Vuosina 1988-2007 eduskunnan puhemiehinä toimivat:
Matti Ahde (SDP, 1987–1988)
Kalevi Sorsa (SDP, 1989–1991)
Esko Aho (Kesk., 1991)
Ilkka Suominen (Kok., 1991–1994)
Riitta Uosukainen (Kok., 1994–1995)
Paavo Lipponen (SDP, 1995)
Riitta Uosukainen (Kok., 1995–1999)
Jukka Mikkola (SDP, 1999)
Riitta Uosukainen (Kok., 1999–2003)
Anneli Jäätteenmäki (Kesk., 2003)
Paavo Lipponen (SDP, 2003–2007)
Timo Kalli (Kesk., 2007)
Sauli Niinistö (Kok., 2007–2011)
Lähde: http://www.eduskunta.fi/thwfakta//hetekau/hex/hxent.htm
Palvelussa on linkki puhemieslistaan. Yksittäisten puhemiesten profiileista löytyy tieto puhemieskaudesta: merkintä Puhemiehistö (Pm) tarkoittaa eduskunnan puhemiestä, I VPm ja II VPm ensimmäistä ja toista varapuhemiestä.
Sitaatti on Gunnar Ekelöfin runosta "Djävulspredikan", joka löytyy teoksesta Vägvisare till underjorden (1967). Runo löytyy suomennettuna teoksesta Trilogia (1994, http://www.helmet.fi/record=b1230129~S9*fin), joka sisältää kolme Ekelöfin runoteosta (Dīwān över Fursten av Emgión, Sagan om Fatumeh ja Vägvisare till underjorden).
Valitettavasti etsimääsi kirjaa ei ole Leppävaaran kirjaston tai muidenkaan pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Nopeimmin saat siis kirjan käsiisi, jos lainaat sitä vaikkapa luokkatoverilta joksikin aikaa.
Kyseessä voisi olla intiaanirukous, joka alkaa sanoilla "kun olen kuollut, itke minua hiukan, ajattele minua joskus". Runo löytyy kokoelmasta "Maailman runosydän" (http://www.helmet.fi/record=b1067942~S9*fin).
Lisää värssyjä ja runoja löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Meiju Bonsdorff: Sanat jotka muistetaan surun päivinä (2004)
Pia Perkiö: Kun kaikki on toisin: sanoja suruun (2007)
Anna-Mari Kaskinen: On toinen maa: sanoja suruun ja ikävään (2010)
Jörg Zink: Sinulle surun aikaan: Jörg Zinkin kauneimpia ajatuksia (2010)
Tilaisuuteen sopivia runoja löytyy myös sellaisista runo- ja värssykokoelmista, joissa on runoja elämän eri vaiheisiin, juhliin ja tilaisuuksiin. Runokokoelmia voit selailla kirjastossa.
Surun käsittelyä ja...
Tässä tietoja eräästä O. Kerosta:
- O. = Olavi
- asuu Lapissa, mahdollisesti Ivalossa (alunperin kotoisin kai Savonlinnasta)
- on n. 60-vuotias
- tehnyt mm. puureliefin Kiilopään tunturikeskuksen päärakennukseen
Näyttäisi ettei tällaista ole julkaistu Suomessa. Haimme Suomen kirjastojen tietokannoista ja Googlesta mm. aiheilla radiotekniikka, radiolaitteet, radioamatöörit, mutta dvd-julkaisuja ei näistä aiheista löytynyt.
Persicaria amplexicaulis -nimellä on useita synonyymejä. Kasvi tunnetaan myös tieteellisillä nimillä Bistorta amplexicaulis, Polygonum amplexicaule, Polygonum oxyphullum ja Polygonum speciosum. Englanniksi siitä käytetään myös nimellä mountain fleece.
Suomeksi julkaistusta perennakirjallisuudesta kasvin suomenkieliseksi nimeksi löytyy verikonnantatar.
