Kaloja tunnetaan maailmassa yli 26 000 lajia. Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirja Maailman kalojen nimet (Suomen biologian seura Vanamo, 2004) sisältää suomenkielisen nimen yli 8 000 lajille. Meriahveniin kuuluvista Mycteroperca-lajeista kirjasta löytyy nimi vain seuraaville: M. acutirostris, M. bonaci, M. cidi, M. interstitialis, M. phenax, M. tigris ja M. venenosa. Piikkimakrilleihin lukeutuva Alectis ciliaris on nimetty rihmapompanoksi.
Hankintajärjestelmästämme näkyy, että kyseistä levyä on tilattu useaan pääkaupunkiseudun kirjastoon. Kirjastoon aineisto saapuu kuitenkin aina hitaammin kuin kauppoihin ja teokset täytyy vielä viedä rekisteriin, luetteloida, leimata, tarroittaa ja niin edelleen, ennen kuin ne ovat hyllyssä asiakkaan lainattavissa. Kärsivällisyyttä siis!
Korppikartanon salojen kolmannen osan kohtaloa on kysytty täältä aiemminkin. Löydät aiemmat vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakemalla kirjailijan nimellä.
Netin keskustelupalstoilta löysin tiedon, että kolmas osa on julkaistu hollanniksi ja ranskaksi. Ilmeisesti Huntingtonin englanninkielinen kustantamo meni konkurssiin, mistä syystä kirjaa ei ole julkaistu englanniksi. Sarjan viimeinen osa sekään ei kuitenkaan ollut, vaan loppu oli edelleen jäänyt avoimeksi. WSOY on aiempien vastausten perusteella ilmoittanut, ettei aio suomentaa kyseistä kirjaa.
Varisperhe ja käkiperhe -runon kirjoittaja on A. V. Haarnoja [A. V. Perälä]. Se on julkaistu ainakin Une Haarnojan [Aune Perälä] toimittamassa kokoelmassa Kuororunoja pienille (Valistus, 1949).
Etsitty kirja lienee Medaljonki, jonka on kirjoittanut saksalainen C. C. Bergius (Weilin + Göös, 1974).
"Muinaisegyptiläinen skarabee, pillerinpyörittäjää esittävä medaljonki, muodostaa kohtalokkaan yhdyssiteen viiden rakastavaisen parin välille, joiden taustana ovat historian värikkäimpiin kuuluvat ajanjaksot."
Ekhnatonin ja Nefertitin ajan Egyptissä Medaljongin rakastavaisina ovat Isis ja Phiops, Neron Roomassa Isidora ja Philippus, inkvisition hallitsemassa Espanjassa Isabel ja Felipe, Ranskan vallankumouksen kuohuissa Isabelle ja Philippe sekä kirjan nykyhetkessä zürichiläiset opiskelijat Isa ja Phil.
Ikävä kyllä tuon sarjan ensimmäistä osaa ei ole enää saatavissa kauttamme. Ensimmäinen osa on yleensä se luetuin ja siitä syystä hajoaakin ensimmäisenä, jolloin myöhemmät osat saattavat jäädä kokoelmaan, vaikkei tarinan alkua enää löydykään.
Katsoin verkkokaupat läpi mutta näyttää siltä että tuosta kirjasta on painos loppu, eikä sitä saa enää kustantajalta, kuten ei myöskään yhteisnidettä, joten emme voi edes hankkia uutta kappaletta. Kirjat ovat vuodelta 2001, ja mikäli ei uutta Babylon 5 -buumia ole tulossa, epäilen ettei uusia painoksia myöskään olla ottamassa.
Stakesin - Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjusanaston määritelmä:
sosiaalitekniikka; mieluummin kuin: sosiaaliteknologia; sosioteknologia
sosiaalitoimen hoitamien palvelujen edistämiseen
käytettävät laitteet ja menetelmät sekä niiden käytön
osaaminen
l Palveluihin kuuluu sekä hoitava tai avustava että
ennalta ehkäisevä toiminta.
l Sosiaalitekniikan käsite liittyy rakennettuun
ympäristöön sekä palveluihin ja tuotteisiin.
l Sosiaalitekniikkaan kuuluvat muun muassa
esteetön asunto, toimintarajoitteisen henkilön
avustajan tai omaisen käyttämä nostolaite sekä
vammaisen tai vanhuksen käyttämä turvapuhelin.
