Kyllä nimimerkki "J.N.W." viittaa Johannes (Juho) Natanael Vainioon (3.9.1875-17.5.1948), joka oli opettaja, kuoronjohtaja ja säveltäjä. Muita vaihtoehtoja ei oikein ole ja ajan tapa oli, että toimittaja sai ottaa tällaisiin kokoelmiin mukaan reilusti omia sävellyksiään. V-kirjain kirjoitettiin 1900-luvun alkupuolella usein rutiininomaisesti W. Valistuksen laulukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1909 ja siitä otettiin kymmeniä lisäpainoksia (ilmeisesti ainakin 41). Eri painosten sisältö ei ole identtinen. Uusissa painoksissa otettiin mukaan uusia lauluja ja joskus joku vanha laulu jätettiin pois. Lisätietoja löytyy Wikipediasta ja Fennica-tietokannasta.
Heikki Poroila
Hei!
Kyselin asiaa Maanmittauslaitokselta ja sieltä vastattiin näin:
Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistörekisteriä, eli rekisteriä maapohjasta. Kiinteistörekisteristä ei siis ilmene rakennusten omistuksia. Rakennusten ja paikkojen osoitteet ovat myös eri asia kun "kiinteistön" osoite. Kiinteistön, eli maapohjan tunnisteena toimii kiinteistötunnus. Kunnat taas voivat kertoa enemmän rakennusten osoitteista.
Kuntien puoleen tai Väestörekisterikeskuksen puoleen tulisi siis kääntyä rakennusten omistustiedoissa. Alla linkki Väestörekisterin sivuille, jossa infoa rakennusten tiedoista.
https://vrk.fi/rakennustiedot
--
Ystävällisin terveisin,
Janina Liikanen
Asiakaspalvelu
Maanmittauslaitos
valtakunnallinen asiakaspalvelu: 029...
Signe Hammarsten-Janssonista on vähänlaisesti kirjallisuutta Vaski-kirjastoissa. Suomeksi Hamista ja Viktor Janssonista on kirjoitettu osiot esimerkiksi Riitta Konttisen teokseen Suomalaisia taiteilijapareja ja Erik Kruskopfin teokseen Kuvataiteilija Tove Jansson. Erik Kruskopfin ruotsinkielinen kirja Boken om Ham : Tecknaren Signe Hammarsten Jansson osoittautuu varmasti hyödylliseksi ja mainittuja suomenkielisiä teoksia kattavammaksi lähteeksi - mukana on myös monipuolisesti kuvia Hammarsten-Janssonin piirtämistä postimerkeistä ja muista kuvituksista.
Vaski-kirjastojen hakutulokset Signe Hammarsten-Janssonista pääset katsomaan tästä linkistä.
Turun yliopiston kirjastosta löytyy Juhani Hyytiäisen ja Maija Elon toimittama teos nimeltä...
Koska ajassa matkustaminen on mahdollista vain ihmisen mielikuvituksessa, on tavallaan turhaa odottaa, että jossain fiktiivisessä aikamatkustustarinassa kaikkia ns. aikaparadokseja olisi mietitty loppuun asti. Kirjoittaja voi rakentaa sellaisen fysikaalisen maailman kuin haluaa, eihän hän ole sidottu meidän todellisuuteemme. Koska emme tiedä, miten todellinen aikamatkustus voisi toimia ja vaikuttaa asioihin, on vaikea asettaa fiktiolle tiukkoja ehtoja.
Aku Ankka -tarina joka tapauksessa kuvaa hyvin mitä tahansa paradoksia, joka väistämättä liittyy myös fiktiiviseen ajassa matkustamiseen, jos sen oletetaan tapahtuvan tuntemiemme fysiikan lakien oloissa. Jotta Akulla olisi nykyajassa rahaa, joka kelpasi 150 vuotta aikaisemmin, näiden...
Kyltillä ilmaistaan, että auto on ulkomaiseen diplomaattikuntaan kuuluvan henkilön käytössä. Lyhenne CD tulee ranskan kielen sanoista corps diplomatique (= diplomaattikunta).
