Jos vaihdetaan Ranskan paikalle Skotlanti ja muutetaan viini viskiksi, etsitty kirja voisi olla Catherine Gaskinin Muuttohaukka (Otava, 1973). Siinä Kirsty Howard matkustaa Kiinassa lähetystehtävissä olleen isänsä kuoltua Skotlannin ylämaille isoisänsä Angus Macdonaldin isännöimään sukukartanoon, jonka yhteydessä toimii ylämaan parasta viskiä tuottava tislaamo. Cluainissa Kirsty tapaa Callum Sinclairin, jolla on Giorsal-niminen muuttohaukka. Kirjan loppupuolella Angus Macdonaldin aviottomaksi pojaksi paljastuva Callum menettää henkensä tislaamon varaston tuhoavassa tulipalossa.
Urantia-kirja on luettavissa kokonaisuudessaan Urantia-säätiön sivuilta osoitteessa https://www.urantia.org/fi/urantia-kirja/lue.
Mikäli haluat kirjan luettavaksi painettuna, voit kääntyä oman kirjastosi kaukopalvelun puoleen. Urantia-kirjaa löytyy useista kirjastoista, ja se voidaan tilata omaan kirjastoosi. Kaukopalvelu on yleensä maksullinen palvelu.
Ihan täsmälleen kysymyksessä siteeratun kaltaista säettä en onnistunut löytämään, en edes Eeva Tikan runotuotannosta. Sangen lähelle etsittyä osuu Elisabet Laurilan runo Maani, joka sisältyy hänen vuonna 1972 julkaistuun kokoelmaansa Elisabetin runoja. Vuonna 1978 ilmestynyt Kootut runot sisältää samaisesta runosta laajemman kaksisäkeistöisen version.
Maani
Sininen maani
Valkoinen maani
Punainen maani
Suomi itsessäni
jota kannan mukanani
maailman halki --
Kaivattu kirja saattaisi olla Elie Berthetin Aarniometsän poika, jonka 3. painos julkaistiin Otavan Maailman parhaita nuorisonkirjoja -sarjassa vuonna 1953. Ensimmäisen kerran se ilmestyi suomeksi jo vuonna 1909. Sumatralle sijoittuvassa tarinassa seurataan Palmerin perhettä, jonka Edvard-poika joutuu orangutangin sieppaamaksi ja katoaa aarniometsään kuudeksi vuodeksi.
Suomen kirjakielessä pastori on mainittu ensimmäisen kerran Maskun Hemmingin hurskaiden laulujen kokoelmassa vuodelta 1616. Sana on lainasana ruotsin kielen pastor-sanasta, joka juontuu latinan kielen paimenta merkitsevästä sanasta pastor.
Sanalla pappi taas on vastineensa kaikissa lähisukukielissämme. Sanan arvioidaan olevan joko slaavilais- tai germaanisperäinen.
(Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Sana on siis kielessämme varsin vanha, mutta tietoa sen käytöstä menneinä vuosisatoina ei löytynyt.
Vähennyslaskutaulu lienee yksi "laskuopillisista havaintotauluista", joita tehtiin kansakoululaisia varten. Sen avulla harjoiteltiin laskutehtäviä.
Itse taulusta en onnistunut löytämään tietoa, mutta vuonna 1904 ilmestyi kirja nimeltä Kokonaislukujen kertaustaulun selitys ja tulokset (Otto Hjalmar Hultin, Ph. Reinhardin mukaan Suomen oloihin soviteltu), jota opettaja lienee käyttänyt taulun rinnalla. Julkaisija oli Valistus:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=hultin+hj+kertaustaulu&type…
Varkaustapauksien yhteydessä ensimmäinen toimenpide on aina varastetun kirjastokortin kuolettaminen, jotta sitä ei voida väärinkäyttää. Olen nyt kuolettanut korttisi.
Uuden kirjastokortin saat käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Ota silloin mukaan kuvallinen henkilötodistus. Uuden kortin hinta on 3 €, mutta jos teet varkaudesta rikosilmoituksen ja otat kirjastoon mukaasi kopion siitä, saat uuden kirjastokortin maksutta.
Suomen kirjastojen tilannetta Eteläpohjalaiset juuret - lehden saatavuuden suhteen voit tarkastella Frank - monihaun avulla.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Nimeke-kohtaan laitetaan lehden nimi, tässä tapauksessa Eteläpohjalaiset juuret. Hakua kannattaa rajata valitsemalla aineistolajiksi lehdet. Tämän haun mukaan Eteläpohjalaiset juuret - lehteä löytyy ainakin Porin kaupunginkirjastosta ja Seinäjoen alueen Eepos-kirjastoista.
Mikäli tarvitsee tarkempaa tietoa itse lehdestä, sitä löytyy Eteläpohjalaiset juuret-yhdistyksen kotisivuilta. Ne löytyvät internet-osoitteesta
http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/etusivu.html
Sivut kertovat lehdestä seuraavasti: "Eteläpohjalaiset Juuret -aikakauskirja ilmestyy neljä kertaa vuodessa....
Suomenkielinen Sonetteja Lauralle on valikoima Petrarcan Canzionere-teoksesta eikä se sisällä kaikkia alkuperäiskokoelman runoja. Valitettavasti sonetti 126 on yksi niistä, joita siihen ei ole otettu mukaan. En onnistunut löytämään sitä myöskään eri antologioissa julkaistujen yksittäisten Petrarca-suomennosten joukosta.
