Ennen vuonna 2011 ilmestynyttä Ari Paulowin romaania Khilafa! islamin noususta Suomessa (ja muualla Euroopassa) kirjoitti ainakin Staffan Bruun, jonka aiheeseen liittyvä romaani Ajatolla Veikko ilmestyi vuonna 1995.
"Vuosi 2004. Muslimit ovat valloittaneet Euroopan. Islamin vihreä lippu liehuu hallintorakennusten katolla Tukholmasta Madridiin. Presidentti Esko Aho tekee kaikkensa, jotta Suomi ei muuttuisi islamilaiseksi tasavallaksi. Vastustaja on kuitenkin täysin ylivoimainen. Onko maan todellinen hallitsija suomalaisten muslimien uskonnollinen johtaja, ajatolla Veikko?"
Ristin juurella kulkee nimellä Pitkäperjantai.
Sanat ja sävel löytyvät nuotista
Ääni läheltä : lauluja Aaro Hellaakosken runoihin / Kaj Chydenius
Suku-forum sivustolle (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-10128.html) oli lisätty myös runon sanat:
PITKÄPERJANTAI
Ristin juurella, taakkani alla
huohotan, mielellä musertavalla:
Herra, armahda mua.
Sanasi minulle oudoiksi jäivät.
Tuttuja vain oli turhuuden päivät.
Herra, armahda mua.
Kaukana kuljin sun tahtosi tieltä
käyttäen pöyhkeän kerskurin kieltä.
Herra, armahda mua.
Itseni tunnossa huumaavassa
olin sua ristiinnaulitsemassa.
Herra, armahda mua.
Ristisi juurella, murskana aivan
nyt olen, maahan lyömänä vaivan.
Herra, armahda mua.
Aaro Hellaakoski
Tabermannin...
Hei!
Kansallisbibliografia Fennican mukaan Virpi Talvitien kuvitus on ainakin 55 teoksessa. Hänen kuvittamiaan ovat esim. Timo Parvelan Maukka ja Väykkä -kirjat. Anne Vaskon kuvituksia on 11 teoksessa. Uusimpia vuodelta 2016 on paksulehtinen Jukolan seitsemän poikaa : luvunlaskua Aleksis Kiven tapaan. Timo Kästämän kuvituksia on ainakin 50 teoksessa. Hän on kuvittanut joitain oppikirjoja ja esim. Silja Sillanpään Katti Matikainen -kirjat.
Fennicasta löydät kaikki tietyn kuvittajan kuvittamat teokset laittamalla kuvittajan nimen teoksen tekijäksi. https://finna.fi
L+ arvosanaan tarvitaan varmasti täydet tiedot sekä jotain ylimääräistä harrastuneisuuden osoitusta tai erinomaista aiempaa koulumenestystä aineessa.
Hieman samaan tapaan kuin Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeissa jaetaan hylätty arvosana neljään luokkaan(i+, i, i- ja i=) riippuen siitä miten lähellä hyväksyttyä arvosanaa se on. Kaikista kokelaan hyväksytyistä kokeista, mukaan lukien valinnaisia aineita, lasketaan arvosanojen perusteella saadut kompensaatiopisteet yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi i+:n, 14 pistettä i:n, 16 pistettä i-:n ja 18 pistettä i=:n.
Kysyin Ylioppilaslautakunnalta, josko heillä olisi arvosanatilastoja 1960-luvulta, mutta kevätkiireiden takia vastaus viipyy...
Kyseessä voisi olla Valerian ja Laureline -sarjakuvat.(J.-C. Mézières & P. Christin ; suomennos: Soile ja Heikki Kaukoranta )
Sarjakuvan juonet ovat sijoittuvat usein vieraaseen maailmaan ja tulevaisuuteen tai menneeseen.
Työkaveri muisteli lukeneensa albumin, jossa oli valkoinen vähän munan muotoinen eläin, joka syömällä esineitä teki niistä lukemattomia kopioita. Valitettavasti hän ei muistanut osan nimeä...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kavaljeeri on naisen miesseuralainen, tanssi-, pöytätoveri (tanssi- t. juhlatilaisuudessa). Eli periaatteessa on väärin käyttää sanaa naispuolisesta seuralaisesta.
