Ainakin Oulun kaupungin kirjallisuusdiplomissa on listoja myös S2-oppilaille. Listat ja lisämateriaalit löytyvät tästä linkistä
https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/s2-oppilaiden-diplomi
Lukitus ei koskaan vanhene vaan pysyy voimassa siihen asti, kun käyttäjä itse poistaa lukituksen.
Kun et kertonut kirjastokorttisi numeroa etkä sitä, mistä nuoteista oli kyse, en valitettavasti pysty varmuudella sanomaan, mitä tässä on tapahtunut. Varmistitko, että lukitus onnistui? Varaustahan ei lainkaan pysty lukitsemaan esimerkiksi silloin, jos kyseisestä teoksesta ei ole varausjonoa ja jos sitä on jossakin kirjastossa hyllyssä. Kirjaston henkilökunta ei myöskään pysty poistamaan lukitusta, vaan sen voi tehdä vain asiakas itse. En siis oikein keksi muuta mahdollista selitystä kuin sen, että lukitus ei jostakin syystä alun alkaenkaan onnistunut.
Kirjaston aineistotietokannasta löytyy 'evakot' -asiasanalla paljonkin aineistoa, muistelmia ja tietokirjoja. Myös verkosta löytyy artikkeleita. Ehkä kannattaa vilkaista aineistoa ja katsoa sitten mitkä kirjat, artikkelit kiinnostavat eniten ja tehdä aiheen rajaus sitten sen pohjalta mistä näkökulmasta niissä evakkoaihetta tarkastellaan?
Tässä muutamia esimerkkejä kirjaston aineistotietokannasta löytämistäni teoksista:
Kuorsalo, Anne ja Saloranta, Iris: Evakkolapset (Gummerus, 2012)
Kuorsalo, Anne ja Saloranta, Iris: Evakkotie (Ajatus, 2006)
Kuorsalo, Anne: Evakon pitkä vaellus : sodan jaloista jälleenrakentajiksi (2014)
Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani : kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja...
Englanninkielisissä ääntämisohjeissa New Jerseyn Newark neuvotaan ääntämään NEW-erk (paino ensimmäisellä tavulla) ja Delawaren Newark New-AHRK (paino jälkimmäisellä tavulla). Painotuksen vuoksi ensin mainittu ääntämistapa lyhenee paikallisten suussa usein muotoon 'Nirk'. Jälkimmäinen ääntämys taas korostaa sanan kaksitavuisuutta.
Ääntämistapojen eron voi kuunnella täältä: https://www.dictionary.com/browse/newark.
Kun vähän aikaa sitten vastasin kysymykseen, jossa pohdittiin kuvittajan U. Toivo henkilöllisyyttä, rohkenen arvailla, että myös "U. T." on saman henkilön eli Usko Toivo -nimisen piirtäjän signeeraus. Usko Toivo teki sodan aikana joitakin sotatilannekuvia ja vuonna 1945 kuvitti kaksi kustantamo Kirjokannen julkaisemaa satukirjaa. Tuon vuoden kuluttua hänen tekemisistään ei näy jälkiä ainakaan julkaisuluetteloissa. Usko Toivon henkilöllisyydestä en löytänyt tarkempia tietoja.
Heikki Poroila
En minäkään löytänyt yksiselitteistä vastausta, joskaan usein tätä Suomessa yleensä nimellä varjoviikuna tunnettua kasvia ei mainittu myrkyllisten joukossa. Jos olisin itse tilanteessa, jossa tällaista kasvia kissanomistajana harkitsee, todennäköisesti jättäisin varmuuden vuoksi ostamatta, jos edes jotkut lähteet mainitsevan sen myrkylliseksi tai edes vaaralliseksi. Kissoilla on toki omat konstinsa tunnistaa jotkut vältettävät aineet, mutta petoeläimenä kissa ei ole esimerkiksi lehmän veroinen myrkkykasvien tuntija luonnostaan. Muista jo lapsena katselleeni, kuinka taitavasti laiduntavat lehmät söivät kaikki muut kasvit, mutta jättivät niittyleinikit syömättä. Kissa ei varmaan kodin kasveja ravinnokseen halua, mutta uteliaisuuttaan saattaa...
