Yritin sosialististen maiden arkielämää kuvaavasta kirjallisuudesta löytää vahvistusta kysymyksessä esitetyille väitteille, tässä kuitenkaan onnistumatta. Jos sosialistista kulttuuria tarvitsee luonnehtia karkein yleistyksin, mielestäni totuudenmukaisimmalta tuntuu Timo Laineen kirjasta Torakoita ja panssarivaunuja : silminnäkijänä hajoavassa neuvostoimperiumissa (Tammi, 2014) vastaani tullut huomio: "Vähitellen minulle selvisi, että Venäjällä on kaikki hieman rempallaan eikä pikkuasioiden kanssa olla turhan tarkkoja." (s. 31) Laineelta löysin myös yhden maininnan rakennusten lämpöeristyksestä, joka sopii yhteen edellisen toteamuksen kanssa: "Kuvittelin, että siperialaiset olisivat olleet kylmyyden ammattilaisia, jotka...
Jyväskylässä pääkirjaston 3. kerroksessa musiikkiosastolla on asiakaskäyttöön tarkoitettu digitointitila. Käyttäjällä on oltava lainausoikeus Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Musiikkiosasto ja myös digitointila on muutostöiden takia suljettu 1.1.2019 saakka.
Tilassa voi
muuttaa LP-levyjä, C-kasetteja, VHS-videoita ja kaitafilmejä digitaaliseen muotoon
muokata kuvia, ääntä ja musiikkia
skannata tekstiä, paperikuvia, dioja, negatiiveja ja negatiivifilmejä
polttaa työt CD-levyille (kuvat, teksti- ja äänitiedostot) tai DVD-levyille (videot)
tallentaa työt muistitikulle tai omalle ulkoiselle siirrettävälle kovalevylle
digitoida mm. 8mm, MiniDV- ja beta-kasetteja (huom. asiakkaalla on oltava oma kamera/nauhuri ja siihen...
Kyseessä on kaiketikin Viktor Rydbergin teos Tonttu (1945, Tomten), jonka on suomentanut Valter Juva. Teoksen varsinainen teksti on siis Rydbergin runo. Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi on säveltänyt runon lauluksi, ja kirjan lopussa on myös laulun nuotti. Kuvitus on Martta Wendelinin. Kirjan teksti alkaa näin: "Pakkasyö on, ja leiskuen / pohja loimuja viskoo. / Kansa kartanon hiljaisen / yösydänuntaan kiskoo. .."
Rydbergin Tomten-runosta on toinenkin suomennos, Kotitonttu (1960). Sen on kääntänyt Yrjö Jylhä ja kuvittanut Harald Wiberg.
Kumpikin käänösversio Viktor Rydbergin Tomten-runosta on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tähän kysymykseen en osaa vastata suoraan, mutta yritän antaa lähteitä, joista voit mahdollisesti saada lisää tietoa.
Rauno Nieminen on soitinrakentaja, joka on kirjoittanut paljon jouhikosta, esimerkiksi kirjan (tai nuotin) "Jouhikko - The bowed lyre" (2. korjattu painos 2017). Se sisältää tekstiä, kuvia, nuotteja ja cd-levyn. Siinä jouhikon jousesta kerrotaan vain lyhyesti jousen käytön yhteydessä (s. 44-45). Sen mukaan sointiin vaikuttavat jousen malli (kaareva vai suora) ja jouhinipun kiinnitys, jousen paino ja jouhien määrä, mutta mitään tarkkaa määrää ei anneta. Hyvä jousi on kuitenkin kevyt, painaa 15-20 grammaa. Myös tapa käyttää jousta vaikuttaa soittimen ääneen. Esimerkiksi tallan läheltä soitettaessa ääni on...
Hans Christian Andersenin varhaistuotantoon kuuluva satu Tællelyset löytyi vasta vuonna 2012. Satua ei valitettavasti ole julkaistu suomeksi missään kokoelmassa.
Voit lukea sadun englanniksi alla olevasta linkistä.
