Yritin tutkia tätä asiaa, mutta varsinaista yhtä luotettavaa tietolähdettä en löytänyt.
Lähimmäs osui Worldatlas, jossa oli listattuna 30 maata ja niiden poliisien lukumäärä (2017), https://www.worldatlas.com/articles/list-of-countries-by-number-of-poli…
Eurostatista löytyi tilasto Euroopan unionista, Euroopan unionissa 1,6 poliiisia (2016), https://ec.europa.eu/eurostat/en/web/products-eurostat-news/-/DDN-20190…
European Institute for Crime Prevention and Control (HEUNI) -instituutin julkaisussa on kootusti kyseisiä lukuja eri maista (Police staff: Number of police officers per 100 000 population). Vuonna 2014 julkaistu 5. painos vaikuttaa olevan tuorein: https://wp.unil.ch/europeansourcebook/printed-editions-2/5th-...
Eri lähteet esittävät hyvin samankaltaisen listan rautatiettömistä maista sekä huomioita tilanteen muutoksista. Joissakin maissa on aiemmin ollut rautatieverkko, toisissa on suunnitelmia sellaisen rakentamiseksi.
https://www.worldatlas.com/articles/countries-without-a-railway-network…
https://www.telegraph.co.uk/travel/lists/countries-with-no-railways-air…
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_rail_transport_netwo…
Kaikki luetellut maat eivät ole itsenäisiä - esim. Macao. Vertailuksi voikin ottaa Wikipedian luettelon itsenäisistä maista:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states
Rautatiemuseosta kerrottiin, että heiltä löytyy radanrakennuskertomuksia joissa on yleensä kerrottu työntekijöiden henkilömäärät. Joissakin on jopa ylempien henkilöiden nimilistoja mutta ei kaikissa. Oulun radan ja Tampere-Seinäjoki radan kertomuksissa ei ole henkilöiden nimilistoja. Henkilömäärät löytyvät taulukoiden muodossa työtehtävien mukaan.
Kansallisarkistossa saattaa olla satunnaisia henkilökortistoja, mutta systemaattisesti kerättyä tietoa ei taida olla näiltä ajoilta missään.
Rautatiemuseon verkkosivu ja museon kokoelma- ja tietopalvelun yhteystiedot löytyvät alta:
https://rautatiemuseo.fi/
https://rautatiemuseo.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelu
E-aineistojen käyttö edellyttää sitä, että teillä on voimassa oleva kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku. Suomenkielisiä e-kirjoja voi lukea ja e-äänikirjoja jkuunnella joko suoraan selaimessa, mikä edellyttää verkkoyhteyttä, tai lataamalla aineiston omalle laitteelle. Lisätietoa e-aineistojen lainaamisesta voitte lukea alla olevasta linkistä. Mikäli teillä on kysymyksiä aiheesta, teidän kannattaa kääntyä suoraan Mäntsälän kirjaston puoleen.
https://www.mantsala.fi/kirjasto/eaineistot
Kaukopalvelun kautta voit tilata aineistoa paitsi muualta Suomesta myös muista Pohjoismaista ja muualta ulkomailta.
Helmet-kirjastoissa tilauksen voit tehdä vain siinä tapauksessa, että kyseistä aineistoa ei ole hankittu mihinkään pääkaupunkiseudun yleiseen tai tieteelliseen kirjastoon. Kaukopalvelu on aina maksullista ja Helmet-kirjastoissa hinnat vaihtelevat kaupungeittain. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön netissä tai kirjastossa. Pyyntö edellyttää, että Helmet-korttisi on voimassa ja sinulla on lainausoikeus.
Lisää tietoa kaukopalvelupyynnön tekemisestä ja maksuista voit lukea alla olevista linkeistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 30 euroa tai enemmän, et voi uusia lainojasi.
Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksut voi myös netissä. Linkki löytyy Helmetin etusivulta kohdasta Verkkomaksaminen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aikaisempi vastaus Tove Janssonin myydyimmistä ja käännetyimmistä kirjoista on vuodelta 2011. Tässä vastaus:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-paljon-kutakin-tove-janssonin
"Valitettavasti yksittäisten teosten myyntilukuja on melko mahdotonta selvittää ja arvioida. Painosmäärät vaihtelevat suuresti ja ne ovat osittain kustantajien liikesalaisuuksia. Tove Janssonin kohdalla arviointia hankaloittaa myös teosten lukuisat painokset ja käännökset.
Kaunokirjallisuuden kokonaismyynnistä on toki tilastoja olemassa, mutta yksittäisistä nimekkeistä ei ole ainakaan julkisia tilastoja.
Neuvoisin kääntymään joko Suomen kustannusyhdistyksen tai Kirjakauppaliiton puoleen. Molemmat ylläpitävät tilastoja...
