Rumin runoihin ja muihin suomennettuihin teksteihin voi tutustua oheisen kansallisbibliografialinkin kautta siinä mainittuihin teoksiin:
https://finna.fi
Netissä on joitain sivuja, joista saattaa olla hyötyä etsinnässä:https://www.google.fi/search?q=rumi+kuolinruno&oq=rumi+kuolinruno&aqs=c…
Onkohan etsityun runon käännös tämän linkin takana? https://saderatsastaja.vuodatus.net/lue/2014/01/rumi-1
Kun kuolen
Kun arkkuni otetaan ulos
sinun ei tule koskaan ajatella
että kaipaisin tätä maailmaa
Älä vuodata yhtäkään kyyneltä tai ole pahoillasi
en minä putoa hirviöiden syvyyteen
Kun näet että ruumistani kannetaan
älä itke poislähtöäni
en ole lähdössä
olen saapumassa ikuiseen rakkauteen
Kun jätät hautani
älä sano hyvästi
muista että hauta...
Mot-sanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana suhteellinen tarkoittaa johonkin suhteessa olevaa, verrattavaa tai laskettavaa, relatiivista. Se on absoluuttisen, ehdottoman vastakohta.
"Kaikki on suhteellista" tarkoittaisi siis sitä, että jokin on jotakin riippuen siitä mihin sitä verrataan tai kuinka jotakin mitataan (esim. "terveys on suhteellista") kuin subjektiivista, kokijan näkökulmaa.
Kirja on lainattavissa Parikkalan kunnankirjaston Saaren kirjastosta:
http://www.heilikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_id=…
Kysy kaukolainauksesta lähikirjastostasi.
Kirja on nyt vasta suomennettu ja kirjastojen uutuuslistoilla hankittavissa. Olemme juuri itseasiassa tilanneet kirjan kokoelmiimme ja se tulee pian varattavaksi kirjastojärjestelmäämme.
Vilkasliikkeistä, nopeajalkaista, sukkelaa yms. merkitsevä ketterä on murresana, josta on enemmän havaintoja itä- kuin länsimurteissa. Sillä on useita rinnakkaisia muotoja, kuten kettara, kettelä ja kettärä. Samansuuntainen merkitykseltään on myös sana keppelä monine rinnakkaismuotoineen.
Ketterän alkuperä on kuitenkin epäselvä. Sanan ainoa vastine suomen sukulaiskielissä on karjalan samaa merkitsevä ketterä. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana vaikuttaa rakenteeltaan johdokselta, mutta sopivaa kantasanaa ei kuitenkaan tunneta. Kirjakielen puolelta ketterän ensimmäinen kirjattu esiintymä on G. E. Eurénin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa 1860.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Suomen murteiden...
Kaipaamasi runokirja voisi olla Tuula Korolaisen Aaveaakkoset eli Haamuhetki kullan kallis (Tammi, 2000). Siinä on runo jokaista aakkosten kirjainta kohti. Kaskelotti käy äijän onkeen Ä-kirjaimessa.
Etsitty kirja taitaa olla Barbara Sleighin Carbonelin kuningaskunta (Karisto, 1961), jatko-osa Sleighin kirjaan Carbonel, kuninkaallinen kissa (Karisto, 1957).
"Tässä uudessa sadussa Rosemary ja John joutuvat jälleen huimiin seikkailuihin kun Carbonel joutuu lähtemään kuninkaallisten kissojen yhteiskokoukseen ja jättää pentunsa lasten kaitsettaviksi. Ilman hyvää onneaan, 'prismajauhetta', 'punaista mikstuuraa', näkymättömäksi tekevää nestettä ja mrs Cantripin lentävää keinutuolia, joka joutuu vahingossa lasten haltuun, tästä kuninkaallisten kissanpoikien paimentamisesta tuskin olisi selvittykään, sillä pahat voimat tekevät parhaansa pentujen hävittämiseksi ja koko Carbonelin valtakunnan valtaamiseksi."
Tykistökoulutuskeskus 3 sijaitsi syksyllä 1941 Isossakyrössä.
Lähteet: Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia 2
Tykistökoulutuskeskus 3:sen muistolaatta: http://epmuisto.fi/page369.html
Apu-lehti ilmestyi vuosina 1968-72 nimellä Uusi Apu. Kansalliskirjastosta voisi saada kaukolainaksi mikrofilmatut vuosikerrat lehdestä. Hakumahdollisuutta lehden sisällöstä ei ole.
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Voit esittää toiveesi kustantajalle vaikkapa sähköpostitse. Janet Evanovichin suomennokset on kustantanut WSOY. Alla on linkki, jossa on WSOY käännöskirjallisuuden kustannustoimittajien yhteystiedot.
Teosten kustantajatiedon löydät joko itse teoksesta tai esimerkiksi kirjastotietokannoista. Kustantamojen yhteystiedot voit etsiä helposti netistä.
http://www.wsoy.fi/toimitus/suomennettu-kaunokirjallisuus/
https://finna.fi
Hei,
Samaa laulua koskien on esitetty kysymys pari vuotta sitten ja silloin vastattiin:
"Kappaleen nimi on Asuntopula Helsingissä, ja sen on levyttänyt Reino Helismaa vuonna 1963. Myöhemmin laulun on levyttänyt Einari Ketola nimellä Kulkuripoika Helsingissä.
