Kollega tunnisti runon. Kyseessä on kansanlaulu, joka on alunperin kuulunut kokoelmaan "Nuorison lempi-lauluja". Runot on järjestänyt A.W. Eskola 1889. Runo sisältyy teokseen 'Vanhaa suomalaista runoa ja proosaa'. Kirjanon koonnut Liisa Majapur ja julkaissut Gummerus vuonna 1968. Lähetän runon tekstin sinulle suoraan sähköpostiin.
Helsingin suurimmat kirjastot avaavat jo kello 8:00, mutta asiakaspalvelu (mukaanlukien kassapalvelut) alkavat vasta kello 10:00.
Tulostustillille voi lisätä arvoa kerralla enemmän, jotta tulostaa voi myös omatoimiaikana. Ensimmäistä kertaa käyttäessä saa viisi tulostetta ilmaiseksi niin kirjastokortilla kuin puhelinnumerolla kirjautuessa.
Omaa vaivaa säästää eniten tarjoamalla kirjoja BTJ Finlandin listoille, joita varsinkin yleiset kirjastot käyttävät. Sitä kautta tavoittaa useimmat Suomen yleisistä kirjastoista. Tieteellisiä kirjastoja on niin vähän, että niihin voinee olla suoraankin yhteydessä (Joensuu, Kuopio). Kirjastojen yhteystiedot löytyvät kätevästi täältä.
On toki aina mahdollista lähettää kirjastoille mainospostia, joka hyvin tehtynä voi olla myös tuloksekas tapa. Vaivaa siinä tietysti joutuu näkemään suhteellisen paljon, eikä kustannuksilta välty. Myöskään BTJ Finlandin kautta kirjoja välittävä joutuu hyväksymään sen, että tuloja ei juuri kerry.
Kirjastot.fi tarjoaa myös keskustelupalstan Pienkustantajien uutuuksia. Sinne kirjoittaminen edellyttää...
Tässä lisää viikinkiaiheisia kirjoja, toivottavasti näiden avulla seikkailut jatkuvat.
Jukka Parkkinen - Ali Mustan matka Miklagårdiin
Anna Laitinen - Miria viikinkien jäljillä
Andy Elkerton - Arni Sankarina ja Retki uuteen maahan
Kunnas - Viikingit tulevat!
Cressida Cowell - Näin koulutat lohikäärmeesi
Vastaus tuskin ilahduttaa kysyjää, mutta tähän on pakko vastata, ettei ampiaisen kaltaisia hyönteisiä voi pitää "loitolla" (oletettavasti ihmisistä) millään muulla tavalla kuin pysymällä sisätiloissa ja pitämällä ikkunat suljettuna. Tässä vaiheessa vuotta ampiaisilla ei ole enää tähdellisiä velvollisuuksia, joten ne toimivat kuten joutilas ihminenkin eli pörräävät missä lystäävät. Niitä kiinnostaa erityisesti kaikki makea ja jos makeaan yhdistyy vielä käymistuotteiden aromia, kuten ylikypsissä mustaviinimarjoissa tuppaa käymään, ampiaista ei pidä loitolla mikään muu kuin väkivaltainen kuolema.
Heikki Poroila
Armas Järnefeltin musiikista näytelmään Luvattu maa on Viola-tietokannan mukaan julkaistu nuottina vain yksi osa eli Elitzeban valitus pianolle (Wilhelm Hansen 16524, 1917). Tämä nuotti löytyy ainakin Kansalliskirjaston kokoelmasta.
Näytelmämusiikin käsikirjoitusaineisto on Kansalliskirjaston kokoelmassa Coll. 630:17 (partituuri, kuoron äänilehdet ja painettuja nuotteja). Alkusoiton orkesterin äänilehdet ovat kokoelmassa Ms Mus 173.4.
Heikki Poroila
Valitettavaksi tämän sovelluksen kanssa on ollut jatkuvasti ongelmia. Joillakin laitteilla se toimii, toisilla ei eikä toimimattomuudelle ole löytynyt mitään loogista syytä. Kirjaston e-aineistosta vastaavat ovat olleet asian tiimoilta moneen kertaan yhteydessä Naxokseen, mutta asiaa ei ole saatu ratkaistua. Toistaiseksi en voi muuta kuin suositella selainversion käyttämistä, vaikka se kieltämättä onkin vähän kömpelö. Pahoittelen asiaa.
Etsitty runo on Carl Sandburgin Nuori meri. Se sisältyy Viljo Laitisen suomentamaan Sandburg-valikoimaan Runoja (WSOY, 1956). Tämän lisäksi se on mukana antologiassa Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (WSOY, 1967). Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat sen neljännestä säkeistöstä: "He rakastavat merta, / miehet jotka sitä purjehtivat / ja tietävät kuolevansa / sen suolan alla."
Sandburg oli amerikkalainen, mutta hänen vanhempansa olivat Ruotsin Norrlannista Yhdysvaltoihin muuttaneita siirtolaisia.
Somppi on vanha (ainakin 1600-luvulta saakka) talonnimi Etelä-Pohjanmaalta. Vanhoissa kirkonkirjoissa nimi kirjoitetaan usein joko muotoon Sompi tai Sompe. Nimi juontaa juurensa Kauhavalla olleeseen Sompin talon, joka jaettiin kahtia isossajaossa vuonna 1826 Stor Sompin ja Lill Sompin tiloihin. Mainitsemasi nimet ovat isojaon jälkeen kantatilasta irrottautuneita taloja, eivät siis luonto- tai paikannimiä. Nimi on niin vanha, että sitä tuskin on käännetty ruotsista suomeen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teos (Otava 2000) ei anna mitään etymologista selitystä Somppi-nimelle vaikka se monelle muulle nimelle sellaisen antaakin.
