Nettipappi Marko kirjoittaa: "Asaf oli leeviläinen, Leevin pojan Geersomin sukua. Hän oli yksi laulajista, jolla laulamisen lisäksi näytti olleen laulujen tekemisen taito" 1). Hän eli Israelin kuningas Daavidin aikana ja mainitaan pari kertaa Ensimmäisessä aikakirjassa (1. Aik. 6:16–18, 24) ja (1. Aik. 16:4–6).1)https://nettipappi.net/index.php?topic=140.0
Asiantunteva kollegani oli sitä mieltä, että prosessori on toiminnallisesti tärkeämpi, koska ilman sitä tietokone ei käynnistyisi lainkaan. Kovalevyn eli kiintolevyn voi korvata vaikkapa ulkoisella muistilla.Lisäksi Tietonetti.fi-blogissa sanotaan, että tietokoneen prosessori eli suoritin on tärkein tietokoneen komponenteista, sillä se suorittaa jatkuvasti tietokoneohjelman konekielisiä käskyjä. Prosessorin tehokkuudella on suuri merkitys sille, mitä ohjelmia tietokoneella voidaan suorittaa tai kuinka monta ohjelmaa tietokone voi suorittaa samanaikaisesti.Samaisessa blogissa kerrotaan myös, että kiintolevy (eli kovalevy) on tietokoneeseen asennettu massamuisti, johon tallennetaan tietoja myöhempää käyttöä varten. Massamuistiin tallennetaan...
Lumi- ja jääveistokset ja -tilat, kuten Lapland Hotels SnowVillage, on suunniteltu siten, että jäälumi ja jääveistokset säilyvät, vaikka sisällä onkin suhteellisen lämmin: esimerkiksi jäähotellien huoneiden lämpötila pidetään suunnilleen lukemissa 0 ja -8 °C. Tämä saavutetaan usean eri tekijän summalla.Sulamisen hidastamiseen käytetään eri tekniikoita, kuten esijäähdytystä ja eristettyjä suojia. Rakennusten ja veistosten säilymiseen vaikuttavat esimerkiksi:Sijainti: Rakennelmat sijaitsevat alueella, jossa ulkolämpötila on niiden rakennus- ja aukiolokausina usein hyvin alhainen. Tämä auttaa ylläpitämään myös sisätilojen kylmyyttä. Rakenne: Jää- ja lumirakenteet ovat paksuja ja massiivisia, mikä auttaa niitä kestämään lämpötilan...
Hei!Topeliuksen sanat Porilaisten marssiin löytyvät Svenska litteratursällskapet i Finlandin sivustolta osoitteesta https://topelius.sls.fi/sv/collection/209/text/20261?views=(type:readingtext),(type:comments),(type:facsimiles,nr:1)
Niska-sukunimi on useimmiten peräisin paikannimestä. Niska merkitsee mm. kosken tai virtapaikan yläjuoksua tai kangasta tai korkeahkoa selännettä esim. suon keskellä. Ajan myötä asukkaat ovat ottaneet paikan nimen sukunimekseen. Niska esiintyy talon- ja sukunimenä etupäässä Peräpohjolassa.Niskanen on muodostettu Niska-nimestä. Niskanen on voinut muodostua myös itsepäiselle tai uppiniskaiselle annetusta lisänimestä.Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Pakkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Valittevasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista sarjaa ja tietokannoistakaan ei ollut apua. Etsin mm. Kavin Ritva-tietokannasta:https://rtva.kavi.fi/Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sarjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt löytyvät Theseus-tietokannasta. Voit hakea opinnäytteitä "Hopeanuoli"-hakusanalla, tosin hakusysteemi tuottaa jonkin verran myös epärelevantteja hakutuloksia, joten joudut päättelemään itse, mitkä liittyvät animesarjaan.Yliopistojen opinnäytetyöt löytyvät kattavimmin yliopistojen omista julkaisuarkistoista, esimerkiksi:Turun ylipisto: UTUPubHelsingin yliopisto: E-thesisJyväskylän yliopisto: JYXTampereen yliopisto: TrepoNäistäkin voi hakea hakusanalla. Joissain opinnäytetöissä Hopeanuoli ainoastaan mainitaan ohimennen, joten joudut itse tekemään rajanvetoa, missä opinnäytetöissä sarja on varsinaisesti aiheena.
Sarjaan on ilmestynyt tähän mennessä kaksi kirjaa. Uusin on Vipinää ja villasukkia, joka ilmestyi marraskuussa 2024. Seuraavan teoksen julkaisuaikataulua ei ole vielä julkistettu.
Suomalaiset kirjastotietokannat eivät oikein taivu tämäntyyppisten kirjojen etsimiseen. Esimerkiksi kirjastojen yhteisestä Melinda-tietokannasta ei löytynyt yhtään kirjaa, jossa olisi sekä kreikan- että suomenkielinen teksti, mutta en voi olla varma, etteikö sellaisia kuitenkin olisi joskus julkaistu.Ruotsissa on julkaistu joitain teoksia, joissa on kreikan- ja ruotsinkielinen rinnakkaisteksti, esimerkiksi:Mithridateskriget : Mithradateios / Appianos ; översättning med kommentar av Paavo RoosTheogonin ; och Verk och dagar / Hesiodos ; tolkade av Ingvar Björkeson ; inledning och kommentar av Sture LinnérEnglanniksi ja kreikaksi tekstejä löytyy Loeb Classical Library -sarjasta. Sarjassa on julkaistu esimerkiksi...
