Goodreads-palvelun mukaan hänen toista maailmansotaa koskevaan sarjaansa kuuluu 3 teosta. Petturien portti on ensimmäinen ja sen jälkeen on ilmestynyt None Dare Call It Treason (1978) ja How Sleep the Brave (1980). Ilmeisesti näitä kahta jälkimmäistä ei ole suomennettu ollenkaan.
Kyseinen säkeistö on peräisin J. L. Runebergin kirjoittamasta runoteoksesta Fänrik Ståls sägner (suomeksi Vänrikki Stoolin tarinat) ja sen runosta nimeltä von Essen. Runon säkeistö menee ruotsiksi näin: "Och tack för det vackra minne, du väckt i mitt hjärta, du, och tack för ditt arga sinne, - och drag åt helvete nu!”
Tätä sitaattia tällaisenaan en löytänyt hakemalla enkä selaamalla Platonin Euthyfron-dialogista, The Internet Classics Archive | Euthyphro by Plato. Dialogi löytyy myös suomennettuna Platon Teokset. Ensimmäinen osa : Apologia ; Kriton ; Lakhes ; Hippias (lyhyempi dialogi) ; Ion ; Euthyfron ; Kharmides ; Lysis ; Protagoras.Tämä on ilmeisesti loppupäätelmä Euthyfronin dilemmassa. Dilemman kysymys on: Päättävätkö jumalat, mikä on hyvää, koska se on hyvää, vai onko se hyvää siksi että jumalat päättävät niin? Teksti on Platonin kirjoittamaa ja siinä keskustelevat Sokrates ja Euthyfron.LähteetVaasan yliopisto: Euthyfronin dilemma https://blogs.uwasa.fi/ajatusyhteys/2023/12/13/euthyfronin-dilemma/Wikipedia: Euthyphro dilemma https://en.wikipedia....
Hei,Ei niitä kovin monta ole. Hakiessa löytyy joitain vieraskielisiä:Old Bones / Aaron ElkinsHeartland (Codex of souls #2)/ Mark TeppoThe Cairo Diary / Maxime ChattamLa promesse de l'ange / Frédéric Lenoir & Violette CabezosLa Légende du Mont-Saint-Michel (novelli) / Guy Maupassant
Valitettavasti en löytänyt aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on Suomen yleisten kirjastojen palvelu emmekä pysty vastaamaan kovin spesifeihin tieteellisiin kysymyksiin. Voisitte kääntyä esimerkiksi Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen puoleen ja kysyä lisätietoa, https://www.aalto.fi/fi/oppimiskeskus. Kokosin Helmet-tietokannasta suhteellisen uusia kvanttifysiikkaa käsitteleviä kirjoja. Niiden avulla voi asiaan perehtyä vaikka vastaus kysymykseen ei löytyisikään. Tietoa kvanttimekaniikan tutkimuksesta Suomessa.
Uusi suomalainen nimikirja (Otava 1988) kertoo seuraavaa: "Pohjoismainen miehennimi Knut on levinnyt maassamme laajalti keskiajan katolisen kirkon pyhimyksennimenä. [...] Osa nimistä on siirtynyt sukunimiksi isännimen, osa talonnimen välityksellä." Toisin sanoen Knuutila/Knuuttila-nimisillä ei välttämättä ole mitään sukulaisuussuhdetta Tanskaan, vaan nimi on omaksuttu ensin etunimeksi ja myöhemmin sukunimeksi.
