Tšekin kielestä suomennettua kirjallisuutta on saatavilla jonkin verran. Mainitsemiesi Milan Kunderan, Jaroslav Hašekin ja Franz Kafkan lisäksi suomennoksia on seuraavilta kirjailijoilta (suluissa on mainittu suomennetut teokset ja suomennosvuodet).
Alexandra Berková (Uskollisen reppanan kärsimykset, 1997; Magoria : tarina suuresta rakkaudesta, 1994)
Karel Čapek (Puutarhurin vuosi, 1961; Salamanterisota, 1938)
Ladislav Fuks (Herra Theodor Mundstock, 1970)
Bohumil Hrabal (Tanssitunteja aikuisille ja edistyneille, 1966; Tarjoilin Englannin kuninkaalle, 1991; Liian meluisa yksinäisyys, 2008)
Stanislav Klíma (Loistava Nemesis, 1999; Ruhtinas Sternenhochin kärsimykset : groteski romaani, 1994)
Pavel Kohout (Hirttäjätär, 1978; Kysytään...
Saat noudettavasta varauksesta ilmoituksen sähköpostina, tekstiviestinä tai kirjeenä. Voit tarkistaa oman ilmoitusmuotosi kirjautumalla Vaskin verkkokirjastoon ja valitsemalla "Omat tiedot" (https://vaski.finna.fi/). Voit muuttaa saapumisilmoitustesi viestiasetuksia verkkokirjastossa tai jossakin Vaski-kirjastossa.
Verkkokirjastossa voit myös tarkastella ja perua voimassa olevia varauksiasi. Otathan huomioon, että kuljetettavana ja noudettavana olevia varauksia ei voi perua.
Tällaisessa tapauksessa sinun täytyy käydä Turun kaupunginkirjastossa tai jossakin toisessa Vaski-kirjastossa. Kirjastossa voimme tarkistaa vanhan salasanasi tai luoda uuden salasanan. Kirjastokortin lisäksi tarvitset mukaasi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Olet jonossa sijaluvulla 17, kun varauksia on kaikkiaan 112. Molemmat luvut muuttuvat koko ajan sen mukaan, miten lainassa olevia niteitä palautetaan ja uusia varauksia tehdään.
Kun sijaluku on 17 ja niteitä on 41, on hyvin suuri todennäköisyys, että kuukauden sisällä palautuu niin monta lainaa, että varauksesi ottaa kirjasta kiinni. Koska jokainen lainaaja kuitenkin käyttäytyy yksilöllisesti, on mahdotonta arvioida tällaisia asioita tarkasti. Mitä kauempana jonossa on, sitä vaikeampaa odotusaikaa on arvioida.
Oma veikkaukseni on, että kuukauden sisällä saat kirjan. Lupausta en voi kuitenkaan antaa. Onnekkaassa tapauksessa se voi tulla nopeamminkin.
Heikki Poroila
Periaatteessa elokuvatallenteen kansikuvan käyttämiseen tarvittaisiin lupa, mutta vallitseva käytäntö on pitkälle sellainen, että jos kyseessä on ns. laillinen PR-käyttö, kukaan ei erikseen vaivaudu eikä oikeudenhaltija pahastu.
Tapahtumajulisteessa tehdään alkuperäisestä kannesta kopio, joka ei kuulu sinänsä kirjastojen oikeuksiin. Mutta vaikka kyseessä on muodollisesti tekijänoikeusrikkomus, siihen tuskin kukaan puuttuu. Tilanne voisi olla toinen, jos kansikuvaa käytettäisiin esimerkiksi piraattikopioiden mainostamiseen.
Tekijänoikeuslainsäädäntö on ajalta, jolloin nettiä ei ollut edes mielikuvituksessa olemassa. Monet modernin maailman tiedotuskäytännöt edellyttävät lupia, joiden saaminen käytännössä on työlästä kaikille osapuolille....
Valitettavasti Tilastollisen vuosikirjan (Statistisk årsbok för Finland) noita vuosia käsittelevistä osista ei tällaisia tietoja löydy.
Vastaajan ulottuvilla olevista Helsingin kaupungin tilastokirjoista löytyy (keskimääräisiä) torihintoja vain vuodesta 1902 alkaen.