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Bandi: Syytös : 7 kertomus Pohjois-Koreasta, 2017
Han, Kang: Vegetaristi, 2017
Shin, Kyung-sook: Pidä huolta äidistä, 2015
Hwang, Sun-Mi: Kana, joka tahtoi lentää, 2015
Lokakuussa ilmestyy Shin, Kyung-sook: Jään luoksesi
Korean kielestä käännettyjä muita teoksia voi etsiä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta
https://finna.fi hakusana kor, hakutyyppi alkuteoksen kieli
http://bit.ly/2qKHwIn
Mitään tilastoja ei ole, eikä asiaa ole Suomessa tutkittu. Ihmisoikeusjärjestö Setasta kerrottiin, että monissa Euroopan valtioissa transsukupuolisia ihmisiä arvioidaan olevan puolesta yhteen prosenttiin väestöstä, ja n. neljä prosenttia ei katso kuuluvansa kumpaankaan sukupuoleen.
Youtube-videoita ja vlogeja aiheesta löytyy paljonkin. Löydät niitä vaikkapa googlaamalla.
Transsissa-nimisessä blogissa on kerättynä blogeja ja vlogeja transsukupuolisuudesta https://transsissa.vuodatus.net/sivut/muita-blogeja-vlogeja-transsukupu…
Tässä muutamia:
https://www.youtube.com/channel/UCx1qytpOeGlUrbIpnfdGufg/videos
https://www.youtube.com/channel/UC_tAa9NhTmMt7Sj06TN55hw/videos
https://www.youtube.com/watch?v=a02_j7PGTPI
Sekä muutama blogi:
http://...
Suomeen ehdotettiin työpalvelua joidenkin eurooppalaisten maiden mallien mukaan jo vuonna 1878. Sen tarkoituksena oli korvata armeija-aika. Erilaisia kokeiluja mm. työttömyyden torjuntakeinona oli myös sen jälkeen. Vuonna 1940 Suomen partioliike perusti siirtopoikien työpalvelun Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön aloitteesta. Tästä aiheesta on kirjoitettu perusteellinen kirja: Marja Huovila, Työ on miehen kunnia: siirtopoikien työpalvelu 1940-1942 (2003). Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssiirtopoikien%20työpalvelu_…
Karjala-lehdessä (25.10.2012) on myös aiheesta Paula Kiviluoman artikkeli (Partioliike perusti Siirtopoikien työpalvelun):
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/...
Kirjasampo.fi:n on kerätty listaus kirjablogeista, joista tulee Kirjasammon kautta syöte. Listan kautta voi käydä katsomassa blogeista bloggarien yhteystietoja. Sähköpostiosoitteita ei ole erikseen listattuina. Tässä blogilista, http://www.kirjasampo.fi/fi/kirjablogit/fi/kirjablogit
Kannaksen evakuoinnin suunnittelusta ja suorituksesta vastasivat Kaakkois-Suomen sotilasläänin sekä Viipurin suojeluskuntapiirin esikunnat.
Päämajan antama evakuointikäsky tuli Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnan kautta Viipurin suojeluskuntapiirin esikuntaan, josta se viestitettiin heti kunnan evakuointipäällikölle ja ilmasuojelukomppanian päällikölle. Vastuu väestölle tiedottamisesta oli evakuointipäälliköillä.
Viipurin suojeluskuntapiirin evakuointivastuu ulottui ns. huoltorajalle eli Viipurin maalaiskunnan, Antrean ja Kirvun kuntien länsirajalle. Karjan ja muun omaisuuden huoltovastuu siirtyi tässä siviiliviranomaisille: siitä alkaen yleisjohto oli sisäasiainministeriön siirtoväenasiainosastolla, alueellinen johto...
Päättää
Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirjassa (os 2 L-P, s.464–465) ’tehdä t. kiinnittää pää, pääte, pääty tms., kotkata naula (et.länsimurt.); saattaa päätökseen, lopettaa; tehdä päätös, päätellä’.