Ne on suomennettu vuosina 1776, 1938 ja 2007.LähteetYle: Vanhan testamentin apokryfeistä uusi käännös 6.11.2007 https://yle.fi/a/3-5808497Turun Sanomat: Salaisiksi leimatuista apokryfikirjoista uusi käännös 8.11.2006 https://www.ts.fi/uutiset/1074159558
Itäsuomalaisissa sukunimissä -nen on vanha kollektiivijohdin, jolla on ilmaistu sukuun ja perheeseen kuulumista. Lisätietoa voit lukea alla olevista Kielikellon artikkeleista. LisätietoaMiksi Heikkisessä on -nen ja Mattilassa -la? https://kielikello.fi/miksi-heikkisess%C3%A4-on-nen-ja-mattilassa-la/Itä- ja länsisuomalaiset sukunimet https://kielikello.fi/ita-ja-lansisuomalaiset-sukunimet/Se tavallinen Virtanen https://kielikello.fi/se-tavallinen-virtanen/
En löytänyt varmaa tietoa siitä, karkottaako nuotiotuli villielämiä. Vaikuttaisi siltä, että se voi karkoittaa joitain elämiä, mutta sen vaikutus vaihtelee eläinlajin ja tilanteen mukaan. Jotkin eläimet voivat olla uteliaita ja tulla lähemmäs, mutta toiset karttavat. Myös nuotiolla kypsennettävä ruoka voi houkutella jotain eläimiä lähestymään nuotiopaikkaa. Susia ei vuoden 2024 levinneisyyskartan mukaan ole ollut Perämeren saarissa. Näet levinneisyyskartan alla olevasta Ylen jutusta ja Luonnonvarakeskuksen tuottamasta raportista, johon juttu viittaa. Suurpedot-sivustolla on ohjeet suden ja muiden suurpetojen kohtaamiseen. Lähteet ja lisätietoaYle: Kartta näyttää, missä Suomen 295 sutta elävät 18.6.2024 https://yle.fi/a/74-...
Italialaissarja Käskijän merkki (Il segno del comando) tuotettiin vuonna 1971 ja Suomessa sitä esitettiin 1973. Tapani Perttu äänitti kappaleen Sata kelloa "Cento campanen" jo 1972, eli ennen sarjan esittämistä Suomessa. Kuitenkin tunnetuin eli Pasi Kauniston versio, niin kuin moni muukin kyseisen kappaleen suomenkielinen versio, äänitettiin 1973.https://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/kaskijan-merkki-sata-kelloa.htmhttps://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Minä toivon, että ymmärsin kysymyksesi oikein. Yleinen käytäntö on ollut, että kortistolaatikoissa on ensin se välilehtikortti (korkeampi kortti, jossa otsikko, tässä tapauksessa luokka) ja ryhmään kuuluvat kortistokortit ovat sen jälkeen. Tämä on mielestäni yleinen tapa kaikissa kortistoissa ja mapeissa. Vastaukseen liitän linkin kuvaan, jossa on kortistolaatikko. Kuva ei kuitenkaan liity kysymykseen, koska se ei ole Helsingistä.https://www.kirjastomuseo.fi/fi/items/show/5186
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava 2000) löytyy hieman taustatietoa sukunimestä.Kittilän Tepsan kylän on kerrottu saaneen nimensä 1600-luvulla sinne tulleesta Tepsa-nimisestä asukkaasta. Tepsoja on myös Sodankylässä (jonka Tepsan taloa pidetään Orajärven vanhimpana), Kemijärvellä ja Tervolassa. Pelkosenniemellä on Tepsanlampi.Väestörekisterin sukunimihausta löytyy kuinka monella on Tepsa sukunimenä: Sukunimihaku | Nimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto
Iltasella on yleinen Karjalassa, Savossa, Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Suomen murteiden sanakirja ei vielä yllä vissiin-sanaan asti, joten sen yleisyyttä jossain murteessa täytyisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta.LähteetSuomen murteiden sanakirja: Iltasella: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c21830df2c252ca7d48…Iltasella levikkialue (kartta): https://kaino.kotus.fi/sms/?p=map&map_id=174733
Etsin kirjoja hakusanoilla interaktiivisuus ja museot.Helmet kirjastosta löysin kaksi teosta: Salgado Marianan Designing for an open museum : an exploration of content creation and sharing through interactive pieces 2009 sekä Maarit Grahnin Kulttuurituotanto : kehykset, käytäntö ja prosessit 2009Kirjat ovat kuitenkin melko vanhoja. Hakusanalla kulttuurituotanto ja rajauksella tietokirjoihin löytyi Jenny Fermin Ole sinäkin naapurituottaja : paremman kaupunkikulttuurin manifesti ja yhteisötapahtumien työkirja 2022. Kirja on opas yhteisöllisten kaupunkitapahtumien järjestämiseen.Finna haulla löytyy hieman uudempaa aineistoa myös museoiden interaktiivisuudesta. esim. Lehtonen: Mira Elämyksellisyyttä ja uusia tuulia Helsingin museokentälle :...
Valitettavasti tuolla tiedolla en löytänyt vastausta.Oliko kirja kuvakirja, satukirja vai nuorten romaani?Mitä muuta muistat kirjasta?Muistelen, että Aku Ankan taskukirjoissa on ollut tuollainen suomennos. En kuitenkaan muista missä niistä.