Sisto Istanmäestä löydät tietoa seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia. 1-2 (toim. Ismo Loivamaa, 2003)
Nyt vasta näen (toim. Riitta Kylänpää, 2009)
Lisäksi Sisko Istanmäestä kerrotaan mm. Kirjasammossa;
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997492568#.Whw…
Finna-hakupalvelulla löytyy viitetietoja useista Sisko Istanmäen tuotantoa käsittelevistä artikkeleista, mutta ihan googlettamallakin löydät helposti kirjailijan haastatteluja ja lehtijuttuja hänestä. Tässä hakutulos Finnasta, hakusanana Sisko Istanmäki ja rajaus artikkeleihin, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=istanm%C3%A4ki+sisko&ty…
Kirjasto-ja informaatioalan 60op laajuiset opinnot voi suorittaa Tampereen yliopistossa tai Åbo Akademissa.
Tampere tarjoaa opinnot verkkokurssien muodossa avoimen yliopiston kautta. Lisää voit lukea heidän sivuiltaan:
http://www.uta.fi/sis/iti/opiskelijaksi/kirjastoala.html
http://www.uta.fi/avoinyliopisto/opiskelijaksi/index.html
Åbo Akademin tarjonnasta löytyy lisää infoa täältä:
http://www.abo.fi/fakultet/fi/informationsvetenskap
Moni mainostili käyttää twiittausbotteja, jotka lähettävät twiittejä automaattisesti.
Japanin Mcdonalds twittertili näyttää olevan tällä hetkellä johdossa. Twiittejä on yli 11 miljoonaa eli twiittejä sirkutellaan eetteriin melkein 3000 per päivä.
http://friendorfollow.com/twitter/most-tweets/
Valitettavasti Nacho Cerdàn lyhytelokuvasta Aftermath (1994) tehtyä tallennetta ei ole lainattavissa kirjastoissa.
http://www.imdb.com/title/tt0159241/
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Jos tämä kirja on joskus ollut Vaski-kirjaston kokoelmissa, se on todennäköisemmin poistettu loppuunkuluneena kuin varsinaisesti sensuroitu. Englanninkielinen teos näyttäisi olevan Lastu-kirjastossa, Lahden pääkirjaston varastokokoelmassa. Sen saanee tilattua kaukolainana haluamaansa kirjastoon.
Sukunimet Tavas, Tavast, Tawast, Tavaste, Tavasti ja Tavastila perustuvat kaikki hämäläistä merkitsevään lisänimeen Tavast.
Suomessa oli jo keskiajalla tunnettu Tavast-suku, jonka kantaisä Nikolaus Tavast asui Hämeenlinnassa vuoden 1340 paikkeilla. Tähän sukuun kuului myös 1400-luvulla elänyt Turun piispa Maunu Tavast. Suku elää yhä. Monet muutkin hämäläislähtöiset suomalaiset ovat aloittaneet omat Tavast-sukunsa, joiden edustajien mukana nimi eri muodoissaan on levinnyt ympäri Suomen.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Tätä Tuomas Kantelisen Paula Vesalan ja Mariskan tekstiin säveltämää laulua ei valitettavasti ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina. Ainoa keino saada nuotit taitaa olla yrittää ottaa yhteyttä itse säveltäjään. Kanteliseen saa yhteyden sähköpostitse osoitteella tkoffice@kantelinen.net (http://www.kantelinen.net/contact.html).
Heikki Poroila
Kun tekijänoikeus raukeaa - ja Jaakko Nikkisen osalta se on rauennut vuoden 2017 alussa -, myös Ilkka-lehden kanssa mahdollisesti tehty sopimus mahdollisesta yksinoikeudesta julkaisemiseen raukeaa. Kenellä hyvänsä on siten oikeus julkaista nämä lehdessä aikoinaan julkaistut tekstit. Oikeus ei liity mitenkään siihen, että kuvatuista tapahtumista on kulunut 100 vuotta.
Jos kysyjän isoisän kuolemasta on vähemmän kuin 70 vuotta, täytyy lupa tekstien julkaisemiseen saada isoisän elossa olevilta perillisiltä. Tämä ei kuitenkaan rajoita mitenkään oikeutta julkaista Jaakko Nikkisen siteerattuja tekstejä. Siteeraus ei synnytä mitään oikeuksia siteerattuun tekstiin.
Heikki Poroila 26.11.2017
Tarkoitat varmaankin tätä vuonna 2012 ilmestynyttä kirjaa: Pieksämäen seudun Putkoset: enempi kuin muita immeisiä / Mauri Putkonen ja Marianne Sartomaa.
Kirjaa on vain joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmissa. Useimmista kirjastoista sitä ei saa kotilainaan, mutta Turun yliopiston kirjastossa on lainattava kappale. Voit saada kirjan kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
http://finna.fi
Laulu on nimeltään "Poromiehen polska". Sen on säveltänyt Jouko Tekoniemi ja sanoittanut Arvo Ylitalo. 1. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, tietä tiu'ut soittaa". 2. säkeistö alkaa: "Juokse, juokse, poroseni, lauko lammen laitaa". Laulun sanat ja nuotti (melodia, sointumerkit) sisältyvät Lapinlasten laulukirjaan, jonka ovat toimittaneet Jouko Tekoniemi, Arvo Ylitalo ja Matti Yli-Tepsa (Lapin lääninhallitus, 1985, s. 186-187). Ilmeisesti laulu sisältyy myös Uuteen lapinlasten laulukirjaan (1991), joka on Lapinlasten laulukirjan uudistettu painos.
Viola-tietokannasta (https://finna.fi), joka on Suomen kansallisdiskografia, löytyy laululle useita esittäjiä. Äänitteellä Joulu Korvatunturilla (Kivirannan Musiikkitukiyhdistys, 1985) sen...