Talikynttilä-satu englanniksi (The Tallow Candle)
https://www.hcandersen-homepage.dk/?page_id=46663
Talikynttilä-satu tanskaksi.
https://www.hcandersen-homepage.dk/?page_id=35588
https://www.hcandersen-homepage.dk/
Mikäli et ole käyttänyt korttia useaan vuoteen, tietosi on poistettu kirjaston asiakasrekisteristä. Tämä on todennäköinen syy siihen, että pin-koodin palautus ei onnistu.
Käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Saat uuden kortin odottaessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Espoon Kirjasto Omenassa on laserleikkuri, mutta sillä ei voi leikata metallia. Linkki leikkurin tietoihin: https://varaamo.espoo.fi/resources/au7aq6htdqyq?date=2018-12-12
Valitettavasti kattavaa kaukolainahinnastoa ei ole, vaan tiedot löytyvät kirjastojen omilta sivuilta. Tietoja ei ylläpidetä keskitetysti, vaan jokainen kunta vastaavat itse omien tietojensa päivittämisestä.
Kuka kukin on 1978 -kirjan mukaan Erkki Häkämies oli Kotkan kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 1977 eteenpäin. Muut lähteet (esimerkiksi Helsingin Sanomien muistokirjoitus Häkämiehestä) tietävät lisätä, että hän toimi "Kotkan kaupungin luottamustehtävissä vuoteen 1981".
Time of the Heathen voi hyvinkin olla ensimmäinen elokuva, jossa on taustalla nimenomaan tietokoneella tehty musiikki. Jos tietokonemusiikin käsitettä laajennetaan yleisemmin elektroniseksi musiikiksi, niin siinä tapauksessa ensimmäisenä pidetään yleisesti Forbidden Planet (Kielletty planeetta) -elokuvaa vuodelta 1957, johon musiikin sävelsivät Bebe ja Louis Barron.
Forbidden Planet -elokuvan musiikkia ei kuitenkaan ohjelmoitu tai esitetty tietokoneella, vaikka elokuvan musiikin esittämiseen käytettyjen äänigeneraattorien sähköiseen piirisuunnitteluun liittyi olennaisesti matemaattisten teorioiden soveltaminen.
Suomalainen kansansatu Vastavirran akka inspiroi Larin-Kyöstiä sepittämään runon Vastavirtainen akka. Se löytyy esimerkiksi runoilijan 75-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistusta valikoimasta Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja peruskoulun äidinkielen lukukirjasta Kirjallisuuden avain. 7 (Weilin + Göös, 1986). Kaikkia Larin-Kyöstin alkuperäisiä runokokoelmia ei käytettävissäni ollut, joten valitettavasti en pystynyt paikantamaan, missä kokoelmassa runo on alun perin ilmestynyt.
Matti Näsä oli mukana jo Kummelin tekijöiden ensimmäisellä demonauhalla talvella 1991. Sen ensimmäisessä sketsissä oli Heikki Silvennoisen esittämä tyyppi, "jonka esikuva oli Kangasalan kunnalla työskennellyt, työnjohtaja Kouhian selän takana jupiseva traktorimies". Silvennoisen ohjeistamana Olli Keskinen kirjoitti miehestä luonnehdinnan paperille: "Elämänsyömän metallimiehen huolen ja suuttumuksen aiheita ovat käytännön pikkuharmit. Suorasukainen Näsä edustaa suomalaista urpologiikkaa mehevimmillään. Mielipiteet ehdottomia, näkökulma järkähtämättömän yksipuolinen, järjenkäyttö kirkkaan talonpoikaista. Mattinäsiä löytyy Suomesta kymmeniätuhansia. Tässä hahmossa on tähtiainesta. Näsän kanssa ei voi olla eri mieltä!"
Näsän hahmo lienee...
Tekstityksiä joudutaan lähes poikkeuksetta käytettävissä olevan tilan vähäisyyden vuoksi tiivistämään. Varsinkin kysymyksessä mainitun tapaiset huonokuuloisille tarkoitetuilla tekstiraidoilla esiintyvät huomautukset yritetään pitää mahdollisimman lyhyinä. "Telephone ringing" välittää vastaanottajalle täsmälleen saman informaation kuin pitempi "Telephone is ringing", joten se on tekstityksen kannalta "parempi" vaihtoehto.
