Kaikki rakentaminen on luvanvaraista, eli kesämökkikin tarvitsee rakennusluvan. Vakuutusasiat koskevat siis myös kesämökkiä. Rakennuslupaan on myös liitettävä mm. suunnitelma talousjätevesien käsittelystä.
Kesämökin rakentamiseen ja korjaamiseen liittyvistä asioista löytyy tietoa esim. tältä Valtion ympäristöhallinnon sivulta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=16717&lan=FI
Sivulla on myös linkki Maankäyttö ja rakennuslakiin.
Lähetimme kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä tulikin ehdotusten ryöppy, suurimmaksi osaksi nuortenkirjoja. Ensimmäiseksi lista aikuistenkirjoista, jotka eivät ole tekijänmukaisessa aakkosjärjestyksessä:
Franz Kafka: Muodonmuutos (novelli)
Italo Calvino: Halkaistu varakreivi
R.L. Stevenson: Jekyll ja Hyde ja muita kertomuksia
Audrey Niffenegger: Hänen varjonsa tarina
Alice Sebold: Oma taivas
Majgull Axelsson: Toista tietä
Chuck Palahniuk: Fight club
Philip K. Dick: Jumalan kahdeksan sormea
Lisa See: Pionin rakkaus
Mihaly Babits: Haikarakalifi
Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva
Eräs kollega tiesi kertoa että Richard Bachin teoksissa käsitellään aika paljon ”out of the body” –kokemuksia, jossa...
Kyselimme asiaa Hevostietokeskukselta, josta vastattiin, että hevoset kyllä jossakin määrin kykenevät tulkitsemaan ihmisen tunnetiloja kuten hyvää tuulta tai vihaisuutta. Hevosen kyvystä ymmärtää tai tulkita ihmisen itkua, ei heilläkään ollut tietoa.
Myöskään Tuire Kaimion teoksesta Hevosen kanssa (WSOY, 2004) ei äkkiselailemalla löytynyt mainintaa hevosen reagoimisesta nimenomaan itkuun. Teoksesta löytyi kyllä paljon kiinnostavaa tietoa ihmisen ja hevosen kanssakäymisestä, sekä siitä miten hevonen ihmistä tulkitsee.
Lähteet:
http://www.hevostietokeskus.fi/
Kaimio, Tuire: hevosen kanssa (WSOY, 2004)
Hei,
Kyseessä voisi olla Larin-Kyöstin Onnen Pekan paita. Paidan myymisestä siinä ei tosin puhuta, mutta ostamisesta ja riisumisesta kyllä. Runon keskivaiheilla on kohta jossa sanotaan "Minä se olen Onnen Pekka" ja toisessa kohtaa "En minä riisu paitaani".
Runo löytyy ainakin Larin-Kyöstin kokoelmista Lauluja vanhasta kaupungista (Kirja, 1922), Runovalikoima (Otava, 1929) ja Lausujan runoja (Gummerus, 1948) sekä antologiasta Korvessa ja valtateillä : valikoima suomalaista proosaa ja lyriikkaa (Otava, 1951).
Myös Onnenpekka nimisiä lauluja on tehty muutamia. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolla on Matti Eskon cd-levy Luokses palaan, joka sisältää kyseisen kappaleen. Siinä ei tosin puhuta paidasta.
Myös Azzola, M. on...
Nerjaan sijoittuvaa romaania tai dekkaria ei löytynyt, mutta Andalusia-aiheisia joitakin. Viimeisenä mainittu on kiinnostava muistelmateos ja keittokirjakin. Kaikki kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
- Öinen ratsumies / Antonio Muñoz Molina (2010)
- Onnen poika Andalusiassa / Erkki J. Vepsäläinen (2001)
- Veijarit ratsastavat jälleen / Erkki J. Vepsäläinen (2000)
- Tehtävä Malagassa : jännitysromaani / Helen MacIn (1973)
- Andalusian karkea suola / Vivi-Ann Sjögren (2004)
Metsätyön historiaa on seuraavissa kirjoissa:
RANNIKKO, PERTTI
METSÄTALOUS JA KYLÄ : SUURMETSÄTALOUDEN VAIKUTUS MAASEUDUN ASUTUSRAKENTEESEEN 1900-LUVULLA / PERTTI RANNIKKO
1987
KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA / JOENSUUN YLIOPISTO, N:O 81
KAINULAINEN, Kalevi
Ihmisen mittaiset jäljet : Ilomantsin hoitoalueiden metsäkämpät ja metsänvartijatilat. 2006
- tässä on yleisempääkin asiaa metsätyökulttuurista ja savotoista
JUUTILAINEN, SEPPO
JÄTKÄSTÄ METSURIKSI : SUOMALAINEN METSÄTYÖNTEKIJÄ 1870-LUVULTA 1970-LUVULLE. 1988
TAMPEREEN YLIOPISTO. SOSIOLOGIAN JA SOSIAALIPSYKOLOGIAN LAITOS. SARJA A, TUTKIMUKSIA, 11
VIRTANEN, Pekka
Kunnailta salomaille : metsät asutustilallisten elämässä. 2008
Ismo Björnin väitöskirjassa on käsitelty aihetta:
BJÖRN...
