Toini Havun Helsingin sanomien arvostelu 19.12.1954 Väinö Linnan "Tuntemattomasta sotilaasta" löytyy Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Neuvonnasta voi tiedustella mikrofilmiä tai mahdollistuutta lukea artikkeli digitoidusta aineistosta.
https://kirjasto.jyu.fi/aukioloajat
Arvostelusta löytyy mainintoja esim. Wikipediassa ja kirjallisuuskritiikin verkkolehdessa Kiiltomato.net
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toini_Havu
http://www.kiiltomato.net/kirves-kivessa-%E2%80%93-kirjallisuuskritiikk…
Laura Latvalan Pikku-Marjan eläinkirjasta runoa ei valitettavasti löytynyt. Kahdessa eri kirjoittajan runossa esiintyy Tauno ja toisen tekijän runossa varsa nimeltä Lento. Hilja Haahden runossa Niityllä kokoelmasta Tauno ja Tellervo kerrotaan niityllä laukkaavasta varsasta ja Taunosta. Martti Korpilahden runossa Pienen varsan laulu on varsa nimeltä Lento. Nämä runot löytyvät Tuula Korolaisen ja Riina Tuluston kokoamasta Pieni aarreaita 3;Runoaitta. Kyseistä runoa en valitettavasti löytänyt. Runon alkuperää voisi kysyä esim. Suomalaisen kirjallisuuden seuralta tai tuntisiko joku palstamme lukijoista runon.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1077689__Spieni%20runoaitt…
http://www.finlit.fi/
Tässä poimintoja HelMet-kirjaston luettelosta. Hakusanoina on käytetty johtajuus TAI johtaminen EI liike-elämä sekä johtajuus TAI johtaminen JA itsetuntemus EI liike-elämä Suuraakkosilla kirjoitetut sanat ovat hakuoperaattoreita, jotka ovat käytettävissä HelMetin tarkennetussa haussa.
Esimies palkitsijana : aseta tavoitteet, mittaa ja palkitse / Juhani Kauhanen. Kauppakamari, 2015.
Sytytä innovatiivinen ajattelu! / Jari Ranne. Yrityskirjat, 2015.
Kapasiteetti : johtajan menestystekijä / Antti Hagqvist, Mika, Nevalainen, Jari Puranen. Fitra, 2014
Hyvä paha pomo / Tony Dunderfelt. Kauppakamari, 2014. E-kirja.
Minä johtajana! : subjektiivisesta johtajuudesta / Christer Hermansson. Avain, 2012
Uuden esimiehen kirja / Jari Salminen. Talentum,...
Hei, kysymyksesi sisältää sekä sanat vaha että vahe. Rauman kadunnimien kohdalla vahe tarkoittanee kahden rakennuksen välistä solaa, kujaa. Sen alkuperänä pidetään viron kielen vahe-sanaa (ero, väli). Vahat taasen ovat suuria siirtokiviä, jotka ovat maastossa erottuvina toimineet usein pitäjän rajojen välisinä rajakivinä. Molemmat sanat esiintyvät meillä lounaismurteissa. (Lähde: Toivo Vuorela: Kansanperinteen sanakirja)
Kyseessä on varmaankin Erkki Rekimiehen Tapporahat: tarina suden ajosta, Poikien Seikkailukirjaston osa 21. Alkuperäinen ilmestymisvuosi 1959 (Otava ); 2. korjattu painos ilmestynyt 1973 (Nuorten Toivekirjasto).
Kyseessä on Otto Mannisen runo Murheen vilja kokoelmasta Matkamies (1938).
Runo on luettavissa myös esimerkiksi seuraavista teoksista.
Manninen, Otto: Runot (1950 tai 1979, WSOY)
Suomen runotar (Suomen kirjailijaliiton asettama toimituskunta Weilin+Göös, 1965)
Suomen runotar 1 (toim. toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990).
Suomen kirjallisuuden antologia. 4, Vuosisadan vaihde (koonneet Tuomas Anhava, Kai Laitinen ja Matti Suurpää, Otava, 1968)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://finna.fi
Sukunimilain teksti on suhteellisen monimutkainen ja vaikka yleisperiaate on kysyjän mainitsema, siitä voidaan poiketa "erityisestä syystä". Suosittelen tutustumaan esimerkiksi sivulta http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=314 löytyviin lainkohtiin ja muihin ohjeisiin. Viime kädessä nimenmuutoksen hyväksyy viranomainen, eikä sen päätöstä voi täysin ennakoida.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Olisikohan kirjassa kuitenkin painovirhe ja kyseinen paikkakunta (kylä) on Rantasalmella sijaitseva "Kolkontaipale"? Kolkontaipaleella on ollut rautatieasemakin, joka lakkautettiin liikennepaikkana vasta 2007.
Itse en löytänyt nimeä "Kollontaipale" mistään, joten pidän yhden kirjaimen virhettä todennäköisimpänä selityksenä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Tämä kirja "Kavereita nolla" (Tammi 2015) ei löytynyt varmaankaan sen takia, että tekijän sukunimi on Junttila, ei Junttinen. Kannattaa siis yrittää uudelleen :)
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
"Modaalipartikkelit" on (suomen kielen) kieliopissa taipumattomien sanojen ryhmään "partikkelit" kuuluva alaryhmä, johon kuuluvat sellaiset ilmaisun varmuutta kuvaavat partikkelit kuten "varmaan, kyllä, kai, muka".