Wikipedian artikkelin perusteella tämä "Vastarintaopas" on käännös sveitsiläisestä kirjasta, jonka alkuperäistä nimeä kukaan ei tunnu tietävän. Pertti Riutan tekemä suomennos on julkaistu Ranskassa, mistä se ei ole kulkeutunut esimerkiksi Kansalliskirjaston kokoelmaan. Suojelupoliisilla epäilemättä on käännöksestä kopio ajalta, jolloin Riutta ja Heikki Eskelinen tuomittiin ehdottomaan vankeuteen vakoilusta Ranskan hyväksi (1984). Yhtä epäilemättä Suojelupoliisi ei ole halukas tällaista dokumenttia lainaamaan ulkopuolisille, vaikka kukaan ei kiellä kysymästä. Suomalaisissa kirjastoissa sitä ei ole.
Heikki Poroila
Kyllä voi.
Sekä Naantalin kaupunginkirjasto että Turun kaupunginkirjasto kuuluvat Vaski-kirjastoihin. Vaski on 18 varsinaissuomalaisen kunnan kirjastoyhteistyö. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että yhdestä Vaski-kirjastosta lainatun kirjan tai muun aineiston voi palauttaa mihin tahansa toiseen Vaski-kirjastoon.
Lisätietoa Vaskin palveluista löydät Vaski-verkkokirjastosta: https://vaski.finna.fi/
Mikko Niskasen vuonna 1974 ohjaama elokuva Omat koirat purivat on Yleisradion tuotantoa. Elokuvasta on kirjastoissa lainattavana Ylen tallennepalvelun tuottama VHS-tallenne, mutta DVD:llä elokuvaa ei valitettavasti ole katsottavissa. VHS-tallenne on lainattavissa muutamasta Suomen kirjastosta, joten jos olette kiinnostunut siitä, voitte tehdä kaukopalvelupyynnön oman lähikirjastonne kautta.
Yle Arkistomyynnistä voi tilata tallenteita lähinnä Ylen tuottamista ohjelmista omaan käyttöön, mutta hinnat ovat varsin korkeita. Alla olevista linkeistä löydätte lisää tietoa asiasta.
Elonet https://www.elonet.fi/fi
Finna https://finna.fi/
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Yle Arkistomyynti https://docs.google.com/...
Vuosien varrella Tampereella on ilmestynyt koko joukko ilmaisjakelulehtiä. 1980-luvulla kaupungin alueella jaettiin Tamperelaisen ohella ainakin seuraavanlaisia julkaisuja: Länkkäri : riippumaton ilmoitus- ja uutislehti (1981-1999), PS : Pirkanmaan sanomat : Etelä-Pirkanmaan talouksien palvelulehti (1982-2000), Kotikaupunki (1984-1988) ja Viikko-Tampere (1988-1990). 1990-luvun puolella ilmestyi Tampereen kaupunkiviesti (1993-1999).
Näiden ja monien muiden tamperelaisten ilmaisjakelulehtien numeroita löytyy Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelman lehtivarastosta.
Espoolla ja Vantaalla on kummallakin oma budjettinsa. Kaupungeilla täytyy olla. https://vm.fi/kuntien-ja-kuntayhtymien-talousarviot-ja-taloussuunnitelmat
Kumpikin kirjasto hankkii silti yhteistä kokoelmaa koko Helmet-kimpan kanssa. Helsinki ja Kauniainen ovat kimpassa mukana ja hyötyvät Helmetin yhteisestä kokoelmasta.
Kirjasto kimppaan kuuluminen ja etenkin kirjojen kelluminen on helpottanut hankintaa. Kirjoja (tai muuta aineistoa) ei tarvitse hankkia useita kappaleita joka paikkaan, vaan voidaan hankkia useampia nimekkeitä pienempiä kappalemääriä.
Jotkut suositut teokset aiheuttavat hetkittäin ongelmia. Valitsijat monesti jo arvaavat ennalta yleisön suosikit ja hankkivat niitä runsaammin joka kaupunkiin. Silti...
Ihan täsmälleen kysymyksessä kuvaillun kaltaista dekkaria en onnistunut löytämään, mutta melko lähelle sentään päästään Carter Dicksonin (John Dickson Carr) kirjassa Valkoisen luostarin murhat. Tässä amerikkalaisen kirjailijan Iso-Britanniaan sijoittuvassa romaanissa Sir Henry Merrivale selvittelee murhaa, jonka ratkaisussa tärkeässä osassa ovat "järjenvastaiset" jalanjäljet lumessa.
Yhdysvaltoihin sijoittuva, niin ikään melkoisen lähelle kaivattua kirjaa osuva teos on myös John Verdonin Numeropeli.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1589001
Rakel Liehu (s. 1939) on Nivalasta kotoisin oleva helsinkiläinen kirjailija. Rakel Liehu valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1963. Hän toimi valmistumisensa jälkeen äidinkielen ja historian opettajana Raahen yhteislyseossa vuosina 1963 – 1964.
