Etsimäsi blues-kappale on ruotsalaisen kitaristin Anders Lewénin biisi "What's Going Down". Se on tv-sarjojen, mainosten yms. taustamusiikiksi tarkoitettu kappale, ja sitä ei ole käsittääkseni julkaistu Lewénin nimellä millään levyllä. Universal on julkaissut sen taustamusiikkikokoelmalla nimeltä "Vintage Blues Collection".
Tässä lisätietoja:
https://www.universalproductionmusic.com/en-row/discover/albums/7312/vi…
https://www.nslibrary.nichion.co.jp/albums/11151-MAT241
https://sv.wikipedia.org/wiki/Anders_Lew%C3%A9n
Tarja Tevan Adiga-suomennoksessa myös eläimelliset lempinimet on käännetty: kirjan sivuilta löytyvät Puhveli, Haikara, Villisika, Korppi ja Mungo. Myös useimmat muut alkuteoksen englanninkieliset kutsumanimet on suomennettu: Vitiligo-Lips on Valkopälvihuuli, Country-Mouse Maalaishiiri, Great Socialist Suuri Sosialisti; Pinky Madam on kuitenkin säilynyt Pinky Madamina.
Emme löytäneet termiä tälle englannin kielen murreilmiölle. Helsingin yliopiston Nykykielten laitos on julkaissut teoksen nimeltä Englannin aika: elävän kielen kartoitusta (Nevalainen, Terttu; Rissanen, Matti; Taavitsainen, Irma, 2015), joka käsittelee mm. englannin kielen murteita (s. 130-149). Julkaisussa käsitellään monia englannin murteille tyypillisiä ns. dignostisia piirteitä. Artikkeli on luettavissa verkossa:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153953
Laulusta on tehty kuorosovitus, joka on julkaistu erillisenä partituurina (Sulasol, 2018) sekä kokoelmalla Matkamiehen virsi: hengellisiä lauluja (Sulasol, 2019).
https://www.finna.fi/Record/eepos.2499035
https://www.finna.fi/Record/anders.1776582
Sieniä kasvaa lähes kaikkialla, myös veden alla. Sienieläinten (Porifera) pääjakso esimerkiksi käsittää tuhansia pääosin merissä elävää lajia. Osa sienieläimistä elää myös makeassa vedessä.
https://laji.fi/taxon/MX.70012
Sienieläinten pääjaksoon kuuluu kolme luokkaa (Sarveispiisienet, Lasisienet, Kalkkisienet). Joissakin luokitteluissa Homoscleromorpha lasketaan omaksi luokakseen. Sarveispiisienten luokkaan kuuluvista lajeista tavataan Suomessa esimerkiksi järvisientä (Spongilla lacustris) ja murtovesisientä (Ephydatia fluviatilis).
https://laji.fi/taxon/MX.70448
https://laji.fi/taxon/MX.70447
https://suomenluonto.fi/uutiset/jarvenpohjan-kummajainen/
Tunnetuin sienieläin lienee sarveispiisieniin kuuluva...
Suomen sähköntuotannosta tuotetaan pieni osa myös öljyllä. Energiateollisuus ry:n sivuilla on taulukko sähköntuotannosta energialähteittäin (7/2018-8/2020):
https://energia.fi/files/1414/a_Sahkontuotannon_kk_polttoaineet_Elokuu…
Tilastokeskuksen sivuilla on taulukko sähkön ja lämmön tuotannosta tuotantomuodoittain ja polttoaineittain vuonna 2018:
http://www.stat.fi/til/salatuo/2018/salatuo_2018_2019-11-01_tau_001_fi…
Valitettavasti Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa vaan ohjaa asiakkaita tiedonlähteille.
Työ- ja elinkeinoministeriöllä on työlainsäädäntöä koskeva sivusto
https://tem.fi/tyolainsaadanto
Työ- ja elinkeinoministeriön yhteystiedot
Valtioneuvoston vaihde 0295 16001
kirjaamo@tem.fi
Tutkijatohtori Enni-Maria Hietavalan mukaan maitohappo terminä on väärä. Lihaksissa voi tuntua hapotuksen tunnetta kuormittavan liikuntasuorituksen aikana, vaikka kyse ei ole maitohapoista. Hän on tutkinut liikuntafysiologian väitöskirjassaan muun muassa happo-emästasapainoa liikunnassa. Artikkeli aiheesta on luettavissa Helsingin sanomista:
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006378341.html
Myös väitöskirjan voi lukea verkossa:
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57515
Tilastokeskuksen Kulttuuritilaston taulukkopalveluun on koottu tietoja myydyimmistä kirjoista vuodesta 2000 lähtien. Luvut löytyvät Excel-tiedostosta 3.14 Myydyimmät kirjat 2019. Tietojen lähteenä on Suomen Kustannusyhdistys.
Aiemmassa vastauksessa kysymykseen Mikä on Suomen painetuin kirja? on listattu suomalaisen kaunokirjallisuuden painetuimmat teokset vuoteen 2001 mennessä:
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1873, 1 506 000 kpl)
Elias Lönnrotin Kalevala (1836, 1849 1 400 000 kpl)
Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat (1848-1860 1 209 000 kpl)
Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954, 708 000 kpl) sekä
Aleksis Kiven Nummisuutarit (1864, 500 000 kpl).
Lähteet:
Wikipedia: Bestseller
Stockmann, Doris, Bengtsson, Niklas...
Olisikohan kyseessä kenties Meg Cabotin Sydämeni lunnaat? Kirjan juoni kokonaisuudessaan on mutkikkaampi kuin kysymyksessä on kuvailtu, mutta kaikki siinä luetellut "johtolangat" kyllä siitä löytyvät.
