Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu elektroniikkaromun kierrätystä koskevaan kysymykseen aikaisemminkin. Vastauksessa mainitaan teos: Karvonen Minna-Maaria: Tuottajan ympäristövastuu, 2006. Tarkempi vastaus löytyy osoitteesta: http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=e2aace98-7a… .
Fennicassa Suomen kansallisbibliografiassa https://finna.fi asiasanalla sähkö- ja elektroniikaromu löytyi 9 viitettä. Muutama esimerkki:
- Kärnä, Anna: EU:n uudet ympäristödirektiivit, 2005.
- Herold, Marianna: A multinational perspective to managing end-of-life electronics, 2007. Aalto-yliopiston väitöskirja http://lib.tkk.fi/Diss/2007/isbn9789512288007/
- Sosiaalisen yrityksen liiketoiminta ja ansaintalogiikka http://www.syfo.fi...
Junien aikataulut löytyvät kausijulkaisusta Suomen kulkuneuvot: Turisti.
Voit tutustua siihen Kansalliskirjastossa.
http:\\finna.fi
http:\\www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut.html
Lainaan aikaisempaa vastausta samaan kysymykseen:
Kirjastokortin katoamisesta kannattaa ilmoittaa välittömästi johonkin HelMet-kirjastoon. Kirjastokortin katoamisesta voi jättää ilmoituksen nauhalle kirjastojen ollessa suljettuna soittamalla puhelinnumeroon 09-310 85309. Et ole vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu kadonneella kortilla sen jälkeen kun ilmoitus kortin katoamisesta on tehty. Kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä. Uuden kirjastokortin saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen. Kadonneen tai vahingoittuneen kirjastokortin uusiminen maksaa 3 € / aikuiset ja 2 € / alle 15-vuotiaat. Tässä vielä Helsingin kaupunginkirjastojen yhteystiedot: http://www.lib.hel.fi/fi-FI...
Sellon kirjastosta löytyy yksi desibelimittari, sitä ei voi varata vaan on haettava paikanpäältä. Laina-aika on viikko.
Lainattavia esineitä voi hakea Helmetistä, kirjoita haluamasi esine hakukenttään ja katso tärppääkö (ihan kaikkea ei kirjastoista vielä lainata).
Euroopan Unionin väkiluku löytyy Eurostat-nimisestä unionin tilastopalvelusta, joka tuottaa tilastotietoa jäsen- ja ehdokasmaista. Suora linkki Eurost-tilastopalvelun sivuille on http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/eurostat/home/
Sivulle on suoraan linkitetty suosituimmat tilastot ja sieltä löytyy myös Total population –niminen tilasto, jota klikkaamalla saa vuosittain EU:n väkiluvun. Tilaston mukaan väkiluku on vuonna 2011 502 489 143 henkilöä.
Tieliikenteessä kuolleiden määrät selviävät Tilastokeskuksen Tieliikenneonnettomuudet 2005 –tilastosta, joka on kirjamuodossa esimerkiksi Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa sekä verkossa osoitteessa: http://www.liikenneturva.fi/www/fi/tilastot/liitetiedostot/Tieliikenneo… ....
Nimenomaan kuoreesta puhuttaessa yksi varteenotettavimmista taudinaiheuttajista on Glugea hertwigi -loinen. Suomessa sen esiintymistä on kartoitettu mm. Lahden Vesijärvessä ja Tuusulanjärvessä, joiden kuorekanta on ollut vakavasti tämän loisen rasittama.
[Kuva Glugea hertwigi -infektiosta: http://fishparasite.fs.a.u-tokyo.ac.jp/Gplecoglossi/glugea1.jpg]
Kuoreella esiintyy loisia useista eri taksonomisista eläinryhmistä - Glugea hertwigin lisäksi Triaenophorus nodulosus, Ergasilus sieboldi ja Argulus foliaceus voivat aiheuttaa massakuolemia sekä Diplostomum spathaceum sokeutta ja kuolleisuutta.
Tässä mainituista loisista Triaenophorus nodulosus on Glugea hertwigin ohella ainoa, jonka voisi ajatella ilmenevän kuvatunlaisina "pallukoina" [...
Hyvä kirja voi syntyä todella monista aiheista, ja tietysti hyvän kirjan määritelmäkin vaihtelee kovasti, koska ihmiset pitävät keskenään aika erilaisista kirjoista.
Yksi hyvä aihe voisi olla jokin ajankohtainen teema. Talouskriisi, maahanmuuttajat, tekniikan vaarat ja monet muut polttavat kysymykset saattavat kiinnostaa lukijoita, ja niitä voi olla helppo tuoda mukaan kaunokirjallisuuteen. Tunnettujen henkilöiden ottaminen kirjan henkilöiksi tai heihin viittaaminen kirjassa voi olla myös menestysresepti. Jos henkilöä vielä kuvaa epätavallisesta näkökulmasta, saattaa kirja hyvinkin herättää kiinnostusta jo aiheensa vuoksi. Jari Tervon ”Koljatti” on esimerkki siitä, sillä sen päähenkilössä oli yhtäläisyyksiä Matti Vanhaseen.
