Näin selvitti rintasokerin käyttöä ja lääkinnällistä merkitystä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija Matti Punttila Hiidenkivi-lehden numerossa 5/1996:"Rintasokeri eli (ruskea) kandisokeri on suurina kiteinä esiintyvä ruokosokerilaji, jota valmistetaan aromaattisesta ruokosokerisiirapista. Se oli karamellittoman ajan harvoja makeisia.""Rintasokeria käytettiin toisaalta lieventävänä lääkkeenä joihinkin sairauksiin, etenkin rintatautiin, mistä se ilmeisesti on saanut nimensäkin. Rintatauti näyttää olleen yleisnimitys rinnassa tuntuville hengityselinsairauksille yskästä keuhkotautiin saakka. Rintasokerin lääketieteellinen merkitys lienee rajoittunut siihen, että se vähensi ärsytystä ja näin helpotti oloa."
Tuon kaltaisia teoksia on mm. Adam Sandlerin ja Jack Nicholsonin tähdittämä elokuva Anger Management (2003), jossa päähenkilö määrätään osallistumaan vihanhallintakurssille omintakeisen terapeutin opastuksella. Elizabeth Gilbertin Eat, Pray Love (2006), josta on tehty elokuvakin, lähtee etsimään itseään kriisin jälkeen maailmalta erilaisten metodien ja parantajien avulla. Jim Carreyn Yes Man (2008) -elokuvan päähenkilö alkaa myös sanomaan kaikelle kyllä erään itseapukurssin innoittamana.Erilaisia oman tiensä etsimisestä kertovia teoksia ovat myös esimerkiksi Paulo Coelhon Alkemisti (1988), sekä Sean Pennin ohjaaman Into the Wild (2007) -elokuvan, joka kertoo nuoren Christopher McCandlessin elämästä, joka pohjautuu John Krakauerin...
Verkossa on helppo levittää huijausviestejä suurelle määrälle vastaanottajia samanaikaisesti. Vaikka vain harva viestien saajista reagoi niihin, on sekin huijareille hyödyksi. Huijaustapoja Internetissä on hyvin monenlaisia.Lisätietoa näistä löytyy Kuluttajaliiton Huijausinfosta: Huijausinfo | Kuluttajaliittoja Rikosuhripäivystyksen kotisivuilta: Nettihuijaukset - RikosuhripäivystysLisätietoa verkkohuijauksista löytyy myös esimerkiksi seuraavista teoksista:Salmivuori, Riku: Miljoonaperintö tarjolla: kuinka verkkopetos toimii. Myllylahti 2016.Salmivuori, Riku: Tarinoita toiselta puolelta: verkkohuijareiden metsästäjät kertovat. Myllylahti 2018.Juusola, Elina: Sydän saaliina: romanssihuijarit verkossa. Docendo 2018.
Sylvian joululaulua on tulkittu eri tavoin. Laulun lintu on ilmeisesti muuttolintu, joka on suljettu häkkiin ja kaipaa Suomeen. Voit lukea erilaisia tulkintoja laulusta alla olevista lähteistä.Uudenkaupungin Sanomat 15.12.2016: Joululaulun tarina https://www.uudenkaupunginsanomat.fi/2016/12/joululaulun-tarina/Kaleva 24.12.2003: Sylvian joululaulu täyttää 150 vuotta https://www.kaleva.fi/sylvian-joululaulu-tayttaa-150-vuotta/1845064Kirkko ja kaupunki 14.12.2022: Sylvian joululauluun liittyy kumma myytti – mikä vangittu lintu sirkuttaa suosikkikappaleessa? https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/sylvian-joululauluun-liittyy-kumma-myytti-mika-vangittu-lintu-sirkuttaa-suosikkikappaleessa-Kirkko ja kaupunki 19.12.2022: Mielipide: Sylvian...
Tarkoitat ilmeisesti, että sinulla lainassa ollut kirja on kadonnut. Tässä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, josta kirja on lainattu. Ensin tarkistetaan, olisiko se kuitenkin palautunut etsimällä kirjaa kirjaston hyllystä. Mikäli sitä ei löydy, voidaan lainaa uusia, jos uusintakertoja on jäljellä, ja jatkaa etsintöjä. On myös mahdollista korvata kadonnut kirja ostamalla uusi samanlainen teos tilalle tai maksamalla korvaushinta. Tarkemmin näissä asioissa sinua pystytään neuvomaan siinä kirjastossa, josta kirja on lainassa.