Erittäin hyödyllinen tässä yhteydessä varmaan on kuitenkin Kansalliskirjaston ylläpitämä digitaalinen sanomalehtiarkisto
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
josta voi tehdä hakuja esim. seuraavantapaisilla sanoilla 'torihinnat', 'kansakoulunopettajien palkka', 'kahvin hinta', 'lehtorin palkka','muurarin palkka' jne.
Haku voidaan rajata lehden ilmestymisajan mukaan.
Epävirallinen matkustajaluettelo löytyy täältä: http://www.airfrance447.com/06/02/unofficial-air-france-447-passenger-l…
Etsimäni perusteella virallista matkustajaluetteloa ei ole julkaistu kuin matkustajien ja henkilökunnan kansallisuuksien mukaan. Air Francen julkaisema luettelo löytyy heidän lehdistötiedotteistaan numero 5: http://alphasite.airfrance.com/en/s01/press-releases
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Søren Ulrik Thomsenilta ei ole suomennettu yhtään kokonaista teosta.
Lahden runotietokannasta löytyy tieto, että Thomsenilta on suomennettu ainakin yksi runo, joka on suomeksi saanut otsikon "Olen niin kyllästynyt rockmusiikkiin". Runon on suomentanut Senta Terässalmi ja se on luettavissa antologiasta "80-90 : pohjoismainen antologia" (Laatusana, 1990). Runo on teoksesta Nye digte (1987), mutta runon alkukielistä nimeä ei tietokannassa mainita.
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.litteratursiden.dk/forfattere/soeren-ulrik-thomsen
https://finna.fi/
Voit palauttaa HelMet-kirjaston toimipisteestä lainaamasi aineiston toiseen toimipisteeseen, myös HelMet-kirjastojen kirjastoautoihin.
Kirjastoautojen aikataulun voit tarkistaa alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
Suosittelen käyttämään myös muita sosiaalisen median kanavia, kuten esim. etsimään meriaheisia blogeja:
https://www.blogit.fi/tag/meri
Myös erilaisissa kuvapalveluissa, kuten instagramissa tai flickrissä voi tehdä hakuja meriaiheisista kuvista.
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän YKL:n mukaan niin lasten kuin aikuistenkin aforismikokoelmat sijoitetaan luokkaan 10.8 (Mietelausekokoelmat, sitaattikokoelmat). Verkko-YKL löytyy alla olevasta linkistä. Siinä on myös sanahaku, josta luokan voi tarkistaa:
http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/sanat/?SearchWord=aforismit
Helsingin kaupunginkirjastolla on oma luokitusjärjestelmänsä HKLJ (http://hklj.kirjastot.fi/), mutta muut Suomen kuntien kirjastot käyttävät YKL:ää.
Rytmitajua voidaan pitää yhtenä musikaalisuuden osatekijänä. Usein siihen liitetään myös kyky liikkua musiikin rytmin mukaan, mutta ei aina. Esim. tältä sivulta lisätietoa rytmitajusta:
http://www.viiri.net/tanssmus/rytmi.htm
Toisaalta muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan rytmitaju ja kielen ymmärtäminen liittyvät toisiinsa. Tässä linkki uutiseen:
http://yle.fi/ylex/uutiset/tutkimus_rytmitaju_ja_kielen_ymmartaminen_li…
Rytmitaju on kuitenkin taito siinä missä muutkin, siinä voi kehittyä ja sitä voi harjoitella.
Tanssikoulu lienee hyvä paikka maksullisesti harjoitella rytmitajua ja tanssitaitoa yleensäkin. Alla myös linkki Sibelius-Akatemian kansanmusiikin etno.net-sivustolle, jolta löytyy kehorytmiharjoituksia, joiden sanotaan...
Nurmijärven kirjaston oman kunnan aineiston varaaminen on tämän vuoden alusta (2017) alkaen ollut maksutonta. Ratamo-kirjastokimpan varausten hinta on 2 euroa. Alla lisää tietoa:
http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/kirjasto-_ja_tietopalv…
Hei Tea,
Kyllä, voit tilata kirjan Söderkullasta Porvooseen. Tee silloin Porssessa seutuvarauksen ja valitse mistä kirjastosta haluat noutaa kirjan.
terveisin
Tove Selkälä
Suomen tilastollisen vuosikirja listaa kuolleet kuolemansyyn mukaan. Listaus ei ole yleisyysjärjestyksessä, vaan tautiluokituksen nimikkeistön mukainen.