Heikki Poroila
"Home" on kansanomainen nimitys hyvin monenlaisille sienille. Homesienten itiöt liikkuvat sekä ilman kautta että syövien eläinten mukana paikasta toiseen. Kun olosuhteet ovat itiön kasvulle sopivat, se pysähtyy ja alkaa kasvaa. Osa homeista on ihmiselle haitallisia, osaa taas käytetään mm. lääkkeiden (penisilliini) tai elintarvikkeiden (juustot) valmistamisessa. Lisätietoja löytyy Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila
Kuten aihetta käsittelevä Wikipedian artikkeli toteaa, fyysikot eivät ole yksimielisiä siitä, onko aikamatkustus missään olosuhteissa mahdollista. Tunnetut fysiikan lait eivät sinänsä edellytä, että ajan nuoli osoittaa johonkin tiettyyn suuntaan. Kaikki esitetyt aikamatkustamisen tavat ovat teoreettisia, eikä niitä välttämättä pystytä koskaan testaamaan.
Tavallisen kansalaisen arjen tasolla voi turvallisin mielin lähteä siitä, ettei aikamatkustus ole ainakaan aineellisille olioille käytännössä mahdollista. Jos tilanne muuttuu, siitä kuulemme aivan varmasti kaikki.
Heikki Poroila
Kirjastolla on suhteellisen vähän keinoja pakottaa lainaajia palauttamaan lainansa eräpäivään mennessä. Ensimmäinen on rahan menetyksen uhka; myöhästymismaksu alkaa juosta heti eräpäivän jälkeen ja kasvaa, kunnes varaus palautetaan. Jos myöhästyminen on pidempiaikainen, kirjasto lähettää kirjallisen muistutuksen ja 28 vuorokauden jälkeen menee lainausoikeus. Viimeisenä konstina on asian vieminen perintään, joka tulee lainaajalle todella kalliiksi. Mutta jos lainaaja ei näistä piittaa, rahalla voi laina-aikaa pidentää, vaikka olisi varauksia. Asia on varaajien näkökulmasta valitettava, mutta esimerkiksi hakuja kotoa poliisin kanssa ei kirjasto harrasta. Vaikka se ei lohduta kiireistä varaajaa, kanssakärsijöitä on runsaasti. Lainamäärät ovat...
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg kirjoittaa aiheesta Kirkonkello-verkkojulkaisussa. Julkaisun mukaan näkemykselle jälleensyntymisestä ei uskontohistorian valossa löydy vankkaa tukea. Koko julkaisun voi lukea alla olevasta linkistä:
https://www.kirkonkello.fi/jalleensyntymisoppi-ja-kristinusko/
Tässä vielä lisävastaus, jonka sain Kirkon viestinnästä:
Kysymys uudestisyntymisestä on laaja teologinen kysymys. Siinä korostuu kasteen merkitys ihmisen elämässä. Raamatun mukaan kasteessa toimii Jumalan Pyhä Henki, joka lahjoittaa uskon ja synnyttää uuden elämän. Paavali kirjoittaa kirjeessä Tiitukselle: ”Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Glasin on tai on ollut sukunimenä vain alle 25 suomalaisella. Valitettavasti lähteistämme ei löytynyt tietoa nimen taustoista.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1
Kirjallisuudessa vihannespunkin torjuntaan suositellaan esimerkiksi petopunkkeja. Toinen vaihtoehto on sumuttaa kasveja (etenkin lehtien alapuolia) vedellä, koska vihannespunkki ei menesty hyvin kosteassa ilmassa. Wikipedia-artikkelin mukaan vihannespunkeista voi olla vaikea päästä eroon, jos niitä on paljon ja ne ovat jo ehtineet kutoa seittiä. Onkin suositeltavaa tutkia kasveja ja etenkin lehtien alapuolia suurennuslasilla jo ennen kuin seittiä ilmestyy, eristää vihannespunkkien valloittama kasvi muiden joukosta mahdollisimman pian ja ryhtyä torjuntatoimiin jo ennen kuin punkkien määrä lisääntyy liikaa. Kasvihuoneessa myös lämpötilan laskeminen vaikeuttaa punkkien selviytymismahdollisuuksia.
Teepuuöljyn käytöstä vihannespunkkien...
Helmet-kirjastoista löytyy useita jääkautta ja jääkauden vaikutuksia käsitteleviä tietokirjoja. Tässä on pari lupaavan näköistä teosta:
Marjatta Koivisto: Jääkaudet, WSOY 2004
Pirkko Ukkonen, Kristiina Mannermaa, Jääkauden jälkeläiset, Museovirasto Helsinki 2017
Tietoa jääkaudesta Suomessa löytyy myös seuraavista kirjoista, mutta ainakin osa niistä tuntuu olevan hiukan teknisiä:
Juha Pekka Lunkka, Maapallon ilmastohistoria: kasvihuoneista jääkausiin, Gaudeamus 2008
Kalle Taipale, Levoton Maapallo, Kirjayhtymä 1996
Kalle Taipale Jouko T. Parviainen, Jokamiehen geologia, Kirjayhtymä 1995
Kalle Taipale, Matti Saarnisto, Tulivuorista jääkausiin: Suomen maankamaran kehitys, WSOY 1991
Aaatto Ratia, Lohkareesta emäkallioon...
