Kyseessä on Niko Ahvosen kappale Poikaystävä, joka on julkaistu vuonna 1997 albumilla Painovoimaa vastaan. Kappale löytyy YouTubesta.
Pätkä lyriikoista:
Lauantaiaamuna mun täytyi lähtee
poissa olit sinäkin, kai onnen tähtee
seurata koit
silti lungisti voit
valkkaa poikaystävää
sen täytyy olla aito gentleman
ja vielä paljon enemmän
sen kanssa avajaisiin päästä vois
se ei juopuis vaikka miten jois
ja parhaansa mukaan
hän jos kukaan
oisi poikaystävä
Kattavin suomenkielinen Kennedyn "klaania" käsittelevä kirja taitaa olla JFK:n äidin Rose Kennedyn On aika muistella (WSOY, 1974), joka kattaa suvun vaiheet 1800-luvun lopulta 1970-luvun alkuun.
Kirjastoalalle on tyypillistä, että eri ammattinimikkeitä käytetään eri kirjastoissa melko vaihtelevasti ja niin ollen myös työnkuvat saattavat olla hyvinkin samantapaisia, vaikka nimike on eri. Selkeää määritelmää esimerkiksi kirjastonhoitajan tai kirjastosihteerin työnkuvalle ei ole.
Vuonna 2019 tehdyn Kirjasto ammattilaisen silmin -työntekijäselvityksen loppuraportissa on paljon tietoa kirjastoalan ammattilaisista ja heidän työnkuvistaan. Kyseelyyn vastasi yhteensä 1686 eri nimikkeillä työskentelevää kirjastolaista. Raportti löytyy täältä: http://kirjastolehti.fi/files/KirjastoalanTy%C3%B6ntekij%C3%A4tutkimus….
Ainakin kerran aikaisemmin vastaavanlainen kysymys on esitetty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ja silloin kysyjää kehotettiin olemaan yhteydessä Digi- ja väestötietoviraston osoitepalveluun. Osoitepalvelussa kerrotaan, jos kysytty henkilö on kuollut. Voit soittaa palveluun, puhelinnumero on maksullinen. Osoitepalvelun sivut löytyvät tästä linkistä https://dvv.fi/osoitepalvelu.
Muutenkin viranomainen, joka pystyy sinua parhaiten kysymässäsi asiassa auttamaan on juuri Digi- ja väestötietovirasto, jonka sivuille pääset tästä linkistä https://dvv.fi/henkiloasiakkaat.
Kehottaisin ottamaan yhteyttä Osuuspankkien viestintään tai arkistoon. Suomen Pankin kirjastolla ei valitettavasti ole pääsyä liikepankkien arkistoihin ja historiaan.
Onkohan tuo arkkitehtinasta-nimitys vähän vanhahtava? Finnan hakupalvelusta löytyy kuva arkkitehtinastapakkauksesta, joka kuuluu Työväenmuseo Werstaan kokoelmiin. Pakkauksen kannessa nasta näyttäisi tavallista toimistoissa käytettävää paperinastaa pitkäteräisemmältä.
https://www.finna.fi/Record/werstas.M011-1406142
Kuninkaallisesta käytettyjä sukupuolineutraalempeja termejä ovat esimerkiksi kruunu ja monarkki. Myös sellaisia termejä kuin hänen korkeutensa tai siniverinen voidaan käyttää, kun viitataan kuninkaallisiin, mutta ne eivät ole täsmällisiä synonyymeja, vaan voivat tarkoittaa myös muita luokkayhteiskunnan hierarkian yläpäässä keikkuvia.
Englanniksi kuninkaallinen on royal, ja myös rojalisti-termiä käytetään toisinaan suomen kielessä.
Monarkia itsessään ei ole järin feministinen hallintomuoto, koska se perustuu jyrkkään yhteiskuntaluokkajärjestykseen, kun taas feminismi ajaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Ks. lisää: https://www.synonyymit.fi/kuninkaallinen
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastattiin keväällä hyvin samankaltaiseen kysymykseen. Linkki vastaukseen tässä.
Lyhyesti: taloyhtiöihin saa asentaa valvontakameran, myös nauhoittavan, kunhan se on asennettu niin, ettei se loukkaa yksityisyyttä ja kameravalvonnasta on selkeä ilmoitus tilassa, jota valvotaan.