Leskeneläkettä on meillä maksettu perhe-eläkejärjestelmän alusta saakka eli vuodesta 1967. Silloin tehtiin Suomessa työeläkelakeihin lisäys perhe-eläkkeistä yhtenä viimeisimmistä maista Euroopassa. Perhe-eläke muodostuu lesken- ja lapseneläkkeestä. Eläkkeeseen oikeutettuja olivat naislesket ja edunjättäjän lapset 18 ikävuoteen asti. Kesällä 1990 astui voimaan perhe-eläkeuudistus. Siinä myös miehille laajennettiin oikeus leskeneläkkeeseen.
Lähde:
Mervi Takala (toim.), Katsaus perhe-eläkkeeseen
Kompostoitaessa heräteaineiden tarkoitus on tehostaa hajottajamikrobien toimintaa ja nopeuttaa kompostointiprosessia. Periaatteessa orgaaniset aineet sinänsä sisältävät kaikkia tarvittavia ravinteita ja hivenaineita, eikä optimaalisissa olosuhteissa heräte- tai kiihdytinaineita tarvita onnistuneeseen kompostointiin oikeastaan lainkaan. Kiihdytinaineilla voidaan kuitenkin korjata mahdollisia puutteita, joita voi esiintyä, jos kompostoitavat jätteet ovat yksipuolisia. Esimerkiksi pelkkää puutarhajätettä kompostoitaessa jätemassan typpipitoisuus on verrattain alhainen, minkä vuoksi typpipitoisesta kiihdytinaineesta voi olla hyötyä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kompostiherätteiden teho on suhteellisen marginaalinen. Eivät ne kuitenkaan...
Luonnossa vaatekoi elelee lintujen ja muiden eläinten pesissä. Siellä koin toukat syövät eläinten irronneita karvoja ja höyheniä, kuivunutta verta ja hyönteisten jämiä.
Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaatekoi
Ikävä kyllä emme onnistuneet selvittämään mikä runo tämä voisi olla. Asiaa selvitettiin kaikkien suomalaisten kirjastojen yhteisellä tieto-listallakin, mutta kukaan ei muistanut tätä runoa.
Toipumuslomatodistus ja komennustodistus ovat eri asiakirjoja. Kontekstia tuntematta on vaikea sanoa minkälaisesta komennuksesta oli kyse. Henkilöstön siirtämiseen liittyviä jatkosodan aikaisia prosesseja ja asiakirjoja kuvataan esim. seuraavissa hieman myöhempää perua olevissa kirjasissa:
Henkilöstön siirtämis- ja asiakirjojen käsittelyohjeet (Päämaja, 1941).
Henkilöstön siirtämis- ja asiapaperien käsittelyohjeet HeSKO. Helsinki: Päämaja, järjestelyosasto, 1942.
Henkilöstön siirtämis- ja asiapaperien käsittelyohjeet HeSKO. Helsinki: Päämaja, järjestelyosasto, 1944.
Henkilötäydentämisjärjestelmän näkökulmasta asiaa tarkastelee Tomi Saikkonen verkossa saatavilla olevassa pro -gradu työssään:
Saikkonen, T. (2007)....
Kävin läpi kaikki Pasilan kirjaston varastosta löytyvät Sandman Liliuksen teokset (satukirjat, romaanit, novellikokoelmat), mutta missään niistä ei ollut mainitsemiasi satuja. Helmet-luetteloon on kattavasti luetteloitu satukokoelmilla olevat yksittäiset sadut ja niistäkään ei näitä mainittuja satuja löytynyt. Hain myös Kirjasammosta, Kansalliskirjaston Finnasta sekä muiden suomalaisten kirjastojen aineistoluetteloista. Näistäkään ei kyseisiä satuja löytynyt.
Lähteitä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175927531735
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kysyjä muistelee kaiketi naisten ja miesten eläkeikien yhtenäistämistä koskenutta kiistaa 1990-luvun loppupuolella. Vuonna 1996 EU:ssa hyväksyttiin direktiivi, joka yhtenäisti lisäeläkejärjestelmien piirissä olevien miesten ja naisten eläkeiät. Suomessa kuitenkin monilla aloilla naiset pääsivät 2-3 vuotta miehiä aiemmin eläkkeelle. Tätä kompensoitiin miehille mm. paremmin palkkaeduin. Käytäntö oli ristiriidassa EU:n päätöksen kanssa, jonka mukaan samasta työstä piti olla sama eläkeikä ja -edut.
EU-komissio: Suomen eläkelaki syrjii miehiä https://yle.fi/uutiset/3-5800473
Suomi laatikin vuonna 1997 lain vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelyjen tasa-arvoistamisesta. Lain valmistelu oli ajoittain hankalaa sosiaali- ja terveysministeriön...
Kirjaa hankitaan kirjastoon heti, kun se on ennakkotilattavissa kustantamoilta kirjastoon. Kirjakauppojen ja kaupallisten äänikirjapalveluiden mukaan kirjan arvioitu ilmestymispäivä olisi 2.7.2021. Tällä hetkellä kirjastot pystyvät tilaamaan kustantamoiden kevättalvella ilmestyviä uutuuksia, joten uuden Sapkowskin ennakkotilauksia ja varausmahdollisuutta saa odotella kevään puolelle.
Kirjastolla ei ole tallessa asiakkaiden lainaushistoriaa. Asiakkaat voivat itse halutessaan tallentaa lainaushistoriansa Helmet-haun omissa tiedoissa, mutta lainaushistoriaan kertyvät vain ne lainat, jotka on tehty sen jälkeen kun lainaushistorian tallentaminen on aloitettu. Helmet-kirjastoissa lainaushistorian tallentaminen on ollut mahdollista keväästä 2007 lähtien.