Gunnar Ekelöfin runotuotannosta löytyvät suomeksi seuraavat teokset: Runoja (1968), Epätasaiset runot (1981) ja Trilogia (1994). Näistäkin esimerkiksi Runoja -teos koostuu valikoimasta Ekelöfin eri kokoelmista otetuista runoista. Mistään näistä teoksista ei löytynyt etsimiäsi runoja. Myöskään Linkki maailman runouteen -tietokannasta
(http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… ) ei löytynyt tietoa kysymiesi runojen suomennoksista. On siis mahdollista, että runoja ei ole ollenkaan suomennettu, tai että joku niistä on suomennettu joskus jossakin yksittäisessä kirjallisuuslehdessä. Tällaista tietoa on sitten jo vaikeampi jäljittää.
Varsinaisia "keräilijän oppaita" painokankaisiin ei Jyväskylän kaupunginkirjastosta löydy, mutta mm. seuraavat teokset käsittelevät aihetta: Kretongista printtiin: suomalaisen painokankaan historia (2008), Marimekkoilmiö (1986), Marimekko: fashion and design (2010). Marimekon eri suunnittelijoista on myös teoksia. Finlaysonin painokankaista tietoa löytyy lisää esimerkiksi kaukolainaamalla Taideteollisen korkeakoulun lopputöitä. Myös lehtitietokannoissa on artikkeleita aiheesta, esimerkiksi Aleksi- ja Arto-tietokannoista aiheesta voi hakea tietoa esimerkiksi hakusanoilla painokankaat ja tekstiilisuunnittelu.
101 ideaa-lehteä ei tule kirjastoomme, mutta lisäsin sen hankintatoiveisiin, kun ensi syksynä päätetään uusista lehtitilauksista.
Hei! Aika monessa HelMet-järjestelmän nuotissa on varsin "yksinkertainen" sovitus tai jopa pelkkä melodianuotinnos Toivelaulukirjojen tapaan. Voisit kuitenkin vielä tarkistaa, sopisiko alla oleva, ruotsinkielisin sanoin varustettu nuotti omaan tarkoitukseesi:
Teoksen nimi Vi gör musik : visbok för högstadiet och gymnasiet : Ackompanjemang / Bengt Olof Engström, Egil Cederlöf
Julkaisutiedot Stockholm : Helsingfors : Ehrlingförlagen, Fazer, 1984
Pysyvä linkki http://www.helmet.fi/record=b1117742~S3*fin
Sininen uni on siinä nimellä "Den blåa drömmen". Tätä kirjoittaessani oli kyseisen nuotti hyllyssä Töölön ja Tapiolan kirjastoissa.
Kirjoja löytyy Helmetistä www.helmet.fi mm. hakusanoilla sanaton viestintä, elekieli, eleet, ilmeet. Jos yhdistää työelämän sanattomaan viestintäään, saa kirjat Esiinny eduksesi, Valta ja vuorovaikutus sekä Body talk - kehonkieli työelämässä.
Käännöstietoja voi toki etsiä monienkin kirjastojen tietokannoista, mutta mainitsemasi kansallisbibliografia Fennica on niistä kattavin ja luotettavin. Fennicassa luettelointitiedot ovat yleensä täydellisemmät kuin muissa kirjastotietokannoissa, joten tarvitsemasi alkukieli on siellä todennäköisimmin mukana.
Hyödyllistä lisätietoa teoksen kääntämisestä saattaisi löytyä mm. Outi Paloposken artikkelista 1800-luvun Tuhat ja yksi yötä suomalaisittain. Artikkeli on julkaistu Sananjalassa, Suomen kielen seuran vuosikirjassa 45 : 2003.
Jaakko Hämeen-Anttila kertoo omasta Tuhat ja yksi yötä -suomennoksestaan Helsingin Sanomissa 10.12.2010 artikkelissa nimeltä "Supersatua on kerrottu yli tuhat vuotta : Hämeen-Anttila suomensi Tuhannen ja yhden yön...
Kuosa on karjalainen sukunimi, josta löytyy tietoja muun muassa Hiitolasta, Kurkijoelta, Kirvusta, Valkjärveltä ja Räisälästä. Nimeä on verrattu sanaan 'kuosu', jolla on useita merkityksiä, kuten 'suunta', 'kauha', 'vako', 'uurre', 'ryppy' ja niin edelleen, joista jokin saattaisi olla nimen lähtökohtana. Nimi saattaa juontaa juurensa myös toisaalta, goottien nimityksesta kehittyneestä laajasta nimiryhmästä, kuten 'Kuutti', 'Kausa', 'Kauso', 'Kuoto', ’Kauto’ ja niin edelleen. Myös saksalaiset muodot ’Goza’, ’Gozo’, ’Cozo’ ovat voineet mukautua asuun ’Kuosa’.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja ( Otava, 1988)
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Jenny” on hellittelymuoto englantilaisista nimistä ”Jane” ja ”Nanet”. Ne perustuvan nimeen ”Johanna”, joka puolestaan on naispuolinen versio miehennimestä ”Johannes”. ”Johanneksen” merkitys on ’Jumala on armollinen”. Osa ”Jenny”-nimistä saattaa olla myös nimen ”Jennifer” lempinimi, jolloin alkuperä olisi keltin sana ”gwen” tai ”gwyn” (’kaunis, valkoinen’).
