Tyrnävä sijaitsee Tyrnäväjoen varressa. Nimen Tyrnävä kantasana on tyrnä, joka tarkoittaa syvännettä tai rotkoa. Ängeslevän läpi virtaa Ängeslevänjoki, josta kylä on saanut nimensä. Alkuosan Änges tausta on epävarma. Se voi juontua saamen kielen sanasta äägis, joka tarkoittaa hangasta eli aitamaista peuran- tai hirvenpyydystä. Molemmista löytyy pidemmät selitykset Suomalaisesta paikannimikirjasta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa myös verkossa. Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Hyvä perusteos voisi olla Risto Pulkkisen Suomalainen kansanusko : samaaneista saunatonttuihin (Gaudeamus, 2014). Muita lukuvinkkejä, joissa aihetta tarkastellaan eri näkökulmista:Aalto, Ilari: Vuosi keskiajan Suomessa (Otava, 2023)Kesäläinen, Tuomo: Suomen lohkareet ja tarinakivet (Salakirjat, 2019); Suomen luonnon pyhät paikat (Salakirjat, 2017)Koski, Kaarina: Kuoleman voimat : kirkonväki suomalaisessa uskomusperinteessä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011)Ojanen, Eero: Suomalaiset taruolennot (Minerva, 2017)Saure, Heikki: Tonttu : tarua ja totta (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019)
Kyseessä voisi olla Peter Tompkinsin kirja Kasvien salattu elämä (Otava, 1975). Takakansitekstin mukaan "kun lukee mitä kaikkea tiedemiehet ovat saaneet selville kasvien elämästä mm. rikostutkimuksessa käytetyn valheenpaljastustekniikan avulla, alkaa uskoa tai ainakin tempautuu mukaan tähän mielikuvitukselliseen seikkailuun".
Kirja löytyy Hyvinkään ja Nurmijärven kirjastoista. Jos haluat lainata kirjan Helmet-kirjastosta, voit tilata sen kaukolainana. Kaukolaina kotimaasta maksaa 4 €.Finna-tietue : https://finna.fi/Record/ratamo.85726?sid=4878160146Helmet-kaukopalvelu.
Kokemusperäisenä arviona pehmeäkantinen kirja kestää kirjastokäytössä keskimäärin noin 40 lainauskertaa, kun taas kovakantinen kirja voi kestää jopa 100 lainauskertaa. On kuitenkin huomioitava, että nämä luvut ovat vain suuntaa antavia, sillä kestävyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi kuinka kirjaa käytetään ja käsitellään.
Kyse on varmastikin tästä Pinterest-kuvasta: https://fi.pinterest.com/pin/4292562137186780/Valitettavasti kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Kyselin apua kollegoiltani täällä Porvoossa ja myös valtakunnallisella kirjastonhoitajien palstalla, mutta tuloksetta. Osaisikohan joku tämän palstan lukijoista auttaa?
Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa ei voida vastata lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta. Tietoa saa lakitoimistoista ja oikeusaputoimistoista, https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/. Ohjeita maahantulosta ja sen rajoituksista löydät myös Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.
Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa ei voida vastata lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta. Tietoa saa lakitoimistoista ja oikeusaputoimistoista, https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/. Ohjeita maahantuloon ja sen rajoituksiin löydät myös Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.
Peruskoulujärjestelmään siirtymistä alettiin toteuttaa asteittain vuodesta 1972 alkaen siten, että viimeiset koulut liittyivät mukaan vuonna 1977. Wikipedian mukaan Uudenkaarlepyyn maalaiskunta liittyi peruskoulujärjestelmään vuonna 1973 ja Maalahti vuonna 1975. Uudenkaarlepyyn maalaiskunta lakkautettiin 1.1.1975, jolloin Munsala ja Jepua liittyivät kaupunkiin.Munsalan ja Jepuan osalta löytyy jonkin verran kouluhistoriatietoa esimerkiksi tästä ruotsinkielisestä tekstistä: https://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/birck/iii/denyasko.htm Suoranaisesti peruskoulujärjestelmään liittyviä tietoja ei Munsalasta ja Jepuasta kuitenkaan löydy. Olisikohan jollakin meidän lukijoistamme tähän liittyvää tietoa?Lähde: Peruskoulu Suomessa...