Tasavallan presidentin verkkosivuilla on aiheesta näin:Kenet voi ottaa aveciksi?Kutsu on aina henkilökohtainen, myös puolisolle. Kutsussa tulee näkyä sekä pääkutsutun että puolison nimi, jotta pääsee sisäänJos olet saanut kutsun ja sinulla on puoliso, eikä hänen nimeään näy kutsussa, ota yhteyttä tasavallan presidentin kansliaanKutsuttu voi tarvittaessa ottaa mukaansa avustajan. Asia on sovittava kanslian kanssa erikseen, sillä myös avustaja tarvitsee kutsukortinhttps://www.presidentti.fi/niinisto/uutinen/ukk-itsenaisyyspaiva/
Marcus Aureliuksen teos Ta eis heauton on suomennettu kahdesti. Yrjö Raivion suomennos Itsetutkiskeluja ilmestyi vuonna 1950. Marke Ahosen suomennos Itselleni : Keisarin mietteitä elämästä ilmestyi vuonna 2004.Englanninnos on siis saanut nimen Meditations.https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.980532?sid=4882043151Näyttää siltä, että Raivion suomennosta ei alueesi verkkokirjastossa ole saatavana.
Philippe Fixin Severin-kirjoista on suomennettu vain Severi tyrmää Severin (Séraphin contre Séraphin, 1970) ja Severin kielletyt seikkailut (Defense de lire Seraphin, 1971). Le Merveilleux Chef-d'oeuvre de Séraphin -teosta ei valitettavasti ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Zoe Brisbyn kirjoja on valikoidusti saatavilla eri kirjastoissa ympäri Suomen. Voit halutessasi tehdä maksullisen kaukolainatilauksen tai hankintaehdotuksen kirjastoosi. Kirjoja voi ostaa myös nettikirjakaupoista. Parhain valikoima lienee ranskalaisissa.
Kyllä on. Englanninkielisellä WageIndicator-sivulla kerrotaan, että Ukrainassa minimi- eli vähimmäispalkka kuukaudessa on ollut 1.4.2024 lähtien 8000 hryvniaa, joka on 184 euroa.Lähde:WageIndicator.org. https://wageindicator.org/salary/minimum-wage/ukraine
Kannattanee ottaa yhteyttä Kansalliskirjastoon, jossa vanhoja puhelinluetteloja säilytetään. Kansalliskokoelman pääkokoelmaan on sijoitettu puhelinluettelot vuoteen 1972 asti. Helsingin puhelinluettelot vuoteen 1981 asti ovat käytettävissä mikrokuvattuna.Lähde:Kansalliskirjasto. Puhelinluettelot. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/puhelinluettelot
Espoon ruotsinkielisen nimen Esbo viimeinen äänne on /o/. Tämä eroaa samoin (kirjoitusasultaan) loppuvasta Turun ruotsinkielisestä nimestä Åbo, jonka viimeinen vokaali äännetään /u/. Espoon tapauksessa ääntämystä voi selittää etymologia: Äspeå, eli "haapajoki", on mahdollisesti muuttunut suomen vaikutuksesta Espooksi ja Esboksi.Lähde: Kylä-Espoo: Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema, Kaija Mallat (toim.), 2008
Känkkäränkkä on lastenkirjailijoiden Annami Poivaaran ja Maija Lindgrénin luoma olento, joka on ollut olemassa ennen Mikko Alatalon ja Harri Rinteen sanoittamaa "Känkkäränkkä"-laulua. Mikko Alatalon lastenlevy "Eläimiä suomalaismetsissä", johon "Känkkäränkkä" sisältyy, on äänitetty vuonna 1981. Annami Poivaara kirjoitti iltasatuja televisioon 1970-luvulla. Lasse Pöysti luki tarinan Känkkäränkästä Pikku Kakkosessa. Annami Poivaaran satu "Pieni paha noita Känkkäränkkä" sisältyy Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran kirjaan "Unihiekkaa : hyvänyön satuja" (Gummerus, 1974). Känkkäränkkä esiintyy myös muissa Poivaaran kirjoissa.Rusinat ovat ilmeisesti lauluntekijöiden riimittelyä:...noita...rusinoita...Lähde:Marjamäki, Tuomas: Hän hymyilee kuin...
