Waltari-sitaatti on runosta Ihmisen katoavaisuus, sen kolmannen säkeistön neljä ensimmäistä säettä: "Me olemme niinkuin uni / tai niinkuin ruoho maan, / joka aamulla puhkee kukkaan / ja ehtoolla leikataan..." – Runo ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1927 Waltarin kokoelmassa Sinun ristisi juureen : uskonnollisia runoja. Sen voi löytää myös Ritva Haavikon toimittamasta Waltari-valikoimasta Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978.
Kuulostaisi jonkinlaiselta matrikkelilta tai veteraanikirjalta. Selailin matrikkelikokoelmaa, ja julkaisuajan ja tuntomerkkien puolesta mikään käsillä olevista teoksista ei täsmää aivan yksi yhteen tuntomerkkeihin, mutta erilaisia viimeistään 1970-luvulla ilmestyneitä, henkilökuvia sisältäviä tummasävyisiä suurikokoisia teoksia kullan- tai hopeanvärisillä kirjaimilla on ainakin seuraavia:(1949). Isänmaan puolesta: Talvisodassa 1939-40 kaatuneiden upseerien elämäkerrasto. WSOY.Paloheimo, O. (toim.) (1975). Suomen jääkärien elämänkerrasto 1975. Jääkäriliitto.(1974-1975). Suomalainen reservin upseeri: 1-4. Upseeriteos.Kyseessä voisi olla myös jokin 1972 ilmestymisensä aloittaneen Suomen rintamamiehet 1939-45 -sarjan osa. Useimmista...
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1879 tämä sitaatti Hamletin kirjeestä kuuluu näin:"Epäile tähden paloa Ja kirkkaan päivän valoa; Totuutta valheeks luule, Mut lempeäni kuule."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlhttps://www.gutenberg.org/files/27761/27761-h/27761-h.htm
Pelkän kuvan perusteella emme pystyneet laitetta varmasti tunnistamaan. Samankaltaisista laitteista löytyy kuvia Finnasta, muun muassa nimilläJyvämylly https://finna.fi/Record/werstas.M011-72709Rohdosmylly https://finna.fi/Record/tmk.171507891843200 Vihannesraastin https://finna.fi/Record/kerava_mui.mui-66951 Mantelimylly https://finna.fi/Record/tmk.161029466384400 Rohdosmylly https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1264017 Talousmylly https://finna.fi/Record/tmk.161009133125100 Mikäli laitteessa on mitään merkintöjä esimerkiksi valmistajasta, sekin voi auttaa käyttötarkoituksen selvittämisessä.
Kaivattu kirja saattaisi olla esimerkiksi Eduard Petiškan Kreikkalaisia satuja (Weilin+Göös, 1973). Kyseeseen voisi tulla myös Eeva-Liisa Mannerin muokkaama Ilias ja Odysseia : proosakertomus Homeroksen mukaan (Tammi, 1974). 1970-luvulla julkaistiin myös 2. painos alun perin 1950-luvulla ilmestyneestä Gustav Schwabin kirjasta Tarujen Hellas (Karisto, 1977), mutta siinä ei ole mukana Odysseuksen seikkailuja.
Kustantajan mukaan Tui Sutherlandin Tulisiivet -fantasiakirjasarja on suunnattu noin 8-12-vuotiaille. Sarja on samankaltainen ja suunnattu samalle kohderyhmälle kuin esimerkiksi Harry Potter- tai Soturikissat-sarjat. Lapset ovat toki yksilöitä ja kirjojen sopivuuteen vaikuttaa myös esimerkiksi lukutaidon taso. Lisätietoa eri medioiden sisällöstä ja sopivuudesta lapsille löytyy esimerkiksi englanninkieliseltä Common Sense Media -sivustolta, tässä linkki sivuston ja sen lukijoiden arvioon ensimmäisestä Tulisiivet-sarjan kirjasta.