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Karhusuon kirjastossa on kopiokone, jolla voi ottaa mustavalkoisia valokopioita. Kopioiden hinta on 40 senttiä/sivu.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Karhusuon_kirjasto/Pal…
Tämä Janne Sivosen säveltämä "Häävalssi" löytyy nuottikokoelmista "Pop tänään 1" (2012) ja "Suomipopin helmiä 5" (2008), joita on saatavana muista Vaski-kirjastoista, vaikka Kaarinan kirjaston kappaleet ovat juuri nyt lainassa. Ainakin tuossa "Pop tänään" -kokoelmassa näyttäisi olevan kosketinsoitinnuotinnos, toisessa vain melodia.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Tekijänoikeuslaki ei tunne lautapelejä erityisenä suojan kohteina, vaan ne on tulkittava kuuluviksi muihin teoslajeihin. Osa perinteisistä lautapeleistä on tekijänoikeudellisesti vapaita joka tapauksessa, eikä niiden - kuten tammen, shakin tai vastaavien - kohdalla tarvitse asiaa sen kummemmin pohtia.
Uudempien lautapelien, joilla voidaan osoittaa olevan tunnistettu tekijä, voidaan kohtuudella olettaa saavan suojaa kuten kirjalliset teokset, koska peleihin normaalisti liittyy säännöt selittävä tekstiosio, joka normaalisti ylittänee teoskynnyksen, ellei kyseessä ole vain versio jostain perinteisestä pelistä.
Jos lautapeli tulkitaan suojatuksia kirjallisen teoksen tavoin, sen lainaamiseen kirjaston kautta ei tarvita erillistä lupaa, kunhan...
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutamia kappaleita yksityiseen käyttöön. Siinä ei edellytetä, että kopioija omistaisi teoksen kappaleen, joten kirjastosta lainatun teoksen kopioiminen on myös sallittua. Sen sijaan sävellysteoksen kopioimista ei saa antaa ulkopuolisen suoritettavaksi, mikä on erona useisiin muihin aineistotyyppeihin. Yksityiskäytöllä on katsottu tarkoitettavan henkilöä ja hänen lähipiiriään.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex....
Työllisyyslakia uudistettiin vuonna 1971 ja annettiin laki 946/1971. Tätä koskevaa hallituksen esitystä HE 94/1971 ja lain hyväksymistä edelsi 4.6.1970 asetetun komitean työ. Työllisyyslakikomiteanmietintö 1971: B 33 annettiin 7.4.1971. Mietinnössä todettiin (s. 18), että korvausta ei voida myöntää henkilölle, joka on työhön kykenemätön tai joka pätevättä syyttä kieltäytyy vastaanottamasta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana taikka joka ilman pätevää aihetta eronnut tällaisesta työstä.
Tämä komiteanmietinnössä mainittu kohta ei tullut suoraan lakiin vaan siitä annettuun työllisyysasetukseen 948/1971, pykälä 9. Laki tuli voimaan 1.1.1971, samoin asetus
Aiemmin voimassa ollut...
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että Punkaharjulla sijaitsevan Kulennoinen-nimisen kylän nimi saattaa tulla sanasta ”kulkea” ja sen itämurteissa käytetystä tavutusmuodosta ”kulen” (= kirjakielen ”kuljen”). Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat 1560-luvulta. Seudulta löytyy myös Kulennoisjärvi, Kulennoisharju ja Kulennoislahti, mutta sitä ei tiedetä, mikä noista on saatu nimensä ensin. Luultavasti siis kuitenkin kulkemisesta tuossa on ollut kyse.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sekä sukunimenä että talonnimenä tunnettu ”Purho” lieneen peräisin sanasta ”purha”, jonka merkitys on ’kosken kuohupaikka, putous’. Sanalle löytyy...
Aukusti Salon kansakoulun lukukirjasta löytyy Maija Konttisen tarina nimeltä Voikukkia. Mahtaisiko olla kyse tästä tarinasta?
Saatte tarinan sähköpostiinne.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Salo Aukusti: Meidän lasten elämää (Otava, useita painoksia)
Väestötietojärjestelmään oli lokakuussa 2014 rekisteröity 4696 Albert-nimistä elossa olevaa Suomen kansalaista. Albertin sai ensimmäiseksi etunimeksi 659 poikaa ja muuksi etunimeksi 4037 poikaa. Listoja suomalaisten etunimistä löytyy osoitteesta
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Väestörekisterikeskuksen etunimihaulla voi tutkia, kuinka usein tietty etunimi on annettu eri aikoina syntyneille. Tämä haku löytyy osoitteesta
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Helsingin kaupunginkirjaston historiaa käsittelevästä Sven Hirnin kirjassa Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 kerrotaan kirjaston käytön vuonna 1917 olleen lähes puoli miljoona . Tuolloin päätettiin rajata kaunokirjallisuuden osuus vain yhteen teokseen käyntikertaa kohden. 1930-luvulla kirjastoissa havahduttiin kirjojen varastamiseen, tenttikirjojen pitämiseen lainassa yli sallitun ajan ja kirjojen huonoon kohteluun. Vuonna 1933 päädyttiin ankaraan kirjelmään mikäli lainaaja ei palautuskehotuksesta huolimatta palauttanut lainaansa. Vahtimestari kävi asiakkaan luona ja viime kädessä turvauduttiin poliisin apuun. Kirjastot turvautuivat ajoittain myös salapoliiseihin, mutta toiminta todettiin...
Varauksen voi noutaa toinen henkilö. Varauksen noutaja lainaa varamaasi kirjan omalla kortillaan,kertoo vaan millä nimellä varaus saapunut.Sähköpostitse varauksen noutopäivää ei voi muuttaa.