Somppi-Isosompin sukuseurasta voit tiedustella , josko heillä olisi lisätietoa etymologisista...
Helsingin Sanomien vanhat numerot ovat luettavissa Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Näin vanhojen vuosikertojen ollessa kyseessä lehtiä voi lukea mikrofilmattuina. Laitteen mikrofilmien lukemiseen voit varata Varaamon kautta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
https://varaamo.hel.fi/
Molemmissa mainitsemissasi sairaaloissa oli synnytysosasto syntymäsi aikaan. Helsingin sanomat 23.8.1969 kertoo synnytyssairaaloiden tilanteesta Helsingissä ja mainitsee myös Eiran sairaalan, jossa tuohon aikaan vielä oli 19 synnytyspaikkaa. Myös Mehiläisessä oli tuolloin vielä hyvin vilkas synnytysosasto. Osasto hiljeni 1970-luvulla ja lakkautettiin 1980. Aiemmin vilkkaan Boijen sairaalan synnytysosasto oli tuolloin jo suljettu. Diakonissalaitoksen sairaalassa ei ollut synnytysosastoa.
Lähde: Pesonen, Hannu : Mehiläinen 100 vuotta suomalaisten elämässä. Otava 2009
Kuvauksesi sopisi ruotsalaisen Lars Wilderängin teokseen Tähtikirkas (Stärnklart, 2017, suom. Sirpa Parviainen), joka aloittaa Tähtitrilogia-sarjan. Sarjasta on ilmestynyt suomeksi kaksi osaa, kolma osa ilmestyy tänä vuonna.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf93ef659-63bb-4788-988e-ed9a5f91d4f9
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4192693
Hei!
Kirjastokortin saa paikan päällä kirjastossa kuvallisen henkilötodistuksen esittämällä. Varaaminen on mahdollista vasta, kun kirjastokortin olet saanut. Ilmeisesti olet käyttänyt jotakin muuta netissä olevaa palvelua, sillä suurin osa kirjaston tietokannoista vaatii vähintään voimassaolevan kirjastokortin numeron (+ salasanan).
Immi Helléniltä on Haltiattarien linnassa Pieni metsämies -niminen tarina. Kirja on koottu Valistuksen Joulupukki-lehdessä vuosina 1905-37 julkaistuista saduista.
Buzz Lightyear-leluja on monenlaisia ja joissakin on kaikki elokuvassa olevat ominaisuudet.
Tässä esimerkiksi esittelyvideo yhdestä Buzz Lightyear-lelusta.
Suomen kielen riisi paperimäärän mittana tulee samanmerkityksisestä ruotsinkielisestä sanasta ris, joka puolestaan perustuu vanhaan saksankieliseen sanaan Ries. Sanan perustana on esimerkiksi (paperi)nippua tarkoittava arabiankielinen sana rizma.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-Ö
Svensk etymologisk ordbok
Useimmat Wikipedia-artikkelit, myös romaniankielinen, antavat syntymävuodeksi 1916, vain suomen- ja venäjänkieliset artikkelit tarjoavat vuotta 1919. Tuo vuosi näyttää olevan peräisin Encyclopedia Britannicasta. Itse luottaisin eniten romanialaisiin lähteisiin, jotka näyttävät antavat vain vuoden 1916. Toisaalta Ceaușescun hautakivessä näyttää olevan vuosiluku 1919, vaikka tuon kuvan tarjoava verkkosivu (Find a grave) tekstissä käyttää vuotta 1916. Jos asia on tärkeä, kannattaa kääntyä Romanian suurlähetystön puoleen.
Heikki Poroila
Olisi varmaan järkevintä ottaa yhteyttä mallitoimistoihin ja kysyä, voiko heidän välityksellään saada yhteyden kuvauksia tekeviin malleihin. Mallitoimistoissa varmaan myös tiedetään, löytyykö verkosta sellaisia haastatteluja, joita etsit. Suomalaisten mallitoimistojen yhteystietoja löytää laittamalla Googleen hakusanan "mallitoimisto". Voi tietysti olla., etteivät nämä kaupalliset yrittäjät ole kiinnostuneita yhteistyöstä yksityishenkilöiden kanssa, mutta ainahan voi yrittää.
Englanninkielisiä haastatteluita löytyy Googlen videohaulla "models interviews".
Heikki Poroila
Näin muotoiltuun kysymykseen on vaikea vastata tietämättä, tarkoitetaanko "yksityisellä tilillä" kysyjän omaa vai jonkun toisen tiliä. Oletan seuraavassa, että kysyjä tarkoittaa jonkun toisen ei-julkista tiliä.
Jos kysyjällä on laillinen pääsy mainitulle tilille, ei kuvaruutukaappauksen tekemiselle ja tuloksen luovuttamista kolmannelle osapuolelle voine pitää ainakaan lähtökohtaisesti laittomana. Kysymykseen "saako" liittyy toki myös moraalinen ulottuvuus, jolloin riippuu täysin kopion sisällöstä, onko sen levittäminen hyväksyttävää. Jos esimerkiksi kyseinen kolmas osapuoli on henkilö, jolta kopioidun tilin omistaja on kieltänyt pääsyn omalle tililleen, voidaan kopioinnin tuloksen luovuttamista pitää ainakin eettisesti kyseenalaisena....
