Ukilla ja mummollani oli Kotkan Langinlaaksossa siirtolapuutarhamökki. Syyskuun puolivälissä mökkikausi päättyi ja kesävesi suljettiin.
Sota-aikana siis 1940-luvulla kaupunki antoi luvan asua mökeillä ympäri vuoden, oli turvallisempaa kuin kaupungissa.
Siirtolapuutarhamökkejä oli useissa kaupungeissa pitkin Suomea. Kuinka yleistä ja luvallista se oli sotien aikana? Onko tilastoja olemassa?
Vastaus
Kirjastolla käsillä olevassa kotirintamaa käsittelevässä kirjallisuudesta aiheesta ei löytynyt juurikaan mainintoja. Sota-ajalta löytyi Siirtolapuutarha-lehden 5/1942 Elisabeth Kochin artikkeli "Hyvä järjestys on siirtolapuutarhan kääpiöyhteiskunnan tärkeimpiä menestymisen ehtoja", jossa argumentoitiin voimallisesti, että "talvella asuminen siirtolapuutarhamajoissa ei saisi missään tapauksessa tulla kysymykseen." Kirjoittajan mukaan "sodan ja asuntopulan aikana on kuulunut mielipiteitä, että nyt olisi annettava lupa asua siirtolapuutarhamajoissa." Artikkelista voisi rivien välistä päätellä, että talvikauden asumislupien myöntäminen ei ollut 1942 vielä yleistä, mutta paineet talvikäytölle olivat kasvamassa.
Sotien jälkeisen asuntopulan aikana talviasumisesta löytyy enemmän merkkejä. Esimerkiksi Finna-palvelusta löytyy vuodelta 1952 kuvasarja "Tampereen asuntokurjuutta, palelevia asukkaita siirtolapuutarhamökeissä Litukalla". Pitäjänmäki muistelee -sivustolla kerrotaan Reimarlan siirtolapuutarhassa asutun Helsingin kaupungin rakennusviraston kehotuksista huolimatta ympärivuotisesti 1970-luvun alkuun asti.
Tietoa siirtolapuutarhoille epätyypillisestä talviasumisesta voisi löytyä esimerkiksi siirtolapuutarhayhdistysten ja yhteisöjen historiikeista, joista osa käsittelee myös sotavuosia:
- Hakala, P. (1989). Turun siirtolapuutarhayhteisöt 1934-1980. [Turun yliopisto].
- Hämäläinen, J., Pelttari, S. (2006) Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistyksen historiikki. HSPY.
- Kukkonen, R., Pennanen, R. (2000). Oulunkylän siirtolapuutarha, Helsinki: 60-vuotisjuhlajulkaisu : 1940-2000. [Oulunkylän siirtolapuutarhayhdistys].
- Mikkola, H., Teiri, L., Kulmala, M. (2002). Historiikki Litukan siirtolapuutarhayhdistyksen toiminnasta 1922-2002. [Litukan siirtolapuutarhayhdistys].
- Vallilan siirtolapuutarhayhdistys. (1992). Vallilan siirtolapuutarha 1932-1992. [Vallilan siirtolapuutarhayhdistys].
Langinlaakson siirtolapuutarhan osalta tieto sota-ajan poikkeusluvista voisi löytyä Kotkan kaupunginarkistosta.
Kommentoi vastausta