"Konnantattaret tuntee tiheistä, monikukkaisista tähkistään ja tuuheista, maanpinnan hyvin peittävistä lehdistään. Meillä on viljelyssä yleensä vain kahta lajia, vuori- ja isokonnantatarta. On olemassa monia muitakin viljelynarvoisia lajeja, kuten meillä harvoin kasvatettu tyylikkään näköinen verikonnantatar (Bistorta amplexicaule, ruots. blodpilört), jolla on kirkkaanpunaiset, pitkät...
Oikeusministeriön nettisivulta vaalien 2008 tulos Rovaniemellä puolueittain:
http://192.49.229.35/K2008/s/tulos/kutulos_rovaniemi.html
ja valitut:
http://192.49.229.35/K2008/s/valitut/rovaniemival.htm
Tiistain Aamulehdessä Pirkanmaan Marttojen puutarhaneuvoja Heidi Ovaska kertoo yleisesti tuijan leikkaamisesta, että tuija sietää hyvin leikkaamista ja leikkaaminen aidaksi kannattaa aloittaa heti istutusta seuraavana vuonna. Aitaa leikataan joka toinen vuosi sivuilta, uutta kasvua jätetään joka leikkauskerralla pari senttiä, yhdellä kerralla leikataan enintään kahden vuoden kasvua. Oksia ei leikata vanhaan vuosikasvuun saakka. Tuija-aidan latvusta typistetään vasta kun aita on kasvanut haluttuun korkeuteen. (Aamulehti, tiistai 19.4.2011)
Luin jostakin, että timanttituija kestää leikkausta vielä paremmin kuin muut tuijat, siinä yhteydessä oli kuva spiraalimuotoon leikatusta
tuijasta. Valitettavasti en saa päähäni lähdettä.
Täällä...
Linda-tietokannan mukaan Jyväskylän yliopistossa on tehty seuraava pro gradu -työ:
Vehkalahti, Essi: "Alussa oli vain suo, luokka ja minä, sanoi opettaja." : opettajakuva Timo Parvelan Ella-kirjoissa. Jyväskylä, 2010. Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 103.
Lisäksi kannattaa etsiä kirja-arvostelut ja muut artikkelit Arto-tietokannasta asiasanalla 'Parvela Timo'.
Valitettavasti Helka-kirjastot ovat eri kirjastojärjestelmää, eikä niiden kirjoja saa varattua HelMet-kirjastoihin. Helka-kirjastojen aineisto ei muutenkaan liiku kirjastojen välillä, joten kirjaa ei saa edes toiseen Helka-kirjastoon vaan se täytyy käydä hakemassa siitä toimipisteestä, jossa se on hyllyssä. Helka-kirjastojen aineistoa voi lainata kuka tahansa, mutta se edellyttää erillistä Helka-korttia, jonka saa ilmaiseksi esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen jossakin Helka-kirjastossa.
Espoon kaukopalvelun kauttakaan kirjaa ei valitettavasti saa lähikirjastoon, koska kaukopalvelun kautta tilataan aineistoa vain pääkaupunkiseudun ulkopuolelta ja nimenomaan sellaisia kirjoja, joita ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy.
Linda eli yliopistokirjastojen yhteistietokanta on ainakin toistaiseksi vapaasti käytettävissä. Lindan kautta voi etsiä mm. graduja aiheen mukaan. Jotkut opinnäytetyöt ovat myös verkossa luettavissa. Joidenkin oppilaitosten opinnäytetyöt voi saada lähikirjastonsa kautta kaukolainaan.
Linda löytyy täältä:
http://finna.fi
Lindan kautta löytyvät ainakin nämä:
- Mieli paloi muualle : opettajan työuran muutos ja ammatillisen identiteetin rakentuminen / Mariikka Almiala. (Väitöskirja, Joensuun yliopisto, 2008)
- Ammatti-identiteetin muodostuminen uudelleenkoulutuksessa ja uudessa ammatissa [Elektroninen aineisto] / Laura Hyvönen. (Tampereen yliopisto, 2008)
- Silta selviytymiseen : tutkielma uudelleenkouluttautumisesta ja sairastumisesta...