Kirjasto- ja informaatioalalla on hyvin erilaisia työpaikkoja. Koulutusvaatimukset vaihtelevat haettavan viran tai toimen mukaan. Kannattaa seurata työnhakuilmoituksia ja niissä esitettyjä tutkintovaatimuksia ja palkkausta esim. Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta mol.fi -> Avoimet työpaikat ja palkkavahti 08 Kirjasto- ja informaatioala. Yliopistojen kirjastoihin vaaditaan kirjastonhoitajan paikkaan yleensä ylempi korkeakoulututkinto. Kunnallisen kirjastoalan pätevyysvaatimuksista löytyy Opetusministeriön sivulta http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi . Kirjastoalan oppilaitoksista on sivulla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ . Kunnallisen kirjastoalan minimipalkat on määritelty KVTES:...
Tästä osoitteesta löytyy kuva jossa esitellään kuinka uusi kirja avataan ensimmäisellä kerralla:
http://kirjansidonta.blogspot.com/2010/09/kuinka-uusi-kirja-avataan.html
Valitettavasti kuvan teksti on englanninkielinen mutta kuvasta näkyy kuitenkin millä tavalla pitäisi toimia.
Typpihapon valmistuksesta ei löytynyt laajempaa suomalaista teosta. Yliopistojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi hakusanalla 'typpihapon valmistus' kaksi Oulun yliopiston opinnäytetyötä:
1. Typpimonoksidin hapettumisen termodynamiikka ja kinetiikka sekä typen oksidien absorptiomekanismimalli typpihapon valmistusprosessissa / Veijola, Väinö & Lenkkeri, Ritva ja Ala-aho, Paula.
2.Typpihappotehtaan jätekaasun NO -emission vähentäminen / Markku Elias Kuusisto.
Lyhyesti typpihapon valmistusta on kuvattu kirjassa Suomen kemianteollisuus, joka löytyy esimerkiksi Rauman kaupunginkirjastosta. Tuossa kirjassa on käytetty lähteinä kahta typpihapon valmistusta käsittelevää englanninkielistä kirjaa :
1. Nitric acid and fertilizer nitrates / ed...
Parasta kirjastoa Suomessa ei toistaiseksi ole valittu. Toisaalta erilaisia palkintoja myönnetään, esimerkiksi Vaasan kaupunginkirjasto sai vuoden 2010 kirjastokehittäjäpalkinnon http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2010/11/kirjastokehittajapalkinto.h… .
Vuonna 2009 vastaavan palkinnon sai Entressen kirjasto http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;37412;37482;116838 .
Kyseessä on ilmeisesti Jorma Ollikaisen kirja Kelokämppä (WSOY 1961, 2. painos 1962, 3. laajennettu painos Kustannuskiila 1984). Kirjan Lapin
keisari Inarin Rahajärvellä on nimeltään Albiini, joka tunnettiin nimellä Albin Tirkkonen.
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://www.turku.fi/vaski löytyvät hakusanoilla luistelijat, taitoluistelu ja jäätanssi esimerkiksi nämä taitoluistelijoita käsittelevät kirjat:
Milton, Steve: Figure skating now : Olympic and world stars (2001)
Milton, Steve: Figure skating’s greatest stars (2009)
Puromies, Anu: Susanna & Petri : unelmista totta (1995)
Puromies, Anu: Tähtiä jäällä : tarinoita taitoluistelusta (WSOY 2008)
Lisäksi Vaski-tietokannasta löytyy hakusanalla luistelijat pikaluistelija Toivo Salosta käsittelevä kirja:
Järvinen, Lauri: Toivo Salonen (2009)
Edellä mainittujen kirjojen lisäksi vuonna 2010 ilmestyy Leena Lehtolaisen taitoluistelua käsittelevä kirja Taitoluistelun lumo.
Teos löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilan pääkirjaston kirjavarastosta luokasta 1.4. Se on siis lainattavissa. Kirjaa voit kysyä Pasilan neuvontatiskiltä, johon se toimitetaan pyynnöstä. Voit myös tehdä varauksen ko. kirjaan HelMetin kautta.