Tilastolliset vuosikirjat verkossa:
http://www.doria.fi/handle/10024/67152/browse?order=DESC&type=dateacces…
Hei Anne,
Kyseessä voisi olla Kersti Frigellin Mukavantit tulevat tai Mukavantit sienimetsässä. Molemmat kirjat on julkaistu vuonna 1988.
Kirjat ovat sen verran vanhoja, että niitä ei kovin helposti löydä enää kirjastoista. Voit kuitenkin pyytää omaa kirjastoasi kaukolainaamaan kirjat esimerkiksi Varastokirjastosta. Voit myös etsiä kirjoja antikvariaateista.
Terveisin
Catharina Latvala
Sonnisaaren synnytyslaitos perustettiin vuonna 1903 Oulun Sonnisaaren entiseen kolerasairalaan. Kauan synnytyssairaala ei tuossa rakennuksessa toiminut, vaan jo vuonna 1926 avattiin tilanahtauden vuoksi Tuiran synnytyslaitos.
Oulun Ainola-huvila ei ole sama rakennus kuin entinen synnytyslaitos. Ainola sijitsee Oulun Ainolassa eli Pakolansaaressa. Siellä on ollut monenlaista toimintaa, ja nykyään siellä sijaitsee Pojois-Pohjanmaan museo.
Alla linkkejä muutamiin lähteisiin, joissa on tietoa tästä synnytyssairaalasta ja Ainolasta:
http://www.katilo.fi/
http://kniexp.org/tuiranpuisto/tuiranpuisto.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hupisaarten_kaupunginpuisto
Mikäli olet antanut kirjaston asiakastietoihin sähköpostiosoitteesi, voit pyytää lähettämään siihen uuden tunnusluvun. Pyynnön voi tehdä HelMetissä sivulla, jolla kirjaudutaan omiin tietoihin.
Mikäli kirjaston asiakasjärjestelmässä ei ole sähköpostiosoitettasi, niin voit uusia lainasi soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmat…
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yrjö Varpion teoksessa "Väinö Linnan elämä" (WSOY, 2006) käsitellään ”Täällä Pohjantähden alla” -trilogian vastaanottoa. Muissakin Linnaa käsittelevissä teoksissa saattaa olla jotakin tietoa teosten vastaanotosta. Jos erityisesti reaktiot ulkomailla kiinnostavat, kannattaa tutustua Varpion teokseen ”Pentinkulma ja maailma” (WSOY, 1979).
Hyvä keino voisi olla myös "Täällä Pohjantähden alla" -sarjan lehtiarvostelujen lukeminen. ”Suomen kirjailijat 1945-1980” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985) sisältää valikoidun listan Linnan teosten lehtiarvosteluista. Lehtiä tosin voi olla hankalampi saada käsiinsä, mutta osa saattaa olla kirjastossa mikrofilmiltä luettavissa.
Löysin ainoastaan Szymborskan kääntäjät.
Teoksessa Sata Szymborskaa ovat kääntäjinä Martti Puukko ja Jarkko Laine.
Diktoniusta ja Mistralia etsin mm. Lahden runotietokannasta. Kävin läpi omasta tietokannastamme, Aurorasta, kaikki tekijöihin viittaavat teokset. Mistralilta löytyi melkein pelkästään runot Tuuditan lasta ja Balladi. Diktoniukselta selasin läpi hänen runotuotantonsa. Arvo Turtiainen ja Viljo Kajava ovat kääntäneet Diktoniusta. Jörn Donnerin toimittamassa kokoelmassa (en löytänyt suomentajaa kirjasta) Kirjaimia ja kirjavia, Tammi 1956, on lapsirunoja, mutta en löytänyt niistä yhtään, joka olisi vastannut antamiasi sanoja.
Muistatko, mistä olet poiminut Diktoniuksen ja Mistralin? Jos muistat, voin vielä yrittää etsiä.