”Nelli” on peräisin englantilaisista nimistä ”Eleonora” ja ”Helena”. ”Eleonora” saattaa pohjautua arabialaiseen nimeen ”Ellinor” (’Jumala on valoni’), mutta pohjimmiltaan sen taustalla saattaa olla kreikan kielen sana ”eleos” (’armo’). ”Helena” on myös kreikkalaista alkuperää ja merkitsee ’loistavaa’.
En oikein ymmärtänyt, tarkoittiko kysymyksenne sitä, että kaikkiin kuntiin olisi hyvä saada yhteinen kirjastokortti. Tämä on ollut pitkään unelmana yleisissä kirjastoissa Suomessa, mutta se on ollut ja on vieläkin hankala toteuttaa, koska kunnissa on vielä monia eri kirjastojärjestelmiä käytössä.
Kunnat sinänsä hallinnoivat itse kirjastopalveluitaan, joten Kirjastot.fi tai edes Opetusministeriö eivät voi velvoittaa kuntia yhteiseen järjestelmään tai yhteistyöhön, vaikka siihen jo monin paikoin tähdätään ihan omasta tahdosta. Kirjastot.fi on toimitus, jossa tuotetaan kirjastoille sekä kirjastojen asiakkaille valtakunnallisia verkkopalveluita, tätä Kirjastot.fi-sivustoa sekä etusivulla näkyviä muita sivustoja (esim. Sivupiiri.fi,...
Jonkinlainen maksuraja on katsottu tarpeelliseksi, etteivät kirjaston asiakkaat voi vain kerryttää maksuja ja jättää niitä maksamatta, koska pystyisivät lainaamaan maksamattakin. Ennen raja oli 5 euroa, mutta se nostettiin 10 euroon, jotta kirjojen myöhästyminen ei aivan helposti estäisi uusimista. Tosin tuo 10 euron rajakin voi mennä helposti umpeen, jos on paljon lainoja. Jos haluat ehdottaa maksurajan nostamista, voit jättää asiasta palautetta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Palaute/.
Pääsiäisen aikaan lauantaina olivat auki Itäkeskuksen kirjasto, Kirjasto 10 ja Rikhardinkadun kirjasto, joten niissä saattoi asioida myös silloin. Mikäli maksuja ei ole kertynyt liikaa, kirjat voi uusia soittamalla mihin tahansa auki olevaan HelMet...
Kaukolainapyyntö täytyy tehdä oman kotikirjaston kautta. Eli kannattaa kysellä omasta lähikirjastosta (joko opiskelukirjastosta tai kaupunginkirjastosta) Tukholmasta kaukolainamahdollisuutta! Kaukolainojen hinnat ovat kirjastokohtaisia, esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston taksa on 4 euroa Suomesta ja Pohjoismaista tilattaessa. Tukholman kirjaston kaukolainan hinta kannattaa tarkistaa omasta kotikirjastosta!
Seuraavassa linkissä Tukholman kaupunginkirjaston yhteystiedot: http://www.biblioteket.stockholm.se/default.asp?id=2984
Caroli sukunimenä on vanhaa germaanista alkuperää. Se on johdettu miestä tarkoittavasta etunimestä Karl tai Carl, myöhemmin Carolus ja Charles. Läheisiä sukunimiä ovat mm. Carletti, De Carlo ja Karlowicz.
http://www.surnamedb.com/Surname/De%20Caroli
Kansallisarkiston sivulla on Portti-tietokanta, jossa on esitelty talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil… . Sisällysluettelosta pääsee kohtaan "lotat". Siellä kerrotaan, että Lotta Svärd -järjestön arkistoon sisältyy kortisto jatkosodan aikana komennuksella olleista lotista. Pääesikunnan viestiosaston arkistosta (T 20873) löytyy puolestaan viestilottia koskeva kortisto. Kaikkia näitä aineistoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä, ks. http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lotta_Sv%C3%A4rd#Miten_etsin_tieto… . Sivuilla on muutakin tietoa aineiston etsimisestä ja arkistolähteistä.