Kannattanee tutustua ainakin Jyrki Rinteen kirjoittamaan historiikkiin Koti keskellä Helsinkiä : Varsinaissuomalainen osakunta 1906-2005 ja Varsinaissuomalaisen osakunnan omaan Lännetär-julkaisuun. Sen kaksi ensimmäistä numeroa (vuosilta 1908 ja 1914) ovat digitoituina vapaasti luettavissa verkossa. Vuosien 1931 ja 1941 digitoidut numerot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa. Epäsäännöllisesti ilmestyvän Lännettären toistaiseksi tuorein numero on vuodelta 2016 (X-XI).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk31212?display=THUMB&year=1908
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk31212?display=THUMB&year=1914
Suzuki DT 3.5 -perämoottorit, joiden sarjanumerot ovat muotoa 0351-2xxxxxx, ovat vuosimallia 1982.
https://www.brownspoint.com/store/pc/suzuki/dt3_5.asp
Voisiko kyseessä olla Aappo ja Tööt -animaatiosarja? Alkuperäiseltä nimeltään Munki and Trunk. Seitsemän minuutin pituisissa jaksoissa seikkailevat apina Aappo ja norsu Tööt sekä muut viidakon eläinystävät. Joka jakson alussa on samanlainen intro, jossa banaanit ovat näkyvässä roolissa. Yle areenassa voi katsella sarjan jaksoja. Tietoa sarjan suomalaisesta dvd-julkaisusta ei löytynyt, mutta kommunikonti koostuukin tosiaan lähinnä erilaisista ääniefekteistä.
https://www.amazon.co.uk/Munki-Trunk-Meet-Jungle-Crew/dp/B07KZKCDHN
https://areena.yle.fi/1-4071708
Googlen karttapalvelu ei ole kaikilta osin ajantasainen. Google pyytääkin ilmoittamaan havaituista virheistä sivulla: https://support.google.com/maps/answer/3094088?co=GENIE.Platform%3DDesktop&hl=fi
Me tehtiin nyt kirjastossa ilmoitus virheestä, toivottavasti korjautuu pikaisesti.
Kyseessä on varmaankin Timo Kalevi Forssin teos Unohtumattomia kirjeitä Suomesta (Like, 2020), jonka hän esitteli Ylen Ykkösaamussa 24.4.20.
https://finna.fi/Record/outi.2164235
https://areena.yle.fi/audio/1-50463964
Runo Mummo ja aapinen on alun perin ilmestynyt kokoelmassa Tikan kannel (1958). Kirjan voi varata Keski-kirjastojen internet-sivujen kautta www.keskikirjastot.fi.
Runo sisältyy myös ainakin kokoelmiin Runot : valikoima kuudestatoista kokoelmasta sekä Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta. Myös nämä kirjat ovat saatavilla Keskikirjastoissa.
Toivomuksena on tietysti mahdollisimman lyhyt asiointi kirjastotiloissa, mutta käsihygienian, turvavälit ja muut asiakkaat huomioon ottaen voit varmasti jossain rauhallisessa nurkkauksessa opiskellakin. Tosin ainakin pääkirjastolla on karsittu reippaasti sekä asiakaskoneita että istumapaikkoja, juuri siksi ettei tiloissa oleskelisi yhtä aikaa liikaa ihmisiä. Myös ns. hiljainen lukutila on pääkirjastolla suljettu, koska koko alakerta on yhdysrakennustöiden takia poissa käytöstä.
Eli viime kädessä riippuu ihan käyttämästäsi kirjastopisteestä ja sen tilojen riittävyydestä. Myös yksin opiskelu on suotavampaa kuin porukalla :)
VIAF-nimiauktorisointipalvelussa (Virtual International Authority File) Adamsin kuolinvuodeksi on merkitty 1993. Tarton yliopiston vuosikirjassa julkaistu muistokirjoitus täsmentää hänen syntymä- ja kuolinpäivikseen 30.1.1899 ja 15.3.1993.
http://viaf.org/viaf/311306250/#Adams,_Valmar
"Sen kyllä tiedän, sen tunnen kyllä, / kuin paljon yhdellä hymyilyllä, / kuin paljon, paljon voi tehdä hyvää / ja tehdä pahaa, niin syvää."
Näin alkaa Otto Mannisen Säkeitä-kokoelman runo Köyhä.
Jalassävelet on julkaistu CD-levynä (Discogs.com):
https://www.discogs.com/Various-Jalass%C3%A4velet/release/14109779
Lainattavia kappaleita löytyy Finna-tietokannan mukaan Eepos-kirjastoista:
https://finna.fi/Record/eepos.2117017
Äänite on kuunneltavissa myös Kansalliskirjastossa:
https://finna.fi/Record/fikka.4466044