I.N.D.U.C.K.S.-tietokannasta löytyy suomeksi Vekku-nimen saanut hahmo, joka tosin on Pepi-sarjoissa esiintyvä koira: https://inducks.org/character.php?c=Salty. Aku Ankka -lehdessä 8B/1957 on julkaistu tarina nimeltään Mikki ja kutsumaton vieras, jossa Mikin kylpyhuoneeseen tunkeutunut hylje aiheuttaa ongelmia ja auttaa ottamaan kiinni etsintäkuuluutetun rikollisen. Hyljehahmon alkukielinen nimi on Flipper the Seal, mutta tietokannan tiedoissa ei ole kirjattu sille suomenkielistä nimeä: https://inducks.org/story.php?c=W+OS++286-02. Tarinan tuorein julkaisukerta on kovakantisessa kokoelmassa Aku Ankka : Näköispainos vuosikerrasta 1957 (1999).Disneyn 1940-luvun lyhytanimaatioissa esiintyi puolestaan Salty the Seal, joka filmissä Mickey...
Voisiko ensimmäinen olla En kärlekshistoria (Eräs rakkaustarina, 1970)? Toisesta ja kolmannesta elokuvasta emme ikävä kyllä päässeet selvyyteen.Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista mistä elokuvista näissä on kyse? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän viestin perään.
Lapuan liemi on lihakeitto, jossa on mukana myös vehnäjauhoklimppejä ja rusinoita. Lapuan liemen ohje löytyy ainakin seuraavista kirjoista:Suomen pitäjäruoat (1986). Kirjassa esitellään yli 450 kunnan ja kaupungin perinneruoat. Se sisältää yli 550 ruokalajin ohjeet. Suomen pitäjäruoat Svenska Österbotten, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi (1986). Suomen pitäjäruoat -kirjasta tehty aluekohtainen vihkonen.Suomen pitäjäruoat Svenska-Österbotten, Etelä-Pohjanmaa (1986). Suomen pitäjäruoat -kirjasta tehty aluekohtainen vihkonen.Wanahat pohojalaaset reseptit (2015). Ruoka on tässä kirjassa nimellä Lapuan liämi.Wikipedia kertoo, että Suomessa toteutettiin vuosina 1984–1988 suuri pitäjäruokaprojekti, jossa...
Taulujen signeerausten ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvion. Heitä löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista. Taulun kuvan voi lähettää heille ja ensiarvioinnin saa usein ilmaiseksi. Esimerkkejä huutokaupoista:https://www.bukowskis.com/fi/valuationhttps://www.hagelstam.fi/https://helander.com/homeAntiikki & Design-lehdestä löytyy myös palsta, jonne voi lähettää tiedustelun:https://antiikkidesign.fi/kysy-esineistaMyös Koti ja keittiö-lehdessä on palsta:https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0Turun taidemuseo on myös välillä järjestänyt arviointitilaisuuksia, heiltä voi kysellä onko näitä vielä tulossa ja milloin:https://turuntaidemuseo.fi/Valli, Juha: "Suomalaisten...
HeiSelvitimme asiaa Uukuniemen rovastilta ja Uukuniemi seuralta. He eivät olleet kuulleet moisesta tapahtumasta. Alla rovastin Erkki Lemetyisen vastaus." Tuolloin kanttorina oli Eino Tiainen. Eino oli kyllä persoonallinen kaveri, mutta moista en ole kuullut. Olisi voinut syntyä erimielisyyttä rov. Saukkosen kanssa! Terv. Erkki"Ei ole mahdotonta, että kuvaamanne tapaus olisi sattunut. Jos näin on käynyt, ei se vaikuta ainakaan jääneen paikalliseen muistiin isona tapahtumana.
