Valmista luetteloa suomalais-ugrilaisten kansojen suomennetusta kirjallisuudesta ei ole. Kansallisbibliografia Fennican mukaan Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuudesta on suomeksi luettavissa kansanrunoja ja -satuja. Muutama romaani ja runokokolemakin löytyi.
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Heimokannel. Mordvalaisia, tšeremissiläisiä, syrjääniläisiä ja votjakkilaisia kansanrunoja 3, Volgan ja Perman kannel (suom. O. Manninen, 1932. - Kalevalaseuran julkaisuja ; 5)
Velisurmaaja (vogulilaisesta kansanrunokokoelmastaan suomentanut Artturi Kannisto, 1938)
Vepsän satuja (kerännyt ja selittänyt Elias Lönnrot ; nykysuomeksi muokannut Markku Nieminen, 2006...
Hei,
Suomessa jaetaan kaksi merkittävää käännöspalkintoa. Mikael Agricola -palkinto (vuodesta 1958) jaetaan ansiokkaasta kaunokirjallisuuden käännöstyöstä ja tietokirjallisuuden puolella vastaava palkinto on J. A. Hollo -palkinto (vuodesta 1991).
Palkinnon saajien listaus löytyy vaikkapa Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola_-palkinto
Mikael Agricola -palkinto joka myönnetään edellisen vuoden merkittävän kaunokirjallisen teoksen erinomaisesta suomennoksesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/J._A._Hollon_palkinto
J. A. Hollo -palkinto voidaan myöntää edellisvuotena julkaistun vaativan tietokirjan korkeatasoisesta suomennoksesta tai pitkään jatkuneesta ansiokkaasta tietokirjallisuuden suomentamistyöstä.
Outi...
Helmet-kirjastojen omassa kokoelmassa ei ole aiheesta mitään, mutta korkeakoulukirjastoista löytyy jo vähän paremmin. Pääset tutkimaan kokoelmaa esim. osoitteessa www.finna.fi. Kirjoita hakulaatikkoon hakusanaksi kiihtyvyyssensorit tai magnetometrit. Molemmista aiheista on kirjoitettu runsaasti opinnäytetöitä, joista monet ovat vapaasti verkossa luettavissa.
Jos hakutuloksista löytyy kiinnostava teos, jota ei ole saatavilla pääkaupunkiseudulta, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Kaukolainatilauslomake ja -hinnasto löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu.
1700-luvulla eläneen kirjailija Samuel Johnsonin mukaan Lontoossa on kaikkea mitä elämä on suonut. Jopa siinä määrin, että jos on kyllästynyt Lontooseen, on kyllästynyt elämään.
Tätä ajatusta vaalitan yhä mm. matkailumarkkinoinnissa. Pelkästään Lontoon taide-, kulttuuri- ja tapahtumatarjonta on kieltämättä niin laajaa, että vaihtelua riittää moneen makuun vuoden joka päiväksi. Samoin sen elinkeinorakenne on monipuolinen, työmarkkinat ja palvelut laajat. Mutta samaa sanotaan myös New Yorkista: siellä on kaikkea ja sinne haluavat "kaikki".
Tällaiset väittämät ovat yleistyksiä, niistä voi perustellusti olla toista mieltä ja ehdottaa muita paikkoja tilalle. Jotkut taas eivät pidä suurkaupungeista, "ihmisten eläintarhoista". Todella suurissa...
Valitettavasti meksikolaisen Carlos Chavezin (1899-1978) tästä sävellyksestä ei näytä olevan saatavissa nuottia. Ulkomaisissa nuottijulkaisujen verkkokaupoissa on myynnissä muutaman yhtyeteoksen ohella lähinnä Chavezin pianomusiikkia, jota valtaosa hänen tuotannostaan on. Grove Music -tietokannan mukaan Invencion III harpulle on vuodelta 1967. Julkaistuja äänityksiäkin teoksesta on ilmeisesti vain yksi. Se on kysyjän linkin lisäksi kuunneltavissa Youtubessa sekä myytävänä latauksena Amazonissa.
