Hei,
Turun kaupunginkirjastosta ei löytynyt sellaista kokoelmaa, jossa olisi sekä kappale Timotei että Sinua, sinua rakastan. Mutta Jyväskylän kaupunginkirjastossa sellainen on. Olisiko tämä se, mitä etsit:
AINEISTOLAJI Äänilevy ID 75127
NIMEKE SINUA sinua rakastan [Äänite]
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT [Helsinki] : Love Records, [197-?]
ULKOASU 1 äänilevy
ISBN/HINTA 26,90 FIM
TUOTETUNNUS Love Records LXLP506
LISÄKIRJAUKSET Lauluja rakkaudesta; Lauluja sinulle
HUOMAUTUKSET A-puoli (1-7): Lauluja rakkaudesta ; B-puoli (8-13): Lauluja sinulle
Alkuperäisjulkaisu 1969
ASIASANAT musiikki : aiheet : rakkaus
laulelmat : Suomi : 1960-luku
YK-LUOKAT 78.8942, 78.8932
OSAKOHTEET
Sinua, sinua rakastan / Kaj Chydenius (esitt.); Aulikki...
Pudasjärven kirjastosta löytyy mm. Johanna Kurkelan lauluja alla olevista nuottikokoelmista:
- Pianohitit: komppaa itse!
- Suomi-iskelmä 2007
- Suomi-iskelmä 2008
- Suomipopin helmiä: 5: Lauluja Paratiisista Satukirjan sankariin
- Suomipopin helmiä: 7: Naisenergiaa ja hittejä Annikki Tähdestä Anna Puuhun
Saatavuustiedot voit tarkistaa Karpalo-kirjastojen aineistotietokannasta:
http://pudasjarvi.kirjas.to/
Helsingin yliopisto ylläpitää almanakassa olevaa nimiluetteloa. Almanakkaan pääsemiseksi on nimi oltava noin 1000 henkilöllä. Elle-nimisiä näyttäisi Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan olevan jo reilusti yli 1000 henkilöä, joten mahdollista on, että nimi pääsisi almanakkaan lähivuosina. Almanakan ulkopuolelle jäävien nimipäivä määritellään kantanimen mukaan, mikä tässä tapauksessa tarkoittaisi 20.2. Ellenin päivää.
Valkeat ristit -kappale, jonka sanoittajana on Arvo Karppinen, sisältyy äänitteeseen. Tieto löytyi VIOLA-tietokannasta:
Karu, Olavi, säv.
Valkeat ristit
Esittäjät:Korpi, Kalevi (laulu). Karppinen, Arvo, san.
Julkaisussa:Matkalla valoon.
Arvo Karppiselta ei löydy kirjastojen luetteloista runoja eikä tästä kappaleesta ole myöskään nuottia. Äänitteestä voi kirjoittaa ylös sanat, elleivät ne ole äänitteessä mukana.
Matkalla valoon -äänite löytyy LP-levynä ja kasettina kirjastoista. Voit saada sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Helmetin e-kirjojen lainaamiseen tarvitset Helmet-kirjastokortin ja tunnusluvun. Jos sinulla on voimassaoleva kortti ja tunnusluku vielä olemassa, pääset lainaamaan alla olevan linkin kautta:
https://www2.helmet.fi/ebook/
Jos korttia ja tunnuslukua ei ole, ne voi hankkia jostakin Helmet-kirjastosta. Kortin saa vain tulemalla henkilökohtaisesti kirjastoon.
Helmetin Ohjeita-otsikon alta löytyy tietoa myös e-kirjojen lainauksesta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Oletko kiinnostunut nimenomaan Helsingissä pyörivistä dekkarilukupiireistä? Itse vedän Pasilan kirjastossa Helsingissä rikoskirjallisuuden lukupiiriä. Voin siis kertoa siitä. Helsingissä toimii myös Tapulikaupungin kirjaston rikoskirjallisuuden lukupiiri, josta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/fa9bad9b-78e3-4002-a813-d2dcfccc8c7e.aspx. Suomen dekkariseura pyörittää puolestaan omaa dekkarilukupiiriään Kallion kirjastossa, ja siitä löytyy lisää asiaa osoitteesta http://dekkariseura.wordpress.com/dekkarilukupiiri/. Jos nuo kiinnostavat, kannattaa tiedustella asiaa suoraan tuolla mainituilta henkilöiltä.