Kyseessä on liitepartikkeli -han/-hän ja sitä seuraavan sanan taivutusmuodot, mutta kirjastonhoitaja ei ole kielitieteen asiantuntija, eikä osaa siksi vastata oikeilla kielitieteellisillä termeillä. Asiaa kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvontaTietoa liitepartikkeleista:Kielitoimiston ohjepankki: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/kohtelias-kehotus-tai-pyynto-liitepartikkelit-han-pa-ja-s-sammutathan-valot-nukkukaapas-nyt/Iso suomen kielioppi: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1673
Koesuorituksia, kuten ylioppilasaineita arkistoidaan pysyvästi pieni satunnaisotos jokaiselta tutkintokerralta Ylioppilastutkintolautakunnan arkistoon. Nämä otokset ovat lautakunnan luvalla käytettävissä tutkimusaineistona tieteellisille tutkimustöille. Lähde: Tutkimusluvat | Ylioppilastutkintolautakunta
Vaikuttaa siltä, että sotalasten saattajista on jäänyt valitettavan vähän toivomasi kaltaista yksityiskohtaista tietoa. Yleisiä teoksia sotalapsista, muisteluteoksia, tutkimuksia ynnä muita on runsaastikin, mutta niistä ei liene apua yksittäisen henkilön tietojen löytämisessä.Asiaa voisi yrittää tiedustella Kansallisarkiston Lastensiirtokomitean arkistosta, jonka keskeisintä aineistoa ovat lapsista kerätyt kantakortistot. Arkiston sivulla kerrotaan, että se "sisältää myös matka- ja passilistoja, meno- ja paluuluetteloita, lastensiirtokomitean pöytäkirjoja sekä saapuneita asiakirjoja kuten anomuksia ja kirjeitä. Lastensiirtokomitean arkistoon kuuluvat myös Kotkan, Kuopion, Tornion, Turun ja Viipurin alatoimistojen arkistot. Suurinta osaa...
'Surprised by Joy' on vuonna 1815 Wordsworthin kirjoittama 14-säkeinen sonetti. Etenkin ensimmäinen säe ”Surprised by joy – impatient as the wind” on suosittu ja usein käytetty lainaus. Runon suomennosta emme onnistuneet löytämään. Wordworthin runoja on suomennettu runsaasti, ja etenkin kääntäjä Aale Tynni on suomentanut niitä kymmenittäin. Kattavin kokoelma hänen runoistaan on Runoja (Wordsworth, William, et al. Runoja. 1949.) ja joitain yksittäisiä runoja löytyy antologiateoksistakin, kuten Järvikoulun runotar (Tapionlinna, Tellervo. Järvikoulun Runotar: Dorothy Wordsworth Ja Hänen Vaikutuksensa William Wordsworthiin Ja S. T. Coleridgeen. WSOY, 1946.)
Voisikohan kyseessä olla Lawrence Sandersin dekkarisarjasarja, jonka ensimmäinen osa Ensimmäinen kuolemansynti on julkaistu vuonna 1982? Teoksia on suomennettu ainakin Neljänteen kuolemansyntiin asti. Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa Lastu-verkkokirjastosta: https://lastu.finna.fi/
Kyseinen Finntrion levy julkaistiin vuonna 1982 aikoinaan ainoastaan LP-levynä ja C-kasettina. Julkaisu ajoittui ajankohtaan, juuri ennen CD-levyjen läpimurtoa maailmalla. Suomessa tämä läpimurto tapahtui sitten vähän myöhemmin. Eli levyä ei ole julkaistu CD-formaatissa ollenkaan.Mikäli C-kasetti tai LP-versio kuitenkin kiinnostaa, molempia löytyy vielä muutamista Suomen kirjastoista. C-kasetti esim. pääkaupunkiseuden Helmet-kirjastoista ja LP Eepos-ja Vaara-kirjastoista. LP-levy on kaukolainattavissa oman kirjastosi kautta.
Tarina on nimeltään Suo-Santeri (engl. Wispy Willie) ja se on julkaistu mm. kokoelmassa Takaisin Klondikeen : kaikki Carl Barksin sarjat vuodelta 1953 (Sanoma, 2023). Lisätietoa tarinasta ja sen muista muista julkaisukerroista Suomessa löytyy I.N.D.U.C.K.S.-tietokannasta: https://inducks.org/story.php?c=W+WDC+159-01.
Etunimille, ja sanoille muutenkin, tehdään kielissä usein erilaisia hellittely- tai muita muotoja. Naisten etunimien pääte -ina juontuu latinan deminutiivista, eli ns. pienennysmuodosta. Esimerkiksi Anna-nimistä tyttöä voitiin kutsua Pikku-Annaksi, eli ”Anninaksi”. Vastaavasti suomen kielessä voidaan mieltää deminutiiviksi nen-pääte esimerkiksi sanoissa ”tyttönen” (pieni tyttö) tai ”lapsonen” (pieni lapsi). Muita suomen pienennysmuodon päätteitä ovat -kka, -ke, ja kaksoismuoto -kkanen, kuten sanoissa ”piirakka” (pieni piiras), ”linnake” (pieni linna) ja ”lapsukainen” (pieni lapsi). Ylemmän esimerkin Anniinan, tai Anninan), suomalainen vastine voisi siis olla ”Annukka” (Pikku-Anna).Lähde: Kielitiede:deminutiivi – Tieteen termipankki
Voisiko etsimäsi kirja olla Päivi Partasen Kesäseikkailu vuodelta 1970? Sen kannessa on vihreää ja se voisi muutenkin sopia kuvaukseesi.Kirjaa löytyy Helmet-alueelta: linkki Helmet Finnaan