Hei,
aivan noilla sanoilla ei tekstiä löytynyt, mutta Hilja Aaltosen tekstissä Sain herralta kanteleeni (2. säe) löytyy lause "Ja varjoihin Jumalan puistoin minut lauluni valjaat vie."
"Olen laulaja elämän saaton.
Sen tehtävän Herralta sain.
Olen juhlain ja juhlien aaton
ja arjen ja sunnuntain.
Ja varjoihin Jumalan puistoin
minut lauluni valjaat vie.
Ja päiviin, kun kirkkahin muistoin
käy vuosien ylitse tie."
Sanat löytyvät muun muassa täältä: http://forum.netmission.fi/forum/hengelliset/uskonel%C3%A4m%C3%A4n-kysy…
Fono.fi-tietokannasta ilmenee, että tekstin on säveltänyt Pekka Kuokkala. http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=ebf228d2-daba-4789-a96e-717f…
Elmer Diktoniuksen runon Barnets dröm (Lapsen uni) kokoelmasta Stark men mörk (1930) on suomentanut Viljo Kajava. Runon suomennos on luettavissa teoksesta Diktonius, Elmer: Runoja (Otava, 1963). Se sisältyy myös mm. runoantologiaan ja Ojennan käden : lohdutuksen sanoja etsiville (toim. Päivi Lipponen, Kirjastudio, 2005).
Diktoniuksen runon on suomentanut myös Jaana Wahlforss teokseensa Keltainen kirahvi (Tammi, 2001).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Suomi on suomalainen -ohjelman on tuottanut Intervisio Oy. Ohjelmasarjan tunnusmusiikin on säveltänyt Sami Timonen ja sanat ovat Antti Seppäsen käsialaa.
Tuotantoyhtiöstä kerrottiin, että tunnusmusiikki on sävelletty nimenomaan kyseistä ohjelmasarjaa varten, eikä siinä ole tekstiä enempää kuin mitä ohjelmassa kuullaan.
http://www.intervisio.fi/
Jarkko Laine on kirjoittanut runon Narkissos. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Traagisen runoilijan talo (1986). Runo on luettavissa myös mm. Jarkko Laineen valittujen runojen kokoelmassa Tähden harjalta (Otava, 2008).
https://finna.fi/
Laine, Jarkko: Tähden harjalta. Valitut runot (Otava, 2008)
Villu Jürjon runo Oi Jumala, kuuntele sisältyy runoantologioihin Suurempi kuin sydämeni : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa (toim. Anna-Maija Raittila, Kirjapaja, 1982) ja Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, WSOY, 1998).
Mika Waltarin runo Salaisuus julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Sinä kirkkain (1929). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Waltari, Mika: Mikan runoja ja muistiinpanoja (WSOY, 1979).
Edellä mainitut teokset lukuun ottamatta Waltarin Sinä kirkkain -teosta kuuluvat alueenne kirjastoverkon kokoelmiin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
Waltari, Mika: Mikan runoja ja muistiinpanoja (WSOY, 1979)
Korkeakoulut tekevät yhteishakujen valintoja eriaikaisesti toukokuun loppupuolelta lähtien. Kaikki yhteishaun valintojen tulokset on julkaistava viimeistään 30.6.2017. Valintojen valmistumisen eriaikaisuudesta ja hakutoivejärjestyksestäsi riippuen valinnan tulokset ovat nähtävissä Oma Opintopolku -palvelussa yksilöllisesti.
https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yht…
Onko kyseessä varmasti runo, vai voisiko se olla kertomus nimeltään Isänmaa Topeliuksen Maamme kirjasta? Kertomuksessa lapsi seisoo kotitalonsa tikapuilla ihmetellen maailman suuruutta kysyen äidiltään: Onko kaikki tämä maa, niin kauas kuin silmä näkee, meidän isänmaamme? Äidin vastaus alkaa sanoilla "Kaikki tämä maa, jonka tästä näet ja vielä paljon sen lisäksi, on Suomenmaata. Ennen isääsi asui tässä maassa isäsi isä.
Lähde: Topelius, Zacharias. Maamme kirja. s. 5-8