Laulun sanat löytyvät julkaisusta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 55, 3 - 1963."
Nuottia kappaleesta ei ilmeisesti ole julkaistu.
Näitä sankarivainajien muistotauluja, joissa on teksti Pro patria tai Isänmaan puolesta, ei näytä juurikaan tutkitun. Serlachius-museon sivuilla tutkija Milla Sinivuori-Hakanen kertoo, että monet tauluista on teetetty pienen yhteisön, esim. koulun tai yrityksen kaatuneiden muistoksi. Ajan kuluessa taustayhteisö tai sijoituspaikka on voinut lakata olemasta, ja taulu on tarvinnut uuden sijoituspaikan. Joskus taas taulu on voitu teettää vasta viime vuosikymmeninä, eli ne ovat iältään hyvin vaihtelevia. Alla linkki sivulle:
http://www.serlachius.fi/fi/kokoelmat/kuukauden-helmet/26-talvisodassa-…
Muistotauluista ei välttämättä huolehdita, ja niitä on joutunut esim. koulujen lakkauttamisen myötä kaatopaikollekin. Alla linkki Ylen uutiseen...
Tihtaali tai tiktaali on muunnos sanasta diktaali, joka tarkoittaa pohjaan juntatuista, rautarenkaalla yhteensidotuista paaluista tehtyä alusten kiinnitystukea. Sana on tullut suomalaiseen merenkulun sanastoon ruotsin kielen sanasta 'dykdalb'. Ruotsin kieleen sana puolestaan on tullut ilmeisesti joko hollannin tai saksan kielestä.
http://www.saob.se/artikel/?seek=diktal&pz=2
https://sv.wikipedia.org/wiki/Dykdalb
Valpola, Veli: Suuri sivistyssanakirja (WSOY, 2000)
Tekijänoikeus.fi-sivuston mukaan äänitteen lähioikeudet (muusikot, tuottaja ym.) päättyvät 50 vuotta julkaisun jälkeen, jos äänite on julkaistu Euroopan talousalueen ulkopuolella. Sen sijaan ETA-alueella julkaistujen suoja-aika on 70 vuotta.
http://www.tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/lahioikeudet/
Säveltäjän ja muiden luovien tekijöiden suoja-aika on 70 tekijän kuolemasta. Niinpä esim. J.S.Bachin (k. 1750) musiikki julkaistuna ennen vuotta 1942 on kaikin puolin vapaata.
Kirjaston kokoelmista vanhoja julkaisuja voi hakea esim. näiden hakusanojen yhdistelmällä: Bach historialliset äänitteet.
Outi-kirjastojen kokoelmissa vapaata Bachin musiikkia on mmm. oheisilla äänitteillä:
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?...
Kaarina Turtian teoksessa Otavan uusi sivistyssanakirja (2005) kerrotaan sanan olevan peräisin saksankielisestä sanasta Gründer, joka tarkoittaa perustajaa. Kielessämme grynderi tarkoittaa itsenäistä talonrakennusalan yrittäjää, joka ostaa tontin, rakentaa ja myy asunnot ns. grynderiyhtiömenettelyn mukaisesti. Kirja mainitsee myös sanaan liittyvän keinottelun sivumakua.
Valitettavasti tuollaisia runohakemistoja ei tietääkseni ole olemassa. Hakemiston tekeminen olisi ongelmallista jo tekijänoikeudellisista syistä: runot ovat teoksia, joiden osienkin julkaisemiseen tarvitaan tekijän lupa, jollei kyse ole lain sallimasta sitaatista tai jolleivat runon tekijänoikeudet ole jo vanhenneet.
Kenties paras keino etsiä runoa, jonka nimeä, tekijää tai ilmestymispaikkaa ei tiedä, on kirjoittaa siitä pieni osa Googleen ja katsoa, olisiko sitä mainittu missään Internetissä. Etenkin vanhempaa runoutta on digitoitu nettiin, ja Google-haku saattaa antaa siitä osuman. Uudempaa runoutta taas ei ole ainakaan laillisesti yhtä suuressa määrin tarjolla Internetissä, mutta joskus säkeitä on saatettu mainita keskusteluissa tai...
U. Kalanti on yksi Usko Kempin (1907-1994, ennen vuotta 1943 Hurmerinta) salanimistä. Hän on säveltänyt ja sanoittanut kaksi hyvin samantapaista Viulutyttö-nimistä valssia. Toinen alkaa: "Kaupunki jo tummeneepi, ilta varjot luo". Sen kertosäe alkaa: "Oli Pohjasta äitini armas isän Etelän tuulet kai toi". Toinen alkaa: "Kuljin kerran illan tullen metsikköä päin". Sen kertosäe alkaa: "Tuli Pohjasta äitini armain, isän etelän tuulet kai toi".
"Kaupunki jo tummeneepi" -sanoilla alkavan version nuotti (melodia ja sanat) löytyy nuotista Tanssiuutuuksia 11 (Levytukku, 1934). "Kuljin kerran illan tullen" -sanoilla alkava versio sisältyy nuotteihin Kemppi, Usko: Tulipunaruusut : 80 Usko Kempin laulua, Kemppi, Usko: Laulelmia 2 (molemmissa melodia,...