Uskonnolliset ihmiset eivät välttämättä eläkään terveempinä ja pitempään, vaikka niin on ajateltu. Circulation-lehdessä 2010 julkaistuun tutkimukseen. osallistui 5 500 keskimäärin kuusikymppistä miestä ja naista. Yhdysvaltalaistutkimus osoitti, etteivät uskonnolliset ihmiset säästy ainakaan sydänsairauksilta sen todennäköisemmin kuin muutkaan. Lisäksi he ovat usein ylipainoisia.
Tutkijat määrittelivät uskonnollisuuden paljon monipuolisemmin kuin tutkimuksissa yleensä. Osallistujilta kysyttiin, kuinka usein he osallistuvat uskonnollisiin tai hengellisiin tilaisuuksiin sekä kuinka usein he rukoilevat tai mietiskelevät. Myös yleisempää henkisyyttä ja henkisiä kokemuksia kartoitettiin.
Kun osallistujien ikä...
Olisiko kyseessä Bertolt Brechtin runo Äidilleni, jonka viimeinen jae kuuluu "miten paljon tuskaa tarvittiin kunnes hän oli niin kevyt!". Runo löytyy ainakin kokoelmasta Brecht, Bertolt: Runoja 1914-1956 (1964, 6.korj.p. 1999). Suomentaja on Brita Polttila.
Löysin muutamia oppaita ADHD:sta, mutta erikseen ADD:sta ei juurikaan löytynyt erikseen materiaalia. ADHD : kuinka hallita ADHD / Russell A. Barkley ; [suomennos: Kirsi Kankaansivu] Barkley, Russell A. on tarkoitettu oppaaksi vanhemmille. Netistä löysin Ajatuksia ADD:sta/ADHD:sta ja nuoren kohtaamisesta, https://www.tampere.fi/liitteet/k/68PRzLNwi/osmo_opas.pdf
ADHD-liiton sivulta löytyy esitteitä oppaista, https://adhd-liitto.fi/julkaisut/esitteet/ ja kirjoista https://adhd-liitto.fi/julkaisut/kirjat, liitosta voisi saada opastusta ja neuvontaa muutenkin, yhteystiedot ovat täällä https://adhd-liitto.fi/yhteystiedot/
Lisäksi kirjastosta löytyvät nämä:
ADHD : diagnosointi, hoito ja hyvä arki / [Virpi Dufva ja...
Kyseessä on laulu Orvon valitus, jonka ensimmäinen säkeistö kuuluu: Repaleissa raukka nyt kulkemaan jouduin maantien ravia pitkin. Vei kuolema äitini armahan ja orvoksi jätti mun yksin.
Laulu löytyy teoksesta Suomen nuorison laulukirja, ainakin painoksissa v. 1905 ja 1921 on kyseinen laulu nuotteineen. Laulussa on kolme säkeistöä, ja sen säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty J. Pärnänen.
Jyväskylän Vaajakoskella oleva Naissaari ja Naiskoski on mainittu jo 1500-luvulta olevissa lähteissä. Erään tarinan mukaan naiset ja lapset jätettiin kyydistä Naissaareen, kun erämiehet lähtivät pohjoisille pyyntialueille. Toinen olettamus: naiset laitettiin Naissaaren kohdalla kävelemään, kun miehet menivät keskenään harjoittamaan uskonnollisia menoja Leppäveden puolelle. Siellä on ollut Naiskallio, jossa naiset ovat kenties odotelleet miehiään.
Lähde: Kolu, Antti: Kylä virran rannalla (Vaajakosken kohinat, 1992)
Kontulan kirjastossa on muovitusklinikka ma 20.8. klo 15-17. Alla linkki tapahtumaan:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Jakomaen_kirjasto/Muovitusklinikka(169678)
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ei löydy tietoa siitä, että Leena Lehtolaisen teosta Jonakin onnellisena päivänä (2004) olisi käännetty muile kielille. Myöskään Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämä suomalaisen kirjallisuuden käännösten tietokanta ei kerro, että ko. teosta olisi luettavissa muilla kielillä kuin suomeksi.
https://finna.fi
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Tässä muutama esimerkki kirjoista, joissa metsä on isossa roolissa tai metsäkuvaus on erityisen voimallista.