Rakkaus ja...
Laulun sanat ovat Eeva-Liisa Mannerin runosta Lehtisammakko. Runona se löytyy ainakin kahdesta Kaarina Helakisan toimittamasta kirjasta Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa ja Suomen kansan runotar.
Lauluksi runon on säveltänyt Heikki Valpola ja esittänyt Kiti Neuvonen. Laulua ei ole kuitenkaan levytetty, vaan se on olemassa ainostaan Yleisradion äänitteenä vuodelta 1973. (Lähde: Yleisradion Fono-äänitetietokanta, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=lehtisammakko).
Kuuntelumahdollisuutta voit tiedustella Ylen äänilevystöstä, aanilevysto@yle.fi
http://noora.yle.fi/radioarkistoweb.nsf/sivut/levysto
Hakusanoilla motorinen oppiminen löytyy Kokkolan kaupunginkirjastosta 12 teosta, mm.
Karvonen, Pirkko: Tarinan kertojat : iloa ja leikkiä kieleen, liikkumiseen ja laskemiseen, 2009,
Pulli, Elina: Opi liikkuen, liiku leikkien : liikuntaa esiopetukseen, 2001,
Ikonen, Oiva: Oppimisvalmiudet ja opetus, 2000 sekä
Ikonen, Oiva: Vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisten motorinen oppiminen, 1990.
Lisää hakutuloksia ja aineiston saatavuustiedot voit katsoa Anders-verkkokirjastosta https://webkirjasto.kpnet.fi/ kirjoittamalla vapaasanahakuun motorinen oppiminen. Voit kokeilla myös hakusanoilla motorinen kehitys.
Tieliikennelain mukaan
"kuljettajan ja matkustajan on ajon aikana käytettävä istuinpaikalle asennettua turvavyötä tai heidän liikkumistaan estävää muuta turvalaitetta".
Liikenneturvan sivuston mukaan:
"Alle 15-vuotiaan turvavyön tai -laitteen käytöstä on vastuussa samassa autossa matkustavan lapsen holhooja tai huoltaja. Muulloin auton kuljettaja vastaa tällaisten matkustajien turvavyön käytöstä."
Maallikkotulkinnan mukaan 15 vuotta täyttäneet, terveet matkustajat vastaavat itse turvavyön käytöstään. Laki määrää kuitenkin esim. ilmoittamaan turvavyön käyttövelvollisuudesta linja-autossa.
Tieliikennelaissa sanotaan:
"ajoneuvon ovea ei saa avata eikä ajoneuvoon nousta, siitä poistua taikka sitä kuormata tai sen kuormaa purkaa siten, että...
Koko maan, ja lähes koko maailman, kirjastojen kirjastotietokannat avautuvat esimerkiksi Yleisten kirjastojen Kirjastot.fi -sivulta linkeistä "Kirjastot" ja "Frank-monihaku". Samalta sivulla on myös linkki "Söksam" -tietokantaan, joka kattaa rannikkoseutujen suomenruotsalaisten kirjastojen kokoelmat.
Kirjastot kaukolainaavat kirjoja keskenään. Helsingin kaupunginkirjaston lib.hel.fi -sivun ylälaidan "Hakemistosta" löydät "Kaukopalvelun", josta voit tarkistaa kaukopalvelun säännöt ja kaukolainoista perittävät maksut.
Helsingin kaupunginkirjaston tietokannat löytyvät klikkaamalla sivulla lib.hel.fi>Aineisto ja tietokannat>Tietokannat.
Aivan kaikkia kysymyksessä asetettuja ehtoja täyttäviä kirjoja en onnistunut löytämään. Parhaiten kuvauksia vastannevat Pekka Kaskisen kirjat Miksi Jumala loi dinosauruksen (Kirjapaja, 1994) ja Vietetäänkö taivaassa synttäreitä? : Pekka-pappi vastaa (Kirjapaja, 2002). Nämä kirjat on koottu Lastenmaa-lehden Pekka-papin palstalle lähetetyistä kysymyksistä ja vastauksista. Raamatun, Jumalan, luomisen, Jeesuksen, taivaan, kuoleman, maailmanlopun ja enkeleiden ohella käsitellään sitäkin, onko kissoilla taivas.
Opintojen jälkeistä kotiinpaluutaan jouluaattoiltana 1913 Sillanpää käsittelee Töllinmäki-kokoelmansa (1925) niminovellissa. Lähimmäs "pää katolla uudessa ja jalat pirtin puolella vanhassa" -tyyppistä vertausta päästään kokoelman Ihmislapsia elämän saatossa (1917) avausnovellissa Kodin helmasta, vaikka tässä ei sentään savupiippuun juututa:
"Olin kuin ihminen, joka jostain luukusta kurkistaa ylempään kerrokseen, näkee siellä paljon viehättävää, jota jää katselemaan jaksamatta kohottautua sinne kokonaan. Myöhemmin voi käydä niin, että hän kyllästyy ikävään asemaansa, yläkerta kadottaa näköviehätyksensä, kun ei siihen kumminkaan pääse koskemaan, ja hän painuisi jo takaisin alakertaansa, mutta ei mahdu enää luukusta. Hän jää iäksensä siihen...