Perustiedot Pietarista lähtevän rautatieverkoston rakentamisesta 1800-luvulla löytyy suomeksi nopeimmin Wikipediasta. Tällä sivulla on koottu kattava lista eri Pietarista lähteviä ratoja koskevia sivuja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ven%C3%A4j%C3%A4n_rataverkko
Näillä yksittäisillä sivuilla (esimerkiksi täällä https://fi.wikipedia.org/wiki/Pietari%E2%80%93Varsova-rata) kerrotaan muun muassa milloin eri ratoja rakennettiin. Jos vain perustiedot kiinnostavat, kannattaa katsoa näitä. On myös vastaavia englanninkielisiä sivuja, joilla on enemmän tietoa ja parempia lähteitä.
Englanniksi löytyy myös tämä kattava katsaus: https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_rail_transport_in_Russia
Kansalliskirjastossa on aihetta...
Suomen murteiden sanakirjan (ensimmäinen osa: a-elää, 1985) mukaan ainas tarkoittaa Rymättylän murteessa verkonpaulan päässä olevaa silmukkaa.tai Nurmon murteessa samaa kuin sana aines (esim. reen ainaksia).
Tepa-termipankki määrittelee muuntoaseman sähköasemaksi, jossa on muuntaja. Erotinasema-sanaa termipankista ei löydy. Heikki Melaman ja Jani Lehenbergin raportissa Verkkoinfrastruktuurin käsitemalli kerrotaan kompensointiaseman, erotinaseman ja katkaisijaaseman olevan sähköverkon solmupisteitä, johon sähköjohdot kytkeytyvät.
http://www.tsk.fi/tepa/fi/haku/muuntoasema
https://www.sitowise.com/application/files/6815/3380/6236/Verkkoinfrastruktuurin_kasitemalli_v3.pdf
Muutaman matkatoimiston lähteen mukaan tämän Uuden-Seelannin kiiltomadot ovat laji, joka löytyy vain juuri näistä luolista. Kiiltomatojen heimoon kuuluu noin 2000 lajia, Tämän lajin nimi ei selvinnyt, eikä siis löytynyt tietoa juuri tämän kiiltomatolajin elintavoista. Alla yleistä tietoa kiiltomadoista Oulun yliopiston sivuilta:
https://www.oulu.fi/yliopisto/node/53604
Kiiltomatoluolaa esitellään monilla matkailijoiden sivustoilla:
http://adalminasadventures.com/waitomo-kiiltomatojen-tahtitaivaan/
Keski-Häme-lehden artikkelin mukaan kiiltomatonaaraat houkuttelevat koirasta luokseen valollaan. Myös toukat hehkuvat, mutta tällöin valon on tarkoitus varoittaa petoja niiden pahasta mausta. Kiiltomatoaikuinen ei syö lainkaan....
Rubikin kuutioon liittyviä kirjoja löytyi Helmet -kirjastosta yksi, nimittäin Veli Toukomiehen v. 1982 kirjoittama Rubikin kuution uusi maailma. Linkki teoksen tietoihin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1553151__Srubikin%20kuution%20uusi%20maailma__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Rubikin kuutioon liittyvää kirjallisuutta on julkaistu Suomen kielellä toki muitakin aikain saatossa. Seuraavamn linkin kautta löytyviä teoksia voi varmaan kaukolainata oman kirjaston kautta. Kysy kirjastostasi näitäkin: https://finna.fi
Kirjastot täydentävät tilastonsa Kirjastot.fi:n Yleisten kirjastojen tilastot -palveluun. Aluehallintovirastot tarkistavat lukujen oikeellisuuden https://tilastot.kirjastot.fi/intro.php Luvut ovat sinänsä siis luotettavia, tilastojen tulkinta tehokkuuden mittaamisessa sen sijaan on vaativaa. Pelkkien numeroiden vertailu ei kerro kaikkea kirjastojen vaikuttavuudesta ja kirjastot ovat keskenään usein varsin erilaisia toiminnaltaan ja painotuksillaan. Tutustumisen arvoinen lähde on Hyötyä, tietoa, elämyksiä -kirjastojen vaikuttavuuden ulottuvuuksia, https://vaikuttavuus.kirjastot.fi/index.html.
