Aiheesta löytyi paljonkin erilaisia artikkeleita, joista voi saada jotakin viitteitä. Artikkeleissa on hieman eri käsitys siitä, mitkä maat ovat kärjessä ja mitkä hännillä:
https://www.indy100.com/article/a-map-of-the-countries-that-speak-the-best-english-7421281
https://www.babbel.com/en/magazine/best-non-native-english-speaking-countries/
https://finlandtoday.fi/finland-places-among-the-top-four-english-speaking-countries-in-the-world/
https://www.mosalingua.com/en/english-speakers-in-the-world/
https://ceoworld.biz/2019/11/05/revealed-the-worlds-best-non-native-english-speaking-countries-2019/
https://www.economist.com/graphic-detail/2019/12/04/where-are-the-worlds-best-english-speakers
Varhaisia ankkasuomennoksia tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että käännökset tehtiin tavallisemmin tanskasta tai ruotsista kuin alkuperäisestä englannin kielestä. Esimerkiksi Kulta-Into Piin nimessä on selviä yhtymäkohtia hahmon ruotsin- ja tanskankielisiin nimiin (Guld-Ivar Flinthjärta, Guldiver Flintesten). Sille, miksi suomentajat päätyivät nimen jälkiosaa muodostaessaan pelkkään Piihin (piikiveä merkitsevästä sanasta flint, joka sisältyy sekä nimen alkuperäiseen englanninkieliseen muotoon että sen pohjoismaisiin käännöksiin) ja jättivät pois sekä ruotsin "sydämen" että tanskan "kiven", en selitystä löytänyt. Ehkäpä he eivät osanneet tehdä valintaa Piisydämen ja Piikiven välillä tai yksinkertaisesti pitivät pelkän Piin...
Valitettavasti emme näillä tiedoin onnistuneet lähteistöstämme löytämään etsimääsi sitaattia. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseisen sitaatin?
Aurinkovuoteen perustuva juliaaninen ajanlasku ja siihen kuuluva kuusta riippumaton kahdentoista kuukauden järjestelmä vakiintuivat Suomessa kristinuskon mukana. Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät painettujen kalenterien myötä koko maahan. Nämä olivat paria poikkeusta lukuun ottamatta samat kuin nykyään. Agricolan Rucouskirian (1544) alkuun painetussa jokavuotisessa kalenterissa käytetään vuoden kahdestatoista juliaanisesta kuukaudesta nimiä tammikw, helmenkw, maliskw, hwchtikw, toukokw, kesäkw, heijnekw, mätekw eli kyluökw, syyskw, locakw, marraskw ja talvijkw. Jo 1600-luvulla mätä- eli kylvökuu vaihtui elokuuksi ja talvikuun rinnalle tuli kirkollisen juhlan sävyttämä joulukuu. Tammi- ja helmikuulle löytyy myös vaihtoehtoiset...
Yksi ehdokas etsityksi runoksi, jossa juutalaisäiti luovuttaa lapsensa ei-juutalaiseen perheen kasvatettavaksi, on Hanna Cheitinin Juutalaislapsi. Arvo Salon suomennos siitä sisältyy Salme Sauren toimittamaan kirjaan Runoni rakkaudesta.
Sataviisikymmentä suomalaista vaikuttajaa ja julkisuuden henkilöä on valinnut tähän teokseen runon, joka itse kullekin on ollut merkitsevin ja mieleenjäävin runo rakkaudesta. Lähes kaikki mukanaolijat myös perustelevat valintansa. Cheitinin runon valinnut Elis Sella kirjoittaa: "Saksalaisten toimenpiteet juutalaisia lapsia vastaan Liettuassa 1943 saivat Hanna Cheitinin kirjoittamaan runon tapahtumasta, jossa vain muutamat lapset jäivät eloon siten, että äidit veivät heidät ei-juutalaisiin koteihin."
Martti A. Mustosen kirjassa Satavuotias Porin kirkko on kerrottu asiasta seuraavasti: " Asiakirjat eivät kerro millä tavoin valurautatorni nostettiin kirkon huippuun. Sen asennus paikalleen tapahtui luonnollisesti kappaleittain."