Ohjeet varausilmoituksen tilaamiseen tekstiviestillä löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k ja sivun kohdasta ”HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote”, joka aukeaa klikkaamalla otsikkoa. Palvelu tilataan lähettämällä tekstiviesti ohjeissa neuvottuun osoitteeseen, ja se on maksullinen.
Sellon kirjaston dia-skannerilla pitäisi onnistua myös negatiivien skannaus. Myös Tapiolan kirjastossa on dia-skanneri, soittamalla kannattaa varmistaa onnistuuko siellä myös negatiivien skannaus.
Helsingissä dia-skannereita löytyy Lasipalatsin kohtaamispaikalta, Itäkeskusksesta, Kontulasta, Malmilta, Pohjois-Haagasta, Töölöstä ja Vuosaaresta. Ennen paikanpäälle menemistä kannattaa varmistaa onnistuuko negatiivien skannaus.
HelMet-kirjastoissa eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen kokoelmissa on yhteensä 2 565 eri arabiankielistä kirjaa eli nimikettä. Luvussa ovat mukana myös sellaiset teokset, joissa on arabian lisäksi myös jotakin muuta kieltä, esimerkiksi sanakirjat. Arabiankieliset kirjat saa listattua, kun valitsee HelMet-haussa kohdan ”Hakusana(t)”, laittaa hakusanaksi tähden (*), rajaa kieleksi arabian ja aineistoksi kirjat. HelMet-haku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi.
Jos ihan fyysistä kirjoista puhutaan, niitä on vielä enemmän, sillä tiettyä arabiankielistä kirjaa saattaa olla useita niteitä kirjastoissa. Mikäli kaipaatkin juuri tuota fyysisten kirjojen määrää, voin tarvittaessa selvittää sitäkin. Se ei käy...
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston kirjan voit uusia osoitteessa http://www.helmet.fi. Tarvitset uusimiseen kirjastokorttisi numeron ja korttiin liittyvän nelinumeroisen pin-koodin. Klikkaa pääsivun oikeassa yläreunassa olevaa kohtaa ”Omat tietoni”. Esiin avautuu kirjautumissivu, johon täytyy laittaa kirjastokortin numero ja pin-koodi ja klikata sitten ”jatka”.
Seuraavaksi aukeavan sivun alareunassa löytyy lista lainoistasi. Laita vain rasti niiden lainojen kohdalle, jotka haluat uusia, ja klikkaa aivan sivun alareunasta kohtaa ”Uusi merkityt lainat”. Seuraavalta sivulta uusinta täytyy vielä vahvistaa klikkaamalla ”Kyllä”. Vaihtoehtoisesti jos haluat uusia kaikki lainasi, sinun ei tarvitse...
Kysymääsi kirjaa löytyy ainakin Oulun kaupunginkirjastosta, Varastokirjastosta sekä Jyväskylän yliopiston, Turun yliopiston ja Åbo akademin kirjastoista. Jos mikään näistä ei ole lähialueellasi, voit tilata kirjan kaukopalvelun kautta omaan lähikirjastoosi. Kaukolaina on maksullinen, ja kannattaa tiedustella siitä tarkemmin omasta kirjastosta, koska kaukopalvelun maksut ja muut yksityiskohdat eroavat kirjastoittain.
Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ on kätevä apuväline, jos haluaa tarkastella jonkin kirjan saatavuutta Suomen kirjastoissa. Haun voi rajata esimerkiksi maakuntakirjastoihin, yliopistojen kirjastoihin tai jopa ihan kaikkiin kirjastoihin, jotka ovat Frankissa mukana.
Onko sinulla käytössäsi Firefox -selain? Firefox -selaimella on ilmennyt satunnaisia ongelmia varausta tehdessä, ongelma on tiedossa ja sitä selvitellään. Firefoxia käytettäessä kannattaakin ensin kirjautua omiin tietoihin ja tehdä varaus sen jälkeen. Voit myös kokeilla jotain muuta selainta.
Kyllä. HelMet-kirjastojen kirjan voi palauttaa eräpäivänä mihin aikaan tahansa palautusautomaattiin tai tiskille, kunhan kirjasto vain on vielä auki. Sen sijaan jos sen palauttaa eräpäivää seuraavana päivänä, kirjasta kertyy jo myöhästymismaksua 20 senttiä. Mikäli kirjasto on kiinni ja kirjoja palautetaan sen mahdollisesta palautusluukusta, niiden palautuspäiväksi katsotaan vasta seuraava aukiolopäivä. Näin ollen eräpäivänä palautusluukusta sulkemisajan jälkeen pudotetut kirjat ovat myöhässä.