Tiina Raevaara: Eräänä päivänä tyhjä taivas
Robert Holdstock: Alkumetsä
Essi Kummu: Karhun kuolema
Peter Handke: Intohimoisesta sienestäjästä
Siri Kolu: Metsänpimeä
Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä
Katja Törmänen: Karhun morsian
Helena Waris: Uniin piirretty polku
Veikko Huovinen: Puukansan tarina
Eowyn Ivey: Lumilapsi
Väestörekisterikeskuksen etunimitilastoista löytyy tietoa siitä, milloin mitäkin nimeä on käytetty ja kuinka paljon. Kovin yksityiskohtaisia tietoja tilastosta ei kuitenkaan saa.
Eemi-nimeä on käytetty sekä miehen että naisen nimenä. Tilaston mukaan 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä nimi on ollut yhdeksällä miehellä ja alle viidellä naisella. Eemi yleistyi selvästi 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, jolloin nimen sai 204 miestä ja alle viisi naista. Vuosina 2000- 2009 Eemi annettiin nimeksi 334:lle miehelle ja tällä vuosikymmenellä Eemejä oli jo 1011.
Voit tarkastella tilastoja täältä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Muutamien keskustelupalstojen mukaan mainos olisi 1980-luvulta. Sen tarkempaa tietoa emme onnistuneet löytämään. Ottamalla yhteyttä SodaStream Suomeen voisit saada tarkempaa tietoa.
https://sodastream.fi/ota_yhteytta
Missin syntymäpäivä julkaistiin v. 1979 kokoelma-LP:llä Lauluja seuraihmisille. Levyn julkaisi aikakauslehti Seura yhdessä Finnlevyn kanssa. Laulun sanat löytyvät Juha Vainion nuottikokoelmasta Tulta päin (Fazer, F.M.07327-0)
Toivo Kärjen säveltämä ja Juha Vainion sanottama kappale on humoristinen ja parodioiva kuvaus julkisuuteen pyrkivistä ihmisistä ja heidän toimistaan raportoivan median osan yhteisistä riennoista.
Tarinan lehtitalon voi olettaa Hymy-lehdeksi. Sen kustantaja, "lehtikeisari" Urpo Lahtinen menestyi sensaatioilla ja julkkisjutuilla. Seurapiiritapaamiset kuuluivat asiaan. Laulun henkilöhahmoilla ei välttämättä ole suoria vastineita, vaan Vainio on poiminut piirteitä ja ilmiöitä sieltä täältä ja sekoitellut asioita - ehkä...
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan perhonen-sanan ainoa sukukielinen vastine on inkeroisen yhdyssana perholintu, joka merkitsee päiväperhosta. Sanan vartalon alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se on mahdollisesti ääntellisesti motivoitu, perhosen siipien räpyttelystä syntyvää ääntä jäljittelevä sana. Tähän viittaisivat suomen kielen murteissa esiintyvät sanavariantit pörhö ja pörhönen.
Perhonen-sana on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa vuonna 1637.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Tämä sarja löytyy neljänä kahden DVD-levyn boksina Turun ja Tampereen kirjastojärjestelmistä, mutta ei tosiaan HelMetistä. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä verkossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…), mutta kun tässä on neljä boksia, täytyy jokaisesta tehdä erillinen pyyntö. Lomakkeeseen laitetaan ensin omat tiedot, sitten alemmasta tiedot siitä, mitä tavaraa pyydetään. Nyt on kuitenkin niin, että Vaski-kirjastot ovat vasta tämän tilanneet ja Tampereen Piki-kirjastossa on melkein 10 varausta. Saattaa hyvin olla, etteivät edes anna tätä kaukolainaksi, koska on niin paljon varauksia.
Sen sijaan kannattaa tehdä HelMet-kirjaston sisällä hankintaehdotus (http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus)....
Asiasanalla reumataudit Vaskin ja Helmetin verkkokirjastoista sekä Kirjasampo-palvelusta löytyy seuraavat teokset:
Anja Snellman: Pääoma
Taina Pyysaari: Eemeili@ (nuortenkirja)
E. Antero Karjalainen: Päivä koirana
Kirsti Hilden: Kuin huutaisi tuuleen
Anja Tikkanen: Rakasta minua hellästi
Päivi Rinne : Rakastit vaikenemalla
