Kalevala on sankarirunoutta, joten teoksessa viitataan usein todellisiin sekä myyttisiin aseisiin.
Martti Haavio kirjoittaa artikkelissaan ”Sota ja suomalainen sankarirunous” (Tiede ja ase 3 1935, s. 5-14), että miekka oli tärkein muinaissuomalainen ase. Myös Kalevalan sankareilla on miekka. Keihäs ja kilpi ovat Haavion mukaan harvinaisempia, kun taas jousi esiintyy aina salamurhaajan kädessä. Pitempiin siirtymiin sankari käytti joko hevosta tai laivaa.
Teoksessaan Suomalainen mytologia (WSOY 1967, s. 331-332) Martti Haavio valottaa myös suomalaisen tietäjän taisteluvarustusta. Tietäjällä oli päällään ylijumala Ukolta saatu asepuku, johon kuului rautapaita, kintaat, vyö sekä vyöhön liittyvä solki. Joskus tietäjän katsottiin...
Kyseinen runo tai sen osat on yleinen suruadresseissa. Se löytyy useasta listauksesta, joissa on lueteltu suruvalitteluja ja muistovärssyjä.
Tekijätietoja ja alkuperää ei valitettavasti ole saatavilla. Vaikuttaa siltä, että runosta on tullut ns. kansanperinnettä.
Esimerkkejä muistolauseluetteloista:
http://www.nurro.fi/File/Kootut-muistolauseet.pdf?312617
http://ilmoita.aamulehti.fi/files/AL_Kuolinilmoituskansio_2015_web.pdf
Erilaisia ilmaisia inventaarioapuvälineitä löytyy mm. Download Astron sivuilta. Mikko Laakson opinnäytetyössä on esitelty erikoistyökalujen inventointimalli.
Täysin sellaisenaan toimivaa lomaketta ei varmaankaan ole olemassa, sillä eri ihmisten ja yritysten työkalukokoelmat ovat erilaisia ja eri kokoisia. Ruutupaperi ja/tai Excel auttavat kyllä jäsentämään pieniäkin kokoelmia, mutta em. linkkien takaa löytynee sopivia malleja.
Kaikki kappaleet löytyvät Turun kaupunginkirjastosta, mutta ei tuollaisina sovituksina. Täytyisi ehkä vähän sovittaa itse tai vaihtaa kokoonpanoa. Tällaiset sovitukset löytyvät:
1. Fougstedt: pianotriolle ; Merikanto: pianotriolle ; Kuula: viululle ja pianolle ; Merikanto: sellolle ja pianolle.
2. Valvotun yön valssi: 1-4-ääninen nuotinnos viuluille
3. Vaiennut viulu: nuotinnos viululle
4. kehtolaulu: pianotriolle TAI sellolle ja pianolle TAI viululle ja pianolle
5. Ol kaunis kesäilta: kolmelle sellolle TAI kahdelle viululle.
Nimenmuutoksia hoitaa digi- ja väestötietovirasto: https://dvv.fi/nimiasiat
Uuden henkilöllisyyskortin voi hakea poliisilta: https://www.poliisi.fi/henkilokortin_hakeminen
Pankki- ym. korttien suhteen kannattaa odottaa, että uudet nimitiedot ovat päivittyneet maistraattiin. Tämän jälkeen uutta korttia voi hakea kustakin palvelusta erikseen.
Kirjastokorttia ei tarvitse uusia nimenvaihdoksen myötä, mutta käy uuden henkilöllisyystodistuksen ja kirjastokortin kanssa kirjaston asiakaspalvelussa, niin tiedot päivitetään oikeiksi.
Kun Töölöä on kaavoitettu ja rakennettu, siellä on ollut huomattavasti vähemmän ja erilaisia rakennuksia kuin nyt. Vielä vuonna 1900 koko Etu-Töölöä ei ollut varsinaisesti olemassa (Museovirasto: RKY). Helsinki ennen -sivuston kartoista voi katsoa, miltä Töölö näytti vaikkapa vuonna 1909, jolloin Kansallismuseotakin vasta suunniteltiin, mutta sille ja lukuisille muille taloille oli tontit suunnitteilla. Vuoden 1920 kartasta voi jo nähdä, että Museokadun itäisen pään osoitenumerot ovat jääneet Dagmarinkadun, Cygnaeuksenkadun ja Nervanderinkadun osoitenumeroiden alle.
Oletettavasti numerointi on aloitettu kahdeksasta, jotta se pysyisi loogisesti juoksevana parittomien numeroiden kanssa. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä...
Ainakin vuonna 2016 puoluetuki (29 635 000 euroa) on ollut pienempi kuin vuonna 2015 (32 000 000 euroa) määrärahojen kokonaissumman kasvaessa.
Asia on valtion talousarviossa valtioneuvoston kanslian määrärahoissa, ks. pääluokka 23, 20. Poliittisen toiminnan avustaminen.
Valtion talousarvio 2016
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151584
2015
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141282
Talousarvio on pdf-tiedostona sivun alalaidassa. Sivulta on myös linkki hallituksen esitysten käsittelytietoihin eduskunnan sivuille.
Pääsiäisen päivämäärät löytyvät Yliopiston almanakoista, joita pystyy lukemaan Almanakkatoimiston sivulla, https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit…
Sakkomaksuja pystyy maksamaan verkossa vain, jos niintä on kerääntynyt vähintään 1€ verran. Tämän takia verkkomaksu ei teillä onnistunut, sillä summa on liia pieni. Euroa pienemmät maksut voi hoitaa paikan päällä Vaski-kirjastoissa.
