Tatuointien historia yleensä on tuhansien vuosien ikäinen. Vanhin löydetty todiste tatuoinneista ovat noin 5300 vanhat, Ötzin jäämieheksi nimetyn miehen, tatuoinnit. Suomessa niiden historia sen sijaan on yllättävänkin lyhyt. Todisteita esihistoriallisista tatuoinneista ei ole. Ne yleistyivät varsinaisesti vasta 1970-luvulla. Lähteenä tietoihin oli kaksi opinnäytettä:
- Musteella merkitty minuus - tatuoinnit taiteena, Anna-Liisa Koskinen Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto, 2019
- Tatuoinnit — katsaus pintaa syvemmälle Nyström, Anu-Heidi, Laurea-ammattikoulu, opinnäytetyö, 2009
Alla linkit opinnäytteisiin:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302025/Koskinen_AnnaLiisa_Pro_gradu_2019....
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen palvelusta löytyy tietoa Bisfenoli A:sta ja sen tutkimuksesta, https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-ymparistomyrkyista/bisfenoli-a THL tarjoaa myös maksullista analytiikkaa, https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/ymparistomyrkkyjen-analytiikka/analysoitavat-yhdisteet/bisfenoli-a
Tietoa ja tutkimuksia on myös European Food Safety Association'in sivulla, https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/397 ja https://www.efsa.europa.eu/en/topics/topic/bisphenol
Ylen sivuilta löytyy kiinnostava artikkeli THL:n tekemästä tutkimuksesta, jossa tutkittiin suomalaisia perheitä ja jäämiä heidän elimistössään. Se varmaankin liittyy...
Tämän tyyppisiä tutkimuksia tekee Tullilaboratorio, https://tulli.fi/web/tullilaboratorio/etusivu . Laboratorion sivuilla on myös yhteystietoja. Tullista voi kysyä, https://tulli.fi/tietoa-tullista/yhteystiedot/neuvontaa-henkiloasiakkaille. Elintarvikkeiden turvallisuutta tutkii Evira, http://aineisto.ruokavirasto.fi/evira20181231/www/elintarvikkeet/index.html. Myös sinne voi laittaa kysymyksen, http://aineisto.ruokavirasto.fi/evira20181231/www/elintarvikkeet/palautetta-elintarvikkeista/index.html Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkii ihmisten altistumista ympäristömyrkyille https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/ymparistomyrkkyjen-analytiikka Ympäristöterveysyksikön sivulta löytyy...
Hankikoira.fi sivustolla kerrotaan: "Mikäli kuollutta karvaa ei poisteta ajoissa, kasvaa turkkiin monta kerrosta eri-ikäisiä karvoja, joista trimmatessa osa irtoaa ja osa ei. Kun kaikki kuolleet karvat voidaan nyppiä koirasta samalla kertaa, tulee uudesta karvapeitteestä siisti ja tasainen. Karvaa ei tule nyppiä irti liian aikaisin, vaan vasta kun se irtoaa helposti, koiraa satuttamatta. Liian aikaisin tehtävä nypintä on koiralle kivuliasta ja saattaa aiheuttaa karvatupen tulehduksen. Se on myös kokemuksena koiralle ikävä, eikä koira välttämättä ole jatkossa kovin yhteistyökykyinen turkinhoitoon liittyvissä toimenpiteissä."
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-perushoito/koiran-trimmaaminen
Koiralta ei siis nypitä ihossa kiinni...
Etsimäänne julkaisua Historia : kuinka menneisyys on muokannut nykypäivää (toim. Line Therkelsen, Orage, 2019) näyttää löytyvän yksi kappale Lukki-kirjastojen kokoelmista. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa julkaisua ei ole.
Voitte tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoonne. Kaukolaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa. Mikäli teillä on voimassa oleva kirjastokortti, voitte tehdä kaukopalvelupyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Voitte myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään pyynnön.
https://www.finna.fi/Record/lukki.823379
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Huutokaupassa korotussummat on yleensä sovittu enalta. Edetään tasaisesti 5€, 10€ tai vaikkapa 100€ korotuksin.
Näyttäisi siltä, että korotussumma kasvaa, kun myytävän kohteen hinta kasvaa (joko aloitushinta tai suurin voimassa oleva tarjous) esimerkkinä Bukowskin käytäntö. https://www.bukowskis.com/fi/help/bid-increment
https://fi.wikipedia.org/wiki/Huutokauppa
Suomen valokuvataiteen museo on vastannut smantapaiseen kysymykseen nän: "Suosittelen tutustumaan tulosteiden arkistokelpoisuutta pohdittaessa oheisen nettisivun tarjontaan:http://www.wilhelm-research.com/ Täältä löytyy useiden "tulostin, muste, paperi, kehystys, säilytys" -yhdistelmien testejä, jotka on tehty hallituissa oloissa ja joihin useat ammattilaiset ympäri maailman luottavat. Selkeistä taulukoista on helposti havaittavissa eri muuttujien vaikutus säilyvyyteen."
Vastauksessa on myös vinkkejä musteen ja paperin valinnasta, mutta ne sinulla tuntuu jo olevan tiedossa.
https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#!id=59
Kameralaukku.com keskustelussa on hieman helpommin hahmotettavia vinkkejä. https://foorumi...