Tupakan nauttiminen on todistetusti hengenvaarallista sekä tupakoitseville itselleen että joskus huonolla onnella jopa muitten käryjä hengittämään joutuneelle. Myös tupakoivan naisen sikiölle aiheutuu vakavia vaaroja. Yleisluonteinen listaus tupakan terveysvaikutuksista löytyy mm, Wikipedian artikkelista tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta, https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakka-…. Tupakkakasvi itsessään ei ole sen vaarallisempi kuin muutkaan myrkkyjä sisältävät kasvit.
Heikki Poroila
Teoksessa Elina Teerijoki, Niina Tanskanen: Hopeapeilin joulu mainitaan joulukoristeperinteen olevan lähtöisin Saksasta. Saksasta Suomeen joulukoristeita ovat tuoneet tämän teoksen mukaan Weiste ja Paasivaara.
Lisää jouluperinnetietoutta on mm. seuraavissa kirjoissa:
Joulu joutui : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia,
Laaksonen: Hyvää Joulua : tietoa ja tarinoita joulun tunnusmerkeistä.
Digiarkiston artikkeli joulukoristeiden tuonnista Suomeen https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1134610?page=12&ter…
Lelumuseon sivuilla on tietoa joulukoristeiden historiasta:
https://lelumuseohevosenkenka.fi/kreppipaperitonttu-ja-joulukoristeiden…
Weisteen historia https://antiikkidesign.fi/blogit/weisteen-villan-joulutunnelmaa ....
Muutamia esimerkkejä aihettasi kuvaavista teoksista:
Tietokirjallisuutta:
Snyder, T. & Hyrkäs, S. (2014). Tappotanner: Eurooppa Hitlerin ja Stalinin välissä. Helsinki: Siltala.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Rautkallio, H. (1995). Suuri viha: Stalinin suomalaiset uhrit 1930-luvulla. Porvoo ; Helsinki ; Juva: WSOY.
Lewin, M. & Stenman, P. (2008). Neuvostoliiton vuosisata (2. p.). Helsinki: Like : Suomen rauhanpuolustajat.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Muistelmia:
Matthews, O. & Iso-Markku, J. (2009). Stalinin lapset: Sodan ja rakkauden arvet....
Voisit kokeilla etsintää ainakin seuraavista kotimaisista aineistolähteistä:
Elektra https://elektra.helsinki.fi/
Doria https://www.doria.fi/
Theseus https://www.theseus.fi/
Doriasta löytyvät esimerkiksi,
Pekkala, Sari, Economic Impacts of Immigration: A Survey, 2005 Teksti löytyy verkosta, https://www.hbs.edu/faculty/Publication%20Files/09-013_15702a45-fbc3-44d7-be52-477123ee58d0.pdf
Sarvimäki, Matti, Maahanmuuton taloustiede, (Kansantaloudellinen aikakauskirja – 106. vsk . – 3/2010) https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak32010/kak32010sarvimaki.pdf
Molempien tutkijoiden nimellä kannattaa etsiä tuoreempaakin materiaalia.
Valtion tieteellisen...
Näin hienojakoiseen kysymykseen ei löydy suoria aineisto-osumia. Aihe vaatisi tutkimuksellista ja yksityiskohtaista perehtymistä yritystoimintaa koskevaan kirjallisuuteen ja sen seulomista läpi.
Suomessa ei ole eutanasiaa koskevaa lakia, eikä eutanasiaa ole laillistettu Suomessa.
Asiasta tehtiin aloite "Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta" Kansalaisaloite.fi-palvelussa vuonna 2016 ja se eteni eduskunnan käsittelyyn.
Eduskunta hylkäsi aloitteen ehdotuksen, mutta antoi seuraavan lausuman:
Lausuma:
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto asettaa laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita ja tarvittaessa antaa selvitystyön pohjalta eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi.
Eduskunnan kirjastossa on tehty tämän asian käsittelystä tietopaketti. Se löytyy kirjaston verkkosivulta ja siitä saa...