Kirjan tiedot siis:
TEKIJÄ LOTI, PIERRE
TEOS LOTI'N AVIOLIITTO / PIERRE LOTI
JULKTIEDOT 1917
HEL LUOKKA 1.4
Runo löytyy ainakin teoksesta Leikkejä pienille lapsille : Satupirtti. II osa, Porvoo : WSOY, 1911. Satupirtti ; n:o 12.
Kirjassa ei ollut mainittu, että kenen runo se on, mutta Kaarina Helakisan se ei kuitenkaan ole. Hän syntyi vasta 1940-luvulla.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos "Maailman kalojen nimet", jonka tekijät ovat Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström. Tämä teos sisältää suomenkieliset nimet yli 8 000 tavallisimmalle kalalajille. Nimiluettelossa on Suomen luonnonvaraisten kalojen lisäksi meillä viljellyt ja viljelykokeilussa olevat lajit, elinkeino- ja harrastuskalastuksen kannalta merkitykselliset ulkomaiset kalalajit, EU:n ja OECD:n kalaluetteloiden lajit, lähes kaikki akvaarioissa pidetyt lajit sekä vähintään yksi laji jokaisesta kalaheimosta.
Kysymyksessä oleva kala kuuluu meduusakaloihin, heimo Centrolophidae, ja suomenkielinen nimi on etelänmeduusakala (Hyperoglyphe antarctica).
Kaukolaina (maksu 6 euroa) on mahdollinen, koska kirjaa ei ole oman kirjastomme kokoelmissa. Tilaamme kaukolainan ja ilmoitamme puhelimitse antamaanne numeroon, kun kirja on noudettavissa täältä Hämeenlinnan pääkirjastosta.
Elokuvien katsojalukuja on tältä vuodelta saatavana kotimaisten elokuvien osalta. 8.11.2010 mennessä elokuvateattereissa on käynyt katsomassa kotimaisia elokuvia 1 637 969 hlöä.
Ulkomaisten elokuvien osalta katsojatilastot julkaistaan vasta ensi vuoden puolella.
Lähde:http://www.ses.fi/fi/tilastot.asp
Jätän hankintapyynnön levystä musiikkiosaston hankintaan ja ilmoitamme päätöksestä teille. Aiempia Jamppa Kääriäisen levyjä meille ei ole hankittu eikä tätäkään, 3.11.2010 ilmestynyttä levyä ole tilattu vielä. Levy näyttää olevan tilauksessa Oulun, Kuopion ja Lappeenrannan maakuntakirjastoissa, joten kaukolaina (maksu 6 euroa) olisi mahdollinen, jos levyä ei hankita Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-verkkokirjastosta löytyy useita yksikielisiä musiikin sanakirjoja ja sanastoja sekä suomeksi että englanniksi. Ainoa varsinainen suomi-englanti sanakirja alalta on Kaija Ervolan Musiikkisanakirja = Dictionary of musical terminology: englanti-suomi-englanti: English-Finnish-English, Helsinki, Finn lectura 2001. Teologian alalta ei ole suomi-englanti sanakirjaa, kylläkin pari suomenkielistä teosta: Teinonen, Seppo A. : Teologian sanakirja : 7400 termiä, 2. korj.p., Helsinki, Kirjapaja 1999; Teinonen, Riitta: Ajasta ylösnousemukseen: sata sanaa teologiaa, uud. laitos, Helsinki, Kirjapaja 2003 ja Kirkon ja uskon sanakirja: aamenesta öylättiin, Helsinki, Kirjapaja 2004. Teosten saatavuustiedot voi...
Venäläisiä perinneloruja niiden eri versioina on Internetissä monilla eri sivuilla. Tässä vain muutamia esimerkkejä:
http://koshki-mishki.ru/funny-verses.html
http://allforchildren.ru/kidfun/poteshki0.php
http://kidlib.ru/poteshki/
http://www.malysham.info/mama/poteshki/
Kirjoinakin venäjänkielisiä loruja on saatavissa. Esim. kirja ”Sela koška na pleten: russkije narodnyje poteški” sisältää monta venäläisille tuttua lorua ja sitä on kirjastoissamme useita kappaleita.
Sitten ne suomennokset. Suomeksi on olemassa viehättävä kuvakirja ”Kukko Kultaharja: venäläisiä kansanrunoja ja hokemia”. Kirjan tekstit on suomentanut Ulla-Liisa Heino. Kirja on vanha (ilmestynyt 1973), mutta sitä on vielä kirjastoissa. Voit tietysti käyttää näitä...
