Valitettavasti tietoja ei tällä hetkellä ole saatavilla kovinkaan kattavasti. Rokotetestauksesta ja sen vaatimuksista löytyy kyllä tietoja Fimean sivuilta.https://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/ajankohtaista/koronavirus-covid-19- Se lienee luotettavin tietopankki Suomessa.
Harvinaisten sairauksien kohdalla tietoa ei vielä ole kattavasti. Rokotusten alettua lääkärit ja tutkijat keräävät jatkuvasti lisätietoa rokotteiden vaikutuksista erilaisiin ihmisiin ja heidän sairauksiinsa. Tästä kertoo myös Superin hoitohenkilökunnalle tarjoamat ajankohtaistiedot. https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/suojaa-ja-suojaudu-koronavirukselta/koronarokote/
Ylen uutiset on myös kysellyt heille lähetettyjä kysymyksiä asiantuntijoilta ja...
Helmet sivustoa kehitetään parhaillaan. Saa nähdä, onko uudessa sivustossa toivomasi ominaisuus käytössä.
Muutosta odotellessa voisit kokeilla Helmet-sivujen muistilistaa.
Hakutulosten oikeassa reunassa, varaa toiminnon alla, on lisätoimintoja. Keskimmäisenä niistä on lisää koriin. Koriin lisätyn kirjan viereen ilmestyy Lisätty koriin ilmoitus. Sen linkistä pääset tarkastelemaan koria.
Korissa olevat kirjat voi lisätä Helmet-sivujen muistilistalle (tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnusluvun) tai lähettää aiheen mukaan nimettynä viestinä sähköpostiin.
Ylen Arkistosta vastattiin näin:
"Nuorten sävellahjan ensimmäinen lähetys oli vuoden 1967 syksyllä. Kysyjä tarkoittaa rinnakkaisradiolla varmaankin rinnakkaisohjelmaa. Rinnakkaisohjelma perustettiin yleisohjelman rinnalle vuonna 1963. Vuonna 1985 yleis- ja rinnakkaisohjelma -nimet muuttuivat 1- ja 2-verkoiksi.
Eli rinnakkaisohjelmassa kuultiin Nuorten sävellahjaa vuoden 1967 syksystä vuoteen 1985, jonka jälkeen Nuorten sävellahja soi 2-verkossa.
Vuonna 1990 kanavauudistuksen myötä 1- ja 2-verkot lakkautettiin ja tilalle tulivat Ylen Ykkönen, Radio Suomi ja Radio Mafia, tuossa yhteydessä Nuorten Sävellahja loppui. (Lähteet: Ylen vuosikirjat sekä Yleisradion historia. 2. osa 1949-1996)
Nykyään ohjelman perinteitä...
Täysin vertailukelpoisia, kaikkia maailman maita koskevia tilastoja lukemisesta ei taida löytyä. Verkosta löytyvien tilastotietojen lähteet ovat erilaisia kyselytutkimuksia, joiden laadintatavoista ei löydy kovinkaan paljon tietoa.
Euroopan osalta vertailukelpoista tilastotietoa lukemisesta laatii Euroopan komission tilastovirasto Eurostat. Tilastotietoja eurooppalaisten lukemiseen käyttämästä ajasta löytyy Eurostatin World Book Day -uutisesta. Tilastojen mukaan virolaiset käyttivät enemmän aikaa kirjojen lukemiseen kuin suomalaiset.
Valitettavasti Helmet kirjastojen koneilla CD-levyjen polttaminen ei enää onnistu. (digitointilaitteila Pajoissa kyllä, mutta tällä hetkellä pajojen toiminta on pysähdyksissä Korona-rajoitusten takia.) Koneet on päivitetty sekä Windows 10 ohjelmisto että vaihdettu uudempiin malleihin, joissa ei ole polttavaa CD-asemaa.