Ainakaan vastaajan mieleen ei muistu tällaista uutisointia. Sakko on rahallinen rangaistus rikoksesta ja siksikin kaiketi mediaa kiinnostavampi aihe. Joukkoliikenteen tarkastusmaksu sen sijaan on ns. hallinto-oikeudellinen kurinpitomaksu.
Laki edustajanpalkkiosta takaa kansanedustajille Helsingin seudun joukkoliikenteessä matkakorttiedun, joka mahdollistaa ilmaisen matkustamisen HSL:n liikennevälineissä. Tosin Iltalehden uutisoinnin mukaan vain osa kansanedustajista käyttää tämän hyödyn täysimääräisesti hyväkseen. Kansanedustajat turvautuvat useinkin taksikyyteihin ja näistä matkoista lehdistössä kirjoitellaan silloin tällöin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarkastusmaksu
Laki edustajanpalkkiosta
https://www.iltalehti.fi/...
Helmet kirjastolla on peräti neljä äänikirjapalvelua. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Kirjaudu_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25239)
Niissä "hyllyssä olevat" kirjat saa näkyville hieman eri tavoin:
Ellibsin kirjoista saat lainattavissa olevat näkyviin rajaamalla Saatavuus kohdassa saatavilla ja tiedostomuoto kohdasta äänikirjat. esim. https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?format=MP3&availability=now
OverDrivessa rajaat kohdasta kokoelmat - äänikirjat nyt saatavilla. esim. https://helmet.overdrive.com/collection/35489
Bibliossa ja Naxos Spoken Word Libraryssa saatavuutta ei valitettavasti pääse rajaamaan etukäteen.
Kollegat eri kirjastoissa vinkkasivat seuraavia kirjoja:
Tuula Kallioniemi: Verkot
Venla Saalo: Sateenvarjotarina
J. Pekka Mäkelä: Karsta
Wolf Kankare: Kettujumala pakenee
Gerry Birgit Ilvesheimo: Lykantropia
Kirjojen kierrätys on aina kannatettavaa ja tuo siirtely kirjastosta toiseen veisi varmaan kirjan useamman lukijan tielle.
Valitettavsti emme kuitenkaan voi maksaa kierrätyshyllyn kirjojen siirtelystä. Logistiikka on jo nyt helisemässä varauskuormiemme kanssa.
Kuormien ja kustannusten kasvaessa saattaisi varausten maksuttomuus vaarantua ja siitä emme halua luopua.
Katsomme kyllä aina kierrätyshyllyt, -kärryt ja -laatikot läpi ja poimimme hyväkuntoiset ja kysytyt kirjat kirjaston kokoelmiin. Sitä kautta ne pääsevät kiertoon ympäri pääkaupunkiseutua.
Automaatiotekniikkaa ja robotiikkaa voi pääkaupunkiseudulla opiskella esim. Metropolia Ammattikorkeakoulussa joko päivä- tai monimuotoopiskeluna (https://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta/amk-tutkinnot/?filter=tekniikka) sekä Aalto-yliopistossa (https://www.studentum.fi/koulutukset/aalto-yliopisto/automaatio-ja-informaatioteknologia-141078). Robotiikan kurssi on tarjolla myös avoimen yliopiston puolella: https://opintopolku.fi/app/#!/koulutus/1.2.246.562.17.56979865344.
Kirjan lukeminen pitäisi onnistua kyseisellä lukulaitteella. Voi olla, että kyseessä on Adobe Digital Editionsin ongelma. Voisit olla sähköpostitse yhteydessä Ellibsin tukeen. Tuki palvelee osoitteessa support@ellibs.com. Asian selvittelyssä he tarvitsevat seuraavat tiedot:
Kuvaus ongelmatilanteesta
Käyttämäsi laite ja lukutapa
Kirjastokortin numero / käyttäjätunnus
Mahdollinen virheilmoitus, ruutukaappaus mikäli mahdollista
Aineisto, jota ongelma koskee
Kuvaamasi teos sopii yhteen Ernest Hemingwayn Käärme paratiisissa -teoksen kanssa. Sitä on kuvattu Kirjasammon sivuilla näin:
"Nuori menestyvä kirjailija David Bourne ja hänen rikas vaimonsa Catherine viettävät kuherruskuukautta Cote d’Azurilla. Päivisin tehdään töitä ja nautitaan auringosta, uidaan ja kalastellaan, yöt omistetaan rakkauden iloille. Mutta sitten tähän paratiisiin luikertelee käärme. Catherine ei haluakaan enää olla nainen. Hän leikkauttaa hiuksensa lyhyiksi, pukeutuu kuin mies – ja lopulta hän ottaa vuoteessakin miehen paikan. Hän haluaa hallita Davidin elämää ja on mustasukkainen tämän kirjailijantyölle ja sen saamalle suosiolle. Entistä kiemuraisemmaksi tilanne muuttuu, kun kuvioon ilmestyy toinen nainen, kaunis Marita...