Suomenkielisen sanoituksen "Tuiki tuiki tähtönen" on tehnyt Maisa Krokfors. Sävelmä on ranskalainen kansansävelmä. Vuonna 1971 julkaistiin Krokforsin kirjoittama "Tikapuita pitkin taivaaseen : musiikin työkirja leikki-ikäisille" (Fazer) ja siihen liittyvä "Tikapuita pitkin : opettajan ohjevihko" (Fazer). Siinä "Tuiki tuiki tähtönen" -sanoitus julkaistiin ensimmäisen kerran. Lähteessä ei mainita, sisältyykö sanoitus sekä työkirjaan että opettajan oppaaseen.Lähde:Kansallisbiografia: Krokfors, Maisa:https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10085
Hei,Näitä on hieman hankala hakea, koska näin tarkaan kirjoja - saati lehtiä ei ole kuvailtu. Kollega löysi kuitenkin Ann-Mari Nilssonin kirjasta Neulo, pipot, käsineet, sukat! (Minerva, 2011) esimerkin. Kirjasta löytyy ohje Nuohooja-pipolle (ss. 34-35), joka lienee juuri kysymäsi mallinen pipo. En tiedä miten laajalti tuo nuohoojapipo-nimitys on käytössä. Tähän kirjaan on tehty ehkä vain suora käännös.
Voisikohan kyseessä olla John Houstonin Punainen sola (The White dawn, suom. Heidi Järvenpää, 1972)?Voit lukea lisää teoksesta kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6994https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auff8a2f95-dd49-4f1e-bd2e-b…
Hei,Kirja on alun perin 1959 ilmestynyt satukokoelma, jossa on veljä satua ( "Sunnanäng", "Spelar min lind, sjunger min näktergal", "Tu tu tu!" och "Junker Nils av Eka"). Tarinoista on mainitsemasi "Sunnanäng" suomennettu nimellä Päivärinne (WSOY, 2003), "Spelar min lind, sjunger min näktergal" suomennettu 1984 nimellä Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY, 1984). Kaikki löytyvät suomennettuna (kaksi muuta nimillä: Tuku tuku tuku! ja Tammiston Niilo-junkkeri) Satuja -kokelmasta (uusin p. WSOY, 2024)
Vuodesta 2007 kysymykset ja vastaukset löytyvät tästä osoitteesta: https://www.laaketieteelliset.fi/hakeminen/aikaisempien-vuosien-valintakokeitaVanhempia on vaikea löytää. Esimerkiksi Oulun yliopiston kirjastosta löytyy teos Lääketieteen alan opiskelijavalinta 1999 : tehtävät. Sama teos löytyy myös vuodelta 2000.Valmennuskursseja järjestävät yritykset ovat julkaisseet valintakoetehtäviä kirjoina, mutta kirjoja ei tunnu löytyvän minkään kirjaston kokoelmatietokannasta. Voit tiedustella, olisiko niitä Turun yliopiston kirjaston pienpainatekokoelmassa. Esimerkiksi Valmennuskeskukselta on tullut kirja Lääketiede: Vanhat valintakokeet.
Hei,Kyseessä on kyllä tosi vähiin kulunut teos. Kirjastoista sitä ei enää löydä kuin pari kapaletta Vapaakappalekirjastoissa, joita ei saa lainaan. Antikvariaateisssakaan ei ole saatavilla.Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ainoa mahdollisuus on löytää se sattumalta kirpparilta, tai antikvariaateista, jos heillä ei ole koko kokoelma listattuna nettiin (antikvaari.fi / antikka.net tms.) Tietysti jollain saattaa olla kyseinen kappale, josta olisi halukas luopumaan, mutta ongelma on mistä tällaisen tavoittaa.
Joulukertomus (Heikki Asunta: Ristikkoikkuna, 1931)
Andersson seisoo ruotelissa
keskellä ulappaa.
Ruumis on raskaasti uuvuksissa,
nukkua vain ei saa.
Islannin reittejä kyntää priki
silliä lastinaan.
Jäävuoripartiot uivat liki.
Ehkäpä upotaan.
Kapteeni makaa kajuutassa
roikkuvin jäsenin.
Äijä on tunnelihumalassa,
sehän on selväkin!
Jäämeren valkea aavesaatto
hyökkäysvalmis on.
- Saakeli, nythän on jouluaatto,
älyää Andersson.
Hällä on huusholli Trondhjemissa,
talo ja tavarat,
keittiön uunilla harmaa kissa,
muija ja mukulat.
Siellä on joulu ja juhlamieltä,
kuusikin on, kenties.
Tuttuja ääniä kuulee sieltä
uupunut ruorimies.
Mukulat tanssivat saksanpolkkaa,
kynttilä lepattaa,
farbruuri vanhaa kirjaa tolkkaa,
sekin on mukavaa.
Hiipii luihuna...
HeiPorin pääkirjastosta löytyy Lalli-lehden mikrofilmit kyseiseltä vuodelta. Mikrofilmit saa tilattua lainaan myös Raumalle, jolloin voit käydä lukemassa niitä Rauman pääkirjastossa.
Yksi kuvaukseen sopiva laulukirja on "Iloisen laulajan kirja" (WSOY, 1956, useita painoksia). Sen on toimittanut Reino Hirviseppä ja kuvittanut Erkki Koponen.