Omalla kotikoneella CD-, DVD- ja BlueRay levyjen kopiointi onnistuu yhä. Sitä varten täytyy vain hankkia polttava CD-asema. Lisälaitteita löytyy kaikista kaupoista runsas tarjota. Asemien hinnat vaihtelevat parista kympistä pariin sataan euroon. Esim. https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/394c/Optiset, https://www.gigantti.fi/catalog/tietokoneet/tietokonekomponentit/fi-tietokonekomponentit-optiset-asemat/optiset...
Kirjojen sidosasua ei Helmet-haussa (eikä tietääkseni muissakaan kirjastojen hakuohjelmissa) voi käyttää hakuterminä. Sen sijaan voit kunkin teoksen tiedoista tarkastaa, lukeeko niissä ISBN:n jälkeen sana "sidottu". Pokkarit eivät yleensä ole sidottuja, vaan sidotut kirjat ovat kovakantisia. Jos taas kirjan tiedoissa lukee "nidottu", se ainakin kaunokirjallisuuden kyseessä ollessa on mitä todennäköisimmin pokkari. Tosin kaikki nidotut teokset eivät ole kooltaan pokkareita.
Tässä esimerkki mainitsemiltasi tekijöiltä Hjorth ja Rosenfeldt:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2350587__Shjorth%20rosenf…
Kun rullaat kirjan tietoja alaspäin, löydät rivin
ISBN
9789511298908 sidottu
Tämä teos ei...
Kirjaston lainaajatiedossa ei ollut sähköpostiviestinne nimistä lainaajaa. Onko lainaajarekisterissä nimenne toinen? Asian selvittämiseksi me tarvitsemme ainakin muutaman lainaamanne kirjan nimen, mutta parasta olisi jos saisimme nähdä henkilötietonne. Voisitteko käydä kirjastossa?
Tänä syksynä on kirjastossa käytetty varajärjestelmää lainauksessa pari kertaa, kun lainausautomaatit ovat olleet poissa käytöstä. Lainatapahtumat siirretään taas kirjastorekisteriin heti tilanteen salliessa, joten tämän ei pitäisi vaikuttaa mitenkään.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa voi tulostaa, kopioida sekä skannata asiakirjojaan. Kirjastoissa on siis asiakaskoneita sekä tulostus/kopiokone joita voi käyttää niiden ollessa vapaina ja käyttöön ei tarvita tunnistautumista tai kirjastokorttia. Tulosteet maksavat 40 centtiä mustavalkoiset ja 60 centtiä värilliset. Kirjastojen aukioloajat löytyvät alapuolisen linkin kautta. Pääkirjaston asiakaskoneita on uutuusalueella sekä kirjaston toisessa kerroksessa aikuisten osastolla.
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto
Valitettavasti kirjaa ei ole saatavilla Helmet-kirjastoista. Voit tehdä teoksesta hankintaehdotuksen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus. Toki jos teoksen saamisella on kiire, se ei välttämättä auta asiaa.
Toinen mahdollisuus Helmet-kirjastojen kautta on tehdä kaukopalvelupyyntö. Lisää kaukopalvelukäytännöistä löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Suomessa siirryttiin digitaaliseen sormenjälkien tallentamiseen vuoden 2007 tienoilla:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001497956.html
Sormenjälkimustetta on myynnissä verkkokaupoissa, joten aivan kokonaan siitä ei ole luovuttu maailmalla. Hakukoneissa kannattaa käyttää hakusanoja "fingerprint ink". Esimerkiksi:
https://www.fingerprintpads.com/
Lasten poliisileikkiseteissä on myöskin usein mukana sormenjälkimustetta ja mustetyyny.
Tarkempia tietoja Suomessa käytössä olleesta mustetyypistä jne. voi kysellä Poliisimuseosta:
https://www.poliisimuseo.fi/palvelut/tieto_ja_kuvapalvelu
Lukemista nuorelle voi etsiä Helmetin lukudiplomeista https://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php tai suoraan Helmet-luettelosta https://haku.helmet.fi .