Liehun esikoisrunokokoelma Ihmisen murhe on yhteinen ilmestyi vuonna 1974. Hänen tuotantoonsa kuuluu runoa, proosaa, esseitä ja näytelmiä. Liehu on toiminut myös kääntäjänä. Hän on ollut vapaa kirjailija vuodesta 1974.
Rakel Liehu on haastatteluissa puhunut enemmän työstään kuin perhesuhteistaan. Hänet kyllä Helsingin Sanomissa mainitaan papin rouvaksi ja kolme lapsen äidiksi.
Hänen vuonna 2003 julkaistu Helene Schjerfbeckin elämästä kertova romaaninsa Helene nosti...
Kirsi-Marja Niskasen teos Lätkäjätkiä kertoo 13-vuotiaasta Aatusta. Aatu pelaa jääkiekkoa Karhut-joukkueessa ja kirjassa seurataan joukkueen poikien arkea. Joukkueen tavoitteena on päästä uuteen sarjaan ja voittaa tulevassa turnauksessa ruotsalaisjoukkue Djurgården.
Kouvolan kirjastosta kerrottiin, että tarkoitus on, että verkkomaksaminen olisi mahdollista toukokuussa. Asiasta tiedotetaan kyyti.finna-sivuilla.
https://kyyti.finna.fi/
Joidenkin kirjastojen käyttösäännöissä voi olla ikäraja kirjastokortin saamiselle, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa sellaista ei ole, joskin alle 15-vuotias tarvitsee korttiinsa huoltajan vastuuhenkilöksi. Periaatteessa siis hyvin pienikin lapsi voi saada oman kirjastokortin, ja kirjastoissa on tarjolla pienille tarkoitettuja kovasivuisia kuvakirjoja ja muuta pieniäkin lapsia kiinnostavaa materiaalia. Asia kannattaa kuitenkin tarkistaa oman kirjaston käyttösäännöistä.
En ole kuullut, että lasten kirjastokorteissa olisi rajoituksia kirja-aineiston lainaamiseen. Kirjoissa ei ole myöskään olemassa sellaista ikärajajärjestelmää kuin elokuvissa, tv-ohjelmissa ja digitaalisissa peleissä, joten kirjojen ikäluokittaminen...
Tässä joitakin mielenterveyden ongelmiin liittyviä lasten- ja nuortenkirjoja:
Hietala, Mirjami: Avaimet kaikkiin oviin (1983)
Hietala, Mirjami: Minä, Vincent ja mustat linnut (1978)
Huovi, Hannele: Madonna (1986)
Kallioniemi, Tuula: Toivoton tapaus? (1978)
Salminen, Hellevi: Sivari (1984)
Salminen, Hellevi: Viidestoista yö (1981)
Blume, Judy: Tiikerisilmä (1981, suomeksi 1985)
Levoy, Myron: Keltainen lintu (1977, suomeksi 1985)
Voigt, Cynthia: Matkalla kotiin (Tillermanin sisarukset -sarjan 1. osa) (1984, suomeksi 1984)
Muita sairauksiin ja sairastamiseen liittyviä kirjoja:
Aaltonen, Ulla-Maija: Kani Andersson sairastaa (1981)
Haakana, Anna-Liisa: Ykä yksinäinen (1980)
Kallioniemi, Tuula: Viimeinen juna (1989)...
Päivämäärät kirjoitetaan mandariinikiinaksi hiukan eri tavalla kui suomeksi sillä ne ovat muodossa vuosi.kuukausi.päivä.
Alla numerot 1-10 kiinaksi:
nolla 零
yksi 一
kaksi 二
kolme 三
neljä 四
viisi 五
kuusi 六
seitsemän 七
kahdeksan 八
yhdeksän 九
kymmenen 十
Numerot 11-19 muodostetaan lisäämällä 十 numeron eteen esim. 13 = 十三 ja 20, 30, 40 jne. lisäämällä numeron jälkeen 十 esim. 20 = 二十.
Päivämääriä kirjoitettaessa numeroiden välissä käytetään vielä lisäksi merkkejä 年 (vuosi), 月 (kuukausi) ja 日 (päivä).
Päivämäärä 17.5.1978 kirjoitetaan 一九七八年五月十七日.
Lähteet:
http://www.chinese4.eu/fi/kiina-sinulle/komponentti/7/131/numerot_kiinan/selitykset
https://chinese4kids.net/...
Kannattaa tutustua Wikipedian sivuihin:
Wikipedia irtisanominen https://fi.wikipedia.org/wiki/Irtisanominen
Wikipedia työttömyys https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6tt%C3%B6myys
Ylen sivuilla on aihetta käsitelty laajasti:
Yle irtisanominen https://haku.yle.fi/?q=irtisanominen&language=fi