Luonnonvarakeskus kertoo verkkosivuillaan näin: "Yli 80 prosenttia suomalaisesta naudanlihasta tulee markkinoille maidontuotannon sivutuotteena tuotannosta ylijäävien vasikoiden ja poistolehmien kautta. Loppuosan tuotannosta kattavat naudanlihantuotantoa varten kasvatettavat liharotuiset naudat."
Lähde: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/maatalous-ja-maaseutu/lihantuotanto/
Mors Kochanski on sanonut ”The more you know, the less you carry.”
Kochanski oli kanadalainen eränkävijä ja selviytymistaitojen opettaja. Sanonta viittaa siihen, että mitä paremmin tunnet ympäristösi ja osaat hyödyntää luonnon resursseja, sitä vähemmän tarvitsee kantaa mukanaan varusteita. Esimerkiksi voit eräretkellä kantaa mukanasi eväät, mutta jos osaat kalastaa tai kerätä syötäväksi kelpaavia marjoja tai sieniä, sinun ei tarvitse kantaa mukanasi niin paljon. Samoin, jos osaat rakentaa suojan lepoa varten, sinun ei tarvitse kantaa välttämättä mukanasi telttaa. Mitä paremmin siis tuntee ympäristönsä olosuhteineen eräretkeilleessään ja osaa hyödyntää erätaitojaan, sitä vähemmän tarvitsee kantaa erilaisia varusteita.
Kochanskin...
Muuta nimitystä kuin 'täti' ei ole ainakaan yleiskielessä. Mikäli haluat tietää, löytyykö sellainen mahdollisesti murteista, voit tiedustella asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Tilastokeskuksella on tietoja syntyneistä päiväkohtaisesti vasta vuodesta 1987 alkaen. Lisätietoja: http://guides.stat.fi/historiallisentilastotiedonopas/syntyneet
Kuukausitason tieto on saatavilla syntyneiden tilastosta, jonka kotisivu on http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html. Tilastoihin pääset vasemman navigaatiovalikon kohdasta ”Taulukot” tai suoraan tästä linkistä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/?tablelist=true.
Tiedot saat poimittua taulukosta 3. 003 -- Elävänä syntyneet kuukausittain 1900 - 2018.
Tässä ohjeita, kuinka tietokantatauluista saa poimittua tietoja:
Klikkaa taulukkolistasta taulukon nimeä tai linkkiä ’Valitse osataulukko’.
Jos taulukossa on pudotusvalikko, voit valita siitä...
Nuotti Reino Helismaan sanoittamaan kansansävelmään Metsän joulu sisältyy Suuren toivelaulukirjan osaan 12 sekä nuottijulkaisuun Joulu on taas : 120 kaikkien aikojen joululaulua (toim. Reino Henriksson et al., 1992).
https://finna.fi
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=951-643-724-9
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=951-8933-77-4
Kansainvälisestä elokuvatietokannasta IMDb:stä ei löydy tietoja siitä, että Alistair MacLeanin esikoisteos HMS Ulysses olisi filmatisoitu. Elokuvan filmatisointia kyllä suunniteltiin pariinkin kertaan. Teos on muokattu radiokuunnelmaksi BBC:lle ja esitettiin vuonna 1997.
https://richardedwards.info/2015/01/18/alistair-macleans-hms-ulysses-an-improbable-debut-novel-60-years-ago-for-the-worlds-greatest-thriller-writer/
https://en.wikipedia.org/wiki/HMS_Ulysses_(novel)#Film,_TV_and_theatrical_adaptations
https://www.imdb.com/
Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä (241/2017) korvasi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 895/1999 pykälän 53, jossa esteettömyydestä säädettiin lyhyemmin:
53 § Liikkumisesteetön rakentaminen
Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liikeja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut.
Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset.
Työtiloja sisältävän...