Kyseessä voisi olla Radiomafian Heinähässäkkä, jota toimittivat Pertti Salovaara, Jusu Lounela ja Mikael Hästbacka heinäkuun arkiaamuissa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/30/heinahassakan-hairikkopuhelut
Esimerkiksi antikvariaatti Makedoniassa on ollut myynnissä ensimmäistä Aku Ankan taskukirjaa vuodelta 1970, ensimmäistä painosta, hintaan 430 e. Antikvariaatin sisäänostohinnaksi voidaan arvioida kolminumeroinen luku.
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/index.php?sivu=tuotehaku&tuotenimi=aku+ankan+taskukirja&hae=
Valitettavasti meidän vastaajiemme joukosta ei löytynyt henkilöä, joka oisi osannut kertoa, mitä välineet ovat. Suomesta löytyy Suomen maatalousmuseo Sarka, joka vastaa kysymyksiin Kysy museolta -palvelussa. Nämä kuvat kannattaisi lähettää sinne. Kysy museolta Sarka, https://kysymuseolta.fi/sarka/
Lisäperukirjalla tarkoitat luultavasti täydennysperukirjaa. Varsinaisen perunkirjoituksen jälkeen voi ilmetä, että kaikkia kuolinpesän varoja ja velkoja ei ole syystä tai toisesta merkitty perukirjaan. Tällaisessa tapauksessa on kuukauden sisällä laadittava täydennysperukirja (tunnetaan myös täydennys- tai oikaisukirjana). Täydennysperukirjassa ilmoitetaan vain uudet tai muuttuneet tiedot, mutta siinä voidaan kuitenkin viitata aikaisempaan perukirjaan.
Näiden tietojen perusteella täydennysperukirja on siis itsenäinen dokumentti, ei alkuperäinen perukirja, sen kopio tai sen liite.
Lähteet
Finlex. 5.2.1965/40. Perintökaari. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=p… (viitattu 10.6.2020)
Kangas, Urpo...
Geenimuunneltu liha ei koskaan ole luomua eikä sitä saa myydä luomuna. Luomu tarkoittaa luonnonmukaisesti tuotettua ja geenimuunneltu taas sitä, että tuotetta, tai lihatuotannon tapauksessa eläinten rehua, on muunneltu geneettisesti. Jos tuote sisältää tai sen valmistukseen on käytetty enemmän kuin 0,9 prosenttia GMO-raaka-aineita, siitä täytyy olla merkintä. Luomu-sertifikaattia taas ei myönnetä lihalle, jonka tuotannossa edes epäillään käytettäneen muuntogeenirehua.
Lähteet & lisätietoa:
Luomuliitto & GMO: http://www.luomuliitto.fi/onko-lautasellasi-gmo/
Ruokaviraston juttu muuntogeenisistä elintarvikkeista: https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/muuntogeeniset-elintarvikkeet/...
Kyseessä on Niko Ahvosen kappale Poikaystävä, joka on julkaistu vuonna 1997 albumilla Painovoimaa vastaan. Kappale löytyy YouTubesta.
Pätkä lyriikoista:
Lauantaiaamuna mun täytyi lähtee
poissa olit sinäkin, kai onnen tähtee
seurata koit
silti lungisti voit
valkkaa poikaystävää
sen täytyy olla aito gentleman
ja vielä paljon enemmän
sen kanssa avajaisiin päästä vois
se ei juopuis vaikka miten jois
ja parhaansa mukaan
hän jos kukaan
oisi poikaystävä
Kattavin suomenkielinen Kennedyn "klaania" käsittelevä kirja taitaa olla JFK:n äidin Rose Kennedyn On aika muistella (WSOY, 1974), joka kattaa suvun vaiheet 1800-luvun lopulta 1970-luvun alkuun.
Kirjastoalalle on tyypillistä, että eri ammattinimikkeitä käytetään eri kirjastoissa melko vaihtelevasti ja niin ollen myös työnkuvat saattavat olla hyvinkin samantapaisia, vaikka nimike on eri. Selkeää määritelmää esimerkiksi kirjastonhoitajan tai kirjastosihteerin työnkuvalle ei ole.
Vuonna 2019 tehdyn Kirjasto ammattilaisen silmin -työntekijäselvityksen loppuraportissa on paljon tietoa kirjastoalan ammattilaisista ja heidän työnkuvistaan. Kyseelyyn vastasi yhteensä 1686 eri nimikkeillä työskentelevää kirjastolaista. Raportti löytyy täältä: http://kirjastolehti.fi/files/KirjastoalanTy%C3%B6ntekij%C3%A4tutkimus….
Ainakin kerran aikaisemmin vastaavanlainen kysymys on esitetty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ja silloin kysyjää kehotettiin olemaan yhteydessä Digi- ja väestötietoviraston osoitepalveluun. Osoitepalvelussa kerrotaan, jos kysytty henkilö on kuollut. Voit soittaa palveluun, puhelinnumero on maksullinen. Osoitepalvelun sivut löytyvät tästä linkistä https://dvv.fi/osoitepalvelu.
Muutenkin viranomainen, joka pystyy sinua parhaiten kysymässäsi asiassa auttamaan on juuri Digi- ja väestötietovirasto, jonka sivuille pääset tästä linkistä https://dvv.fi/henkiloasiakkaat.
Kehottaisin ottamaan yhteyttä Osuuspankkien viestintään tai arkistoon. Suomen Pankin kirjastolla ei valitettavasti ole pääsyä liikepankkien arkistoihin ja historiaan.