Norjan Alta on lähin vähintään 20 000 asukkaan kunta. Sen väkiluku ylittää nippa nappa tuon rajan, norjalaisen wikipediasivuston mukaan 20 635. Linnuntietä matkaa Utsjoelta Altaan on noin 144 km. Venäjän Murmansk on samaten linnuntietä mitaten lähin yli 50 000 asukkaan keskittymä. Sen asukasluku on 300 000 kieppeillä, etäisyys 259 km. Rovaniemellä on myös yli 50 000 asukasta, etäisyys Utsjoelle 384 km.
https://www.timeanddate.com/worldclock/distances.html?n=4801
https://no.wikipedia.org/wiki/Alta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Murmansk
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaniemi
Kyseinen laulukirja kyllä löytyy HelMetin "järjettömän kokoisesta" valikoimasta nimellä VirkistysVerson laulukirja. Sitä on tarjolla yli 20 kappaletta. Valitettavasti juuri tätä kirjoittaessani HelMet-tietokannassa on jokin tekninen este, mutta kyllä se toivottu 271-sivuinen laulukirja joka tapauksessa löytyy ja on saatavissa nopeasti.
Heikki Poroila
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastolla on kokoustiloja, joita asiakkaat voivat varata käyttöönsä maksua vastaan. Pienille ryhmille soveltuvat tilat Ideahuone (enintään seitsemän henkilöä) ja Kokoustila (enintään 20 henkilöä) sijaitsevat kirjaston uudisosassa, kahvila Siriuksen yläkerrassa. Näiden lisäksi uudisosan pääsisäänkäynnin vierestä löytyy suuremmille tapahtumille ja ryhmille (enintään 90 henkilöä) soveltuva Studio. Näiden tilojen varaukset tehdään pääkirjaston Uutistorin kautta. Varauksen voi tehdä joko paikan päällä neuvonnassa, puhelimitse tai verkossa menemällä osoitteeseen http://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto ja valitsemalla "Palvelut" > "...
E-kirjojen lainaus kirjaston e-kirjapalveluiden kautta on maksutonta, eikä niistä tule myöhästymismaksua. Lainaamiseen tarvitaan kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi.
Kaivattu kirja lienee Christine Nöstlingerin Tomaanien elämää (Kustannus-Mäkelä, 1989).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9518732345
Linkki Helmet-kirjastojen myöhästymismaksujen maksamiseen löytyy Helmetin etusivulta kohdasta Verkkomaksaminen. Maksaminen edellyttää, että kortiisi on liitetty pin-koodi.
Lisää aiheesta löydät alla olevista linkeistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
Kirkes-kirjastot eivät kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin.
Voit antaa palautetta kirjastoauton aikatauluista alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://kirkes.finna.fi/Feedback/Home
Varhaisin suomenkielinen heprean oppikirja, Edv. Stenijin Hebrean kielen kielioppi julkaistiin jo vuonna 1899. 1950- ja 60-lukujen taitteessa ilmestyi Josef Carmin neliosainen Hagesher = Silta : hepreankielen oppikirja ja siihen liittyvä kielioppi. Vuonna 1973 kirjakaupassa on todennäköisimmin vastaan tullut samana vuonna Gaudeamuksen kustantamana ilmestynyt Tapani Harviaisen ja Raila Sollamon toimittama Heprean tekstikirja ja sanasto.
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan valintaopas löytyy täältä: https://issuu.com/ulapland/docs/ttk_valintaopas_2019
Hakija- ja opiskelupalvelujen yhteystiedot löydät täältä: https://www.ulapland.fi/FI/Hae-opiskelijaksi/Yhteystiedot-hakijalle
Helvetissä susia vartaassa paistavat jänikset esiintyvät Anne Geelhaarin kertomassa ja Ingeborg Meyer-Reyn kuvittamassa kirjassa Järkikulta auttaa aina (Kansankulttuuri, 1981). Siinä susi ja jänis kohtaavat kuohuvan virran yli siltana kulkevalla laudalla, ja välttyäkseen joutumasta syödyksi ja päästäkseen pakenemaan kiperästä tilanteesta nokkela jänis alkaa pelata aikaa ja kertoo sudelle kolme tarinaa. Niistä viimeinen, Valehtelukilpailusta, sisältää kysymyksessä muistellun kohdan.
Langustit ja hummerit ovat molemmat herkkusuiden suosimia äyriäisiä, mutta aivan eri lajeja. Englanninkielinen nimi spiny lobster on kuvaileva, ei sukulaisuutta ilmaiseva. Englanninkielinen Wikipedia mainitsee nimityksinä myös muodot langustas ja langouste, joista suomenkielinen nimi lienee johdettu. Latinalaisperäisissä kielissä langusteista käytetään yleisesti nimeä palinura.
Hummeri on englanniks lobster, saksaksi Hummer kuten myös ruotsiksi. Suomenkielinen nimitys on väännös näistä kahdesta. Kumpikaan laji ei ole varsnaisesti "rapu", vaan kaikki kuuluvat äyriäisiin.
Heikki Poroila
Wattenfallin sivuilta löytyy sähkönkulutus-vertailu. Leivänpaahdinta on halvempi käyttää kuin hellan levyä. https://www.vattenfall.fi/energianeuvonta/sahkonkulutus/sahkolaitteiden-energiankulutus/ (haku: leivänpaahtimen sähkönkulutus)
Ekologisuus varmaan määräytyy energian kulutuksen mukaan eli leivänpaahdin olisi ekologisempi kuin hella. Hellalla voi tosin valmistaa useampia ruokalajeje, joten se lienee hankintana ekologisempi.
Martat ovat vertailleet erilaisten paistotapojen hyviä ja huonoja puolia. https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/ruoanvalmistus/kypsennysmenetelmia/paistaminen/
Yleisesti mitä enemmän rasvaa paistamisessa käuytetään, sitä epäterveellisempi lopputulos.
Paahtoleivästäkin saa epäterveellistä...
