(Lapin henkeen: revontulipusero ja neljäntuulenmyssy).
Ensin mainitsemasi nuottijulkaisu (Konsta Jylhän hengellisiä lauluja) löytyy Ylöjärven pääkirjaston musiikkiosaston hyllystä. Toinen, Kansansoittajan kiitos, puuttuu Ylöjärven kokoelmista. Sitä on paikalla monessa Pirkanmaan kirjastossa (esim. Tampereella), ja sen voi helposti tilata seutulainaksi Ylöjärvelle. Ota yhteyttä Ylöjärven kirjastoon (kirjasto@ylojarvi.fi tai p.03-3495830), niin asia järjestyy.
Hyvää kevättalven jatkoa!
PIKI-kirjastoluettelosta löytyy kaksi pyykinpesukoneiden huoltoa ja hoitoa käsittelevää teosta:
Marjomaa, Tarja, Kotitalouskoneiden käyttö ja hoito, Työtehoseura 1996.
Juvonen, Hannu, Pesukoneet ja pyykinkäsittelylaitteet, VAPK-kustannus 1990.
Pääkaupuniseudun HelMet-kirjastoista löytyy yksi englanninkielinen pesukoneen korjausopas Dixon, Graham, The washing machine manual - DIY plumbing, maintenance, repair, 1992. Tämän voi kaukolainana tilata myös Vesilahdelle.