Varhaisimmat löytämäni esiintymät tällaisesta sanonnasta olivat armeijaan ja sotilaisiin liittyvissä yhteyksissä. Näiden perusteella voisi ajatella, että "kyttyröillä" on todennäköisesti viitattu väsymyksestä kumaraselkäisiin miehiin, ja "juna, joka kyttyrätkin korjaa" on tarkoittanut miehistökuljetusta etulinjasta selustaan tai varuskunnasta siviiliin, niin kuin oheisessa Etupyörä-lehden Kotiutumisia-palstan tekstissä: "Pian tulikin juna, joka 'kyttyrät korjaapi'. 'Kyttyrä' nimitys on kyllä väärä, sillä miehet olivat kaikkea muuta kuin kyttyriä – eli kumaraselkäisiä. Junaan sitä sitten hyvin asetuttiin ja kohta kuului lähtövihellys. Eläköönhuuto Terijoelle ja vuoden varuskunta jäi. Siviilielämä alkoi." (Etupyörä : Polkupyöräpataljoona 1:n...
Kauniaisten kirjastossa ei ole asikkaisen käyttöön tarkoitettua laminointilaitetta.Helmet-kirjastoista Kannelmäen, Oulunkylän, Pasilan, Pitäjänmäen ja Vuosaaren kirjastot tarjoavat asiakkaiden käyttöön laminointilaitteen.https://helmet.finna.fi/https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84779
Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavia CD-soittimia.Itäkeskuksen digitointilaitteen voi varata myös CD:n kuuntelua varten.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84927
Hei, mainoksia saattaa olla erilaisia, mutta lauantai-iltana 23.11.2024 esitetyssä Perlanan tv-mainoksessa soi yhdysvaltalaisen laulaja-lauluntekijä Donna Summerin alun perin tutuksi tekemä vuoden 1977 diskohitti "I Feel Love". Kappaleen muut säveltäjät ovat italialainen elektronisen musiikin pioneeri Giorgio Moroder ja brittiläinen musiikkituottaja Pete Bellotte.Kappaleesta on ilmestymisestään lähtien tehty erilaisia remix-versioita, ja muut artistit kuten Bronski Beat, Messiah, Vanessa-Mae ja Sam Smith ovat levyttäneet kappaleesta omat versionsa.Lähteet:Reynolds, S. 2017. Song from the Future: The Story of Donna Summer and Giorgio Moroder’s “I Feel Love”. Pitchfork.com. Viitattu 25.11. https://pitchfork.com/features/article/song-from-the...
Laanti on kymenlaaksolainen sukunimi. Lähtökohtana saattaa olla muinaisruotsalainen henkilönimi Lande tai jokin muu -land-loppuinen nimi. LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Jyväskylän kirjastoissa ei ole lainattavaa verenpainemittaria. Joistakin muista Keski-kirjastoista (eli Keski-Suomen yleisistä kirjastoista) mittari löytyy: Kannonkoskelta, Luhangasta, Kuhmoisista ja Viitasaarelta. Mittari täytyy lainata paikan päältä kirjastosta eli varausta ei verenpainemittariin voi tehdä.Laitteet löytyvät https://keski.finna.fi/-sivustolta hakusanalla verenpainemittari.
Voit kuunnella äänikirjoja Kansalliskirjaston ja yleisten kirjastojen yhteistyössä tuottamassa palvelussa, E-kirjastossa. Tarvitset kuunteluun E-kirjasto-sovelluksen, jonka voi ladata mobiililaitteelle sovelluskaupasta.E-kirjasto | KansalliskirjastoE-kirjasto-sovelluksen käyttöohjeen löydät alla olevasta linkistä. E-kirjaston aineistojen käyttö edellyttää sitä, että oma kotikuntasi on liittynyt E-kirjastoon. Kuin olet asentanut E-kirjasto sovelluksen laitteellesi ja avaat sovelluksen ensimmäistä kertaa, tunnistaudu Suomi.fi palvelun kautta vahvalla tunnistautumisella. E-kirjasto-sovelluksen käyttöohje | Kansalliskirjasto