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen runon. Ilmoitamme mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Guinnessin maailmanennätysten mukaan näytösajaja ja sijaisnäyttelijä Evel Knievelillä (USA, synt. Robert Craig Knievel) oli ollut 433 luunmurtumaa vuoden 1975 loppuun mennessä. Tämä tieto on siis yhden ihmisen koko elämänaikaisista luunmurtumista, ei kerralla olevista.
https://www.guinnessworldrecords.com/world-records/most-broken-bones-in-a-lifetime/
Paljonkaan ei näytä insinööri Sixtus Syrjäsestä olevan tietoa saatavissa. Joitain pikku mainintoja lukuun ottamatta tutkimassani lähdekirjallisuudessa käsitellään pääasiassa hänen perustamiaan teollisuusyrityksiä ja niiden toimintaa. Kattavimmin Syrjäsen elämänvaiheita kartoittaa Tammerkoski-lehdessä 10/1961 julkaistu Ahti Miettisen kirjoitus Epilän ensimmäinen tehtailija.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Ahti Miettinen, Epilän ensimmäinen tehtailija : toimitusjohtaja Sixtus Syrjänen kertoo pitkästä urastaan teollisuusmiehenä. - Tammerkoski 10/1961, s. 316-318
Veikko Viitanen, Osakeyhtiö Sahanterä - Sixtus Syrjäsen monumentti. - Tammerkoski 5/1982, s. 23
Päivikki Lawson, Satu ja todellisuus : Rauhalinna. - Tammerkoski 1/1989, s. 18-20...
Sitä ei taida löytyä vielä mistään. Verkkokaupat Amazon ja Book Depository ilmoittavat, että englanninkielinen kirja julkaistaan vasta toukokuussa 2020.
UPM aloitti luontojulisteiden ja niihin liittyvien opasvihkosten julkaisun vuonna 2000. Aiheina ovat olleet ainakin sudenkorennot, linnut, perhoset, kovakuoriaiset, lehtokasvit, sienet, jäkälät, sammaleet, käävät, pistiäiset, puut ja harjukasvit. UPM:n kotisivujen mukaan (https://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/tietoartikkelit/metsiemme-harjukasveja/) julisteet ovat olleet erittäin suosittuja, ja monesta niistä on jo painos loppunut. Saatavilla olevia julisteita voi tiedustella ja noutaa lähimmästä UPM:n metsäpalvelutoimistosta. Tampereen toimisto sijaitsee osoitteessa Åkerlundinkatu 11 C 1. Julisteita ei postiteta.
UPM on julkaissut monia julisteita myös pdf-muodossa internet-sivuillaan: https://www.upmmetsa.fi/...
Saksankielinen Wikipedia-artikkeli tietää kertoo, että etunimi on tosiaan "Artur" ja että nimi "Artur Axmann" ei ole alkuperäinen. Syntyjään kyseinen henkilö oli nimeltään Erich Siewert. Tätä nimeä hän käytti hävityn sodan jälkeen yrittäessään piiloutua, mutta jäi kiinni ja sai lyhyen vankeustuomion.
Jostain syystä suomenkielisessä Wikipedian artikkelissa on ollut etunimi muodossa "Arthur". Se on kaikkien muitten lähteitten mukaan väärin kirjoitettu.
Heikki Poroila
E-aineistoa pystyy lainaamaan oman kirjaston kokoelmasta ainostaan. Sinun lähin kirjastosi näyttäisi olevan Kajaanin kirjasto. E-kirjaston kautta en saanut näkyviin Kajaanin kirjastosta kuin aikuisten sarjakuvat, mutta ellibsin puolella omassa kirjastossa löytyi haulla sarjakuvat seuraavaa: https://www.ellibslibrary.com/collection/0/sarjakuvat
Jonkin verran linkkejä sarjakuviin netissä löytyy Makupalat.fi:stä suomenkieliset https://www.makupalat.fi/fi/k/7213%2B34209/hae?category=125731&sort=tit…
Kajaanin kirjaston löytyvät painetut sarjakuvat aineistotietokannasta, valitettavasti en löytänyt luokalla hakua, joten joukossa voi olla myös kirjoja, jotka käsittelevät sarjakuvaa aiheena https://kainet....
2010-luvulla Etelä-Korean pääkaupungiksi suunniteltiin Sejongin kaupunkia, joka sijaitsee 120 kilometriä nykyisestä pääkaupungista Soulista etelään. Sejongiin siirrettiin useita Etelä-Korean ministeriöitä ja valtionhallinnon toimintoja, mutta pääkaupungin siirtämisesti sittemmin kuitenkin luovuttiin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sejong_(kaupunki)