Erikoiskirjastoja hallinnoivat ja rahoittavat isäntäorganisaatiot. Organisaatiot päättävät itsenäisesti kirjastojen toiminnasta. Suomessa erikoiskirjastoja on yli 300. Esimerkiksi maailman metsäntutkimusorganisaatioiden liitto ylläpitää omaa metsäalan kymmenluokittelua.
Erikoiskirjastojen toimintaa on tilastoitu sivulla: https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.jsp
Näillä sivuilla ei kuitenkaan mainita kirjastojen luokitusjärjestelmiä, eikä näytä olevan olemassa muitakaan valmiita dokumentteja joihin olisi kerätty etsimiäsi tietoja.
Kirjastot.fi -sivustolla on lueteltu erikoiskirjastoja ja niiden kotisivuja. Kotisivujen kautta voisi yrittää etsiä tietoa heidän luokitusjärjestelmistään.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/...
Bonusten eli vahinkohistorian siirtämisestä kannattaa kysyä omalta vakuutusyhtiöltä, koska käytännöt voivat vaihdella. Esimerkiksi Lähivakuutuksen Liikennevakuutusoppaassa http://www.lahivakuutus.fi/FI/autoliikkeet/Liikennevakuutusopas/Bonusja… todetaan, että vahinkohistorian voi siirtää ainoastaan käytöltään ja laadultaan samanlaisten ajoneuvojen liikennevakuutusten kesken. Toisin sanoen bonusten siirtäminen luvanvaraisen ja yksityiskäyttöisen ajoneuvon välillä ei onnistuisi.
Varauksen kohdalle tullut päivämäärä tarkoittaa sitä, että valitettavasti joku muu on ehtinyt lainata kirjan, jonka olet varannut, ennen kuin kirja on ehditty ottaa sinua varten hyllystä kirjastossa.
Kun teet jostakin teoksesta varauksen, varaus siirtyy johonkin hyllyssä olevaan kirjaan. Henkilökunta ei kuitenkaan ehdi reaaliaikaisesti napata kirjaa saman tien, kun varaus on tehty, joten toisinaan joku asiakas ehtii napata varatun kirjan. Silloin varaus siirretään jossakin toisessa kirjastossa vapaana olevaan niteeseen tai jos vapaita niteitä ei ole, varaus laitetaan seuraavaksi varausjonossa, jolloin sinulle tulee seuraavaksi palautuva nide. Kunhan kirja ehtii tulla sinulle, kirjan kohdalla tosiaan lukee omissa tiedoissasi ”Odottaa noutoa...
Kirjastojen hankkimien dvd-levyjen hintaan vaikuttavat tekijän- ja lainausoikeudet. Kirjastot eivät tee yksittäisiä dvd-elokuvia koskevia sopimuksia myyjän kanssa, vaan luottavat myyjän ilmoitukseen siitä, että elokuvilla on lainausoikeudet. Hintojen vaihtelu johtunee suurimmaksi osaksi myyjän omasta hinnoittelupolitiikasta. Joitakin kirjastojen dvd-elokuvia saa esittää julkisesti esimerkiksi kirjastoissa, mutta useimmissa on pelkät lainausoikeudet.
Kannattaa lukea myös Heikki Poroilan vastaus mediakasvatus.kirjastot.fi -sivustolta http://mediakasvatus.kirjastot.fi/tekijanoikeus/kysy/elokuvien-lainauso…
Koripalloaiheisia lasten tai varhaisnuorten kaunokirjoja ei valitettavasti löydy. Tietokirjatkin ovat aikuisille suunnattuja. Juha Vesalan Kaksoiskuljetus (nuortenkirja) sopii yläkouluikäisille nuorille, samoin Jim Carrollin Koripallopäiväkirjat.
Varausmaksu lainassa olevasta aineistosta on Ratamo-kirjastoissa 0.80€. Paikalla olevasta aineistosta tehdyt hyllyvaraukset ovat maksuttomia. Jos aineistoa varataan toisesta Ratamo-kirjastosta, seutulainojen hinta on 2€.