Ilmaisua "monitasoinen" käytetään eri taiteiden yhteydessä kuvaamaan sitä, että tekijä on rakentanut teokseensa helpommin tai vaikeammin hahmottuvia ajallisia tai tyylillisiä tai vastaavia kerroksia (puhutaan usein myös monikerroksisuudesta tai sipulimaisesta rakenteesta). Tavoitteena on, ettei teos avaudu vain yhdellä tavalla tai tasolla, vaan sitä voi lähestyä eri näkökulmista ja löytää sillä tavalla uusia piirteitä.
Karkeasti ilmaisten viihde on usein suhteellisen yksitasoista (toiminta, rakkaus, kauhu jne), kun taas varsinainen "taide" on perusolemukseltaan monitasoista ja juuri siksi sitä pidetään "taiteena". Edellä sanottu ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki viihde olisi yksitasoista tai kaikki taide monitasoista. Ilmaisut ovat...
"Kirjastonjohtaja" on Helsingin kokoisessa kaupungissa yksittäisen kirjaston johtaja, jollainen on yhtä hyvin Oodilla kuin Roihuvuoren pienellä lähikirjastolla. Kaikkien Helsingin kaupunginkirjastojen yhteisen johtajan titteli on "kirjastopalvelujen johtaja", jonka toimipaikka on Pasilan kirjastossa, missä kirjaston yleishallinto muutenkin sijaitsee. Pasilan kirjastoakaan ei silti kutsuta yleensä "pääkirjastoksi", vaan kaikilla kirjastoilla on oma nimensä. Käytännössä Pasilan kirjasto toki on Helsingin pääkirjasto.
Kirjastot kuuluvat Helsingissä kulttuuri- ja vapaa-ajan hallintoon, yhtenä kulttuurin palvelukokonaisuuden osana (muita ovat taidemuseo HAM ja kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri ja yleiset kulttuuripalvelut). Koko sektoria...
Erich Maria Remarquen kirja Der Funke Leben on käännetty suomeksi ja julkaistu nimellä Elämän kipinä vuonna 1953 (WSOY, käännös Kai Kaila). Kirjaa on saatavana mm. Lastu-kirjastoista kolmesta paikasta (Lahti, Asikkala ja Padasjoki) sekä eräistä muistakin kaupunginkirjastoista.
Heikki Poroila
Paikan, muistomerkin ym. nimen julkistamistilaisuudesta voi käyttää montaa eri nimeä.
Vierasperäisiä sanoja ovat ainakin vihkiminen ja inauguraatio.
Vihkiä-sanan mekitys on mm. seuraava: 'asettaa joku tai jokin juhlallisin menoin määräarvoon tai tehtävään'. Sana lienee lainattu keskiajalla muinaisruotsista. Muinaisruotsin vighia on merkinnyt 'vihkiä, pyhittää'.
Inauguraatio-sanan merkitys on mm. 'juhlallinen vihkiminen käyttöön'. Sanan alkuperä on latinan kielessä. En löytänyt sanan alkuperän selvitystä mistään saatavillani olevasta suomen kielen etymologisesta sanakirjasta, vaan jouduin turvautumaan englannin kielen sanan inauguration etymologisiin selvityksiin. Sana juontaa juurensa latinan kielen sanasta...
Marja Orkoma (Pirkko Arhippa) on kirjoittanut parisenkymmentä eri sarjoihin kuuluvaa kirjaa, joissa on hieman samaa tunnelmaa kuin Kivelällä. Arhippana hän kirjoittaa Naantaliin ja Turkuun sijoittuvia jännitysromaaneja, jotka ovat myös hyvin suosittuja.
Pirjo Tuominen on kirjoittanut etupäässä historiallisia romaaneja, mutta hänelläkin on jännityssarja, jonka päähenkilö on Mailis Sarka. Kirjoissa kuvaillaan maaseutuyhteisöä sekä huvilaelämää ja murhien lisäksi löytyy myös rakkautta.
Pirjo Rissasen tuotanto voisi myös kiinnostaa Anneli Kivelän lukijaa; hän on kirjoittanut eri ikäpolviin kuuluvien naisten ongelmista huumoriakaan unohtamatta.
Kirsi Pehkonen puolestaan taitaa olla lähinnä Kivelän tematiikkaa, sillä hän on aloittanut uuden...