Pasilan rikoskirjallisuuden lukupiiri kokoontuu Pasilan kirjastossa noin neljän viikon välein torstaisin kello 18.00....
Luonnonsuojeluaiheisia kirjoja voit etsiä HelMet-verkkokirjastosta seuraaavasti:
Kirjaudu Omiin tietoihin ja sitten kohtaan Hae/varaa. Avautuvaan kohtaan voit kirjoittaa Luonnonsuojelu kuvakirjat. Näin saadaan luettelo kirjoista. Vasemmasta laidasta kannattaa rajata vielä kohdasta Kieli: suomi ja Kokoelma: kaunokirjat. Mielenkiintoisia kirjoja voi tarkastella lähemmin painamalla kirjan nimen kohdalta ja sitten kohdasta Explore, jolloin aukeaa kirjan kansi ja vielä kohdasta Kirjavälityksestä kansikuva ja esittely. Mielenkiintoisimmat voit kerätä koriin kohdasta Lisää koriin tai varata yksitellen. Koriin kerätyt näkyvät ylhäällä kohdassa Oma korini ja sieltä voit tehdä itsellesi esim. Muistilistan kirjoista tai lähettää sähköpostin.
Vähän...
Tarkkaa vastausta en kysymykseesi onnistunut löytämään. Tässä kuitenkin huomioonotettavia tekijöitä kysymykseesi.
Heinänsyöjien, kuten lehmän, ruoansulatusjärjestelmä on kehittynyt energian keräämisen suhteen tehokkaaksi. Samaten kasvissyöjäeläimistä osa on märehtijiöitä, esimerkiksi mainitsemasi lehmä, jolloin niille on mahdollista syödä nopeasti ja saada enemmän liukenevia ravintoaineita selluloosapitoisesta ravinnosta kuten heinästä. (http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4rehtiminen)
Usein ihmisellä on tapana keittää, kuumentaa tai paistaa ruokansa, jolloin entsyymit samoin kuin muutkin ravintoaineet vähenevät ruoasta. Tästä aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi Mea Salon teoksesta Hellaton kokki-raakaravintoa kasviksista (2010).
Lopuksi...
Täällä Jyväskylän kaupunginkirjastolla säilytetään Seura-lehteä yhden vuoden verran, joten meiltä ei vanhempia lehtiä ole saatavilla. Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta löytyvät myös Seuran vanhat vuosikerrat. Lehdet ovat siellä tilattavissa lukusalikäyttöön yliopiston pääkirjastolla. Lukusalikäyttöönkin saatetaan vaatia kirjastokortti, mutta se myönnetään toki, vaikka ei olisikaan opiskelija.
Seura ei myöskään ole Aleksi-viitetietokantaan indeksoitava lehti, jolloin siitä voitaisiin etsiä tarkempia tietoja, ja juttuja. Näin ollen tarvitsemanne jutun löytymiseksi on selattava vuosikertoja manuaalisesti lävitse. Yliopiston kirjastolla tämä siis onnistuu.
Kortepohjan kirjastossa näyttäisi tällä hetkellä olevan paikalla ainakin sellaiset puuhakirjat kuin "Leikitään myyrän kanssa" ja "Hirmuhommeleita". Kannattaa kysyä kirjaston henkilökunnalta, että mistä löytäsit nämä kirjat.
Puuhakirjoja kirjaston kokoelmissa ei ole kovinkaan paljon, mutta erilaisia aapisia tehtäväkirjoineen sekä askartelu- ja pelikirjoja löytyy kokoelmista. Kysy rohkeasti henkilökunnalta, he kyllä auttavat etsimään niitä!
Nerudan oodeista ja Tercer libro de las odas -kokoelman runoista on suomennettu vain osa, ja Oda al día feliz näyttää valitettavasti kuuluvan niihin suomentamattomiin: "Oodia onnelliselle päivälle" ei löydy sen paremmin Neruda-kokoelmista kuin hänen runojaan sisältävistä antologioistakaan.
Lahden kaupunginkirjaston Linkki maailman runouteen -runosuomennostietokanta ei sekään runoa tunne. (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/)
En tiedä, millainen tilanne kysyjällä on ollut. Helmetissä on saattanut olla väliaikainen ongelma. Ainakin tällä hetkellä Helmet toimii ja lainatiedot pääsee tarkistamaan Omat tietoni -sivulta. Siis valitse Helmetin etusivulta Omat tietoni, kirjoita kirjastokortin tunnus ja tunnusluku ja jatka. Lainat ja niiden eräpäivät näkyvät ensimmäisenä. Jos olet unohtanut tunnuslukusi ja olet aikaisemmin ilmoittanut kirjastolle sähöpostiosoitteesi saat postiisi uuden tunnusluvun Unohditko tunnuslukusi ? - painiketta painamalla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua ollutkaan tai jos et ole ilmoittanut sähköpostiosoitettasi kirjastolle, tunnusluku täytyy käydä pyytämässä jostakin Helmet-kirjastosta.