Voisiko kyseessä olla Windowsille ja MacOS:lle vuonna 1999 julkaistu point and click -tyylinen seikkailupeli I spy spooky mansion? Se vaikuttaa täyttävän suurimman osan kuvailluista piirteistä: pelaajaa avustaa luurankohahmo, se sijoittuu kartanoon, ja siinä edetään pulmia ratkomalla. Ehkä kommenttiosiossa muut käyttäjät osaavat ehdottaa muita pelejä.
Hei, Kyseessä lienevät Sari Rainio & Juha Rautaheimo. Kirjoittaneet kaksi dekkaria: Vainajat eivät vaikene (Siltala, 2021) ja Vaeltavat vainajat (Siltala, 2022)
Varsinaista vastaavaa nimitystä en käytettävissäni olevista lähteistä löytänyt. Aiheesta voisi kysyä Kotimaisten kielten keskukselta: https://www.kotus.fi/.Yleisemmällä tasolla mies- ja naisurheilijoiden kuvailusta ja käsittelyssä mediassa on tehty tutkimuksia. Verkossa on luettavissa mm. Riitta Pirisen väitöskirja Urheileva Nainen lehtiteksteissä (Tampereen yliopisto, 2006): https://trepo.tuni.fi/handle/10024/67579. Annu Mäkelän pro gradu -tutkielmassa Kauneuden korustusta vai urheilun arvostusta? (Jyväskylän yliopisto, 2006) vertaillaan Helsingin Sanomien uutisointia naisyleisurheilusta vuosien 1983 ja 2005 MM-kisojen yhteydessä: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9596.
HS.fi vaikuttaa jo korjanneen otsikkonsa, mikä osittain vastaa kysymykseesi. Lähtökohtaisesti suomen kielessä teosten nimet ovat propreja, eli erisnimiä, jotka taipuvat siinä missä muutkin sanat. Täten Tuntematon sotilas taipuu sijoissa aivan kuten muutkin samanlaiset nominilausekkeet, kuten vaikkapa "keltainen auto" tai "suuri talo". Adjektiivialkuisten yhdyssanojen taivutus aiheuttaa usein ongelmia (esim. "Uudellamaalla", mutta "Korkeasaaressa", eikä "Uusimaalla" saati "Korkeassasaaressa"), mutta erillisten sanojen muodostamassa sanaparissa molemmat osat taipuvat samoin. Kyseiset suomalaiset lukevat siis Tuntemattoman sotilaan.Lähde: Nimien taivutus - Kielitoimiston ohjepankki
Kotimaisten kielten keskuksen sivulle on koottu kielentutkijoiden kirjoituksia linnuista: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/kotus-vinkkien_arkisto_(2019-2020)/kotus-vinkit_2020/kevat_siiven_alla.33777.newsIrma-Riitta Järvisen ja Markku Tantun Pieni lintukirja kertoo, miten linnunääniä on tulkittu, miten linnut ovat saaneet lajipiirteensä, minkälaisia enteitä, uskomuksia ja taikoja lintuihin liittyy ja millaisia pikkurunoja ja loruja siivekkäistä on sepitetty. Linnut esitellään kirjassa elinympäristöittäin ja lajeittain.Eero Ojasen ja Daga Ulvin Suomen Myyttiset linnut on kuvitettu teos, joka käsittelee suomalaisissa tarustoissa ja kansanperinteessä esiintyvistä linnuista ja niihin liitetyistä myyteistä ja uskomuksista.Marjo Meriluoto-...
Tällä hetkellä uusin suomennos Nilla Kjellsdotterin kirjoista on Jo joutuvi yö (2024), joka on kolmiosaisen Murhia Pohjanmaalla -sarjan viimeinen osa.(Kirja verkkokirjastossa: Jo joutuvi yö | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio)Uudemmista suomennoksista ei ole tällä hetkellä tietoa kustantajankaan sivuilla eli vielä ei ole tiedossa, julkaistaanko vuonna 2025 uusia suomennoksia. Kjellsdotterin kirjojen suomennoksista vastaa Gummerus-kustannus. (Haku: 3 tulosta hakuehdolla "kjellsdotter" – Gummerus) Alkukieliset eli ruotsinkieliset teokset kustantaa ruotsalainen Norstedts-kustantamo. Heidän sivuillaan näkyy, että tammikuussa Kjellsdotterilta ilmestyy uusi kirja nimeltään Inte ditt barn (Inte ditt barn | Nilla Kjellsdotter | Inbunden)....