Taiwanin virallinen kieli on kiina.
Suomalaismatkailijalle käyttökelpoisia kiinan kielen sanakirjoja ovat esimerkiksi seuraavat:
Li, Guangyun, Suomi-kiina-suomi : matkakieliopas. Art House, 2008
- tärkeimmät matkailijan tarvitsemat sanat ja ilmaukset aihepiireittäin
Suomi - kiina - suomi. (Matkalle mukaan -sanakirja). Gummerus, 2008
- yleiskielen perussanastoa, matkailijalle tärkeää erikoissanastoa, kattava ruoka- ja ravintolasanasto, runsaasti asioimislauseita
Myös kielikursseja on saatavilla:
Guo, Hai, Kiinaa matkailijoille. Finn Lectura, 2008
Kan, Qian, Hyvää matkaa! : kiinaksi. Gummerus, 2008
Hyvää matkaa! : kiinaksi sisältää runsaasti asioimislauseita sekä suomi-kiina- ja kiina-suomi-sanastot, joten sitäkin voi käyttää matkalla...
Frank-tietokannan (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/) kautta selviää, että kasettimuodossa olevia, vuoden 1978 Karhuherra Paddingtoneja on vielä aika monessa kirjastossa eri puolilla Suomea. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa niitä ei enää ole, mutta voit pyytää kasetin kaukolainaan lähikirjastosi kautta tai tehdä kaukolainapyynnön alta löytyvällä lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kysymyksestänne ei aivan käynyt ilmi mitä kysyitte, mutta vastaan parhaani mukaan. JR43 perustettiin Päijänteen sotilasläänissä ja Hämeenlinnan kirjastosta löytyy Toivo Härkösen teos Jalkaväkirykmentti 43 Jatkosodassa. Teosta ei valitettavasti ole Ratamo-kirjastoissa, mutta se voidaan tarvittaessa kaukolainata, mikäli ette pääse itse käymään Hämeenlinnassa. Kaukopalvelu on maksullista ja tarkempia tietoja siitä saatte kirjastosta.
JR22:den perusti ilmeisesti Lahden suojeluskuntapiiri ja siitä en löytänyt kirjallisia lisätietoja.
Joutsan sotaveteraaneista kertovilta nettisivuilta Joutsa Sodassa 1939-45 http://www.joutsa.fi/veteraanit/dokumentti.php?doc=59
löytyi tieto, että JR 43:n I pataljoonan nimeksi vaihtui vuoden 1942 toukokuussa III...
Heikki Hietamies on kirjoittanut toisenkin sotaan liittyvän romaanin, elokuvanakin tunnetun Äideistä parhain ( Otava, 1992). Laila Hietamiehen Lappeenranta- sarjaan kuuluvat romaanit Unohduksen lumet, Kukkivat kummut, Syksyksi kotiin, Koivu ja tähti sekä Siellä jossakin kertovat talvi-ja jatkosodasta. Sirpa Kähkönen on kirjoittanut sodan ajasta Kuopiossa kirjoissaan Rautayöt, Jään ja tulen kevät, Lakanasiivet ja Neidonkenkä. Sodan ajasta rajantakaisessa Karjalassa on Eeva Kilpi kuvannut muistelmissaan Talvisodan aika, Välirauha, ikävöinnin aika ja Jatkosodan aika. Samasta aiheesta on kirjoittanut myös Raisa Lardot kirjassaan Ripaskalinnut (WSOY,1978) . Kotirintamanelämästä kertoo esim. Ulla-Lena Lundbergin kirja Marsipaanisotilas (...
Muistaapa hyvinkin. Tämähän se on:
http://www.youtube.com/watch?v=zVJ-zhqvnWQ
Laila Kinnunen - Kurkota kuuhun
TV ohjelmasta Jojo 1968
Alkuperäinen nimi Swinging on a star
Säveltäjä Jimmy Van Heusen
Alkuperäiset sanat Johnny Burke
Kääntäjä Puhtila Sauvo