Lukudiplomissa lukuvinkit on jaoteltu luokka-asteiden mukaan eri ikäisille lukijoille. Luokkien 5-6 vinkeissä on teema Kevyttä ja hauskaa, sieltä löytyy humoristisia kirjoja. Yläkoulun vinkeissä Kirjahelmistä ainakin Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille ja Terry Pratchetin ja Neil Gaimanin Hyviä enteitä ovat humoristisia. Hyviä enteitä on ratkiriemukas maailmanlopun visio, Linnunradan käsikirja on jo klassikko, ilveily ja parodia maailmalopusta kun maapallo on raivattava avaruuden halki rakennettavan valtaväylän alta pois.
Helmet-hausta löytyy...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan lakka viittaa toisinaan erilaisiin katettuihin tiloihin, katoksiin tai laavuihin. Esimerkiksi kyyhkyslakka on kesyjen kyyhkysten pesä-, lepo- ja turvapaikaksi rakennettu laatikkomainen suoja tai pieni rakennus. Kysyjän tulkinta kuulostaa oikealta, Ahon teoksessa lakka vaikuttaisi viittaavan juurikin räystääseen tai muuhun katokseen.
Lähde:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/lakka
Tunnetuimpana suomalaisena sotaromaanien kirjoittajana voitaneen itseoikeutetusti pitää Väinö Linnaa (Tuntematon sotilas, Täällä Pohjantähden alla).
Muita tunnetuimpia tai ainakin useimmiten esiin nostettuja kirjailijoita ovat esimerkiksi J. L. Runeberg (Vänrikki Stoolin tarinoita), Veijo Meri (Manillaköysi), Yrjö Jylhä (Kiirastuli), Erkki Palolampi (Kollaa kestää), Olavi Paavolainen (Synkkä yksinpuhelu), Paavo Rintala (Sissiluutnantti, Sotilaiden äänet), Samuli Paronen (Kuolismaantie), Pentti Haanpää (Yhdeksän miehen saappaat), Eino Hosia (Tuliholvin alla), Esa Anttala (Päämajan kaukopartio ja muut kaukopartioteokset), Reino Lehväslaiho (Panssarisotaa 1941-1944) ja Antti Tuuri (Talvisota, Rukajärven tiellä).
Lähteet:
https://www....
Valitettavasti en onnistunut löytämään tätä puhetta kokonaan sähköisessä muodossa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n sivuilta löytyy muista ETY-kokouksessa pidettyjä puheita, mutta ei d'Estaingin (https://www.osce.org/resources). Vie-publique.fr-sivustolla puolestaan on julkaistu monia d'Estaingin muissa yhteyksissä pitämiä puheita, mutta ei juuri tätä (https://www.vie-publique.fr/).
Wienin kongressia käsittelevä kohta on kuitenkin lainattu englanniksi Nicolas Badalassin ja Sarah B. Snyderin toimittamaan teokseen The CSCE and the End of the Cold War : Diplomacy, Societies and Human Rights, 1972-1990. Googlen Kirjat-palvelussa pääsee lukemaan kyseisen kohdan: https://books.google.fi/books?id=FuFZDwAAQBAJ&pg=PA76&...
Yle uutisoi vuonna 2018, että Ruotsin yliopisto- ja korkeakouluneuvosto tiukensi ulkomaalaisten lukiotodistusten pisteytysjärjestelmää ruotsalaisiin verrattuna puolitoista vuotta ennen uutisen julkistamista, koska suomalaiset ja muut ulkomaalaiset opiskelijat ajoivat ruotsalaisten edelle yliopiston sisäänpääsypisteissä. Tässä linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-10273118
Sveriges Radio Finska -radiokanavan nettisivuilla kerrottiin vuonna 2017, että lääketiedettä pääsi opiskelemaan aikaisempaa harvempi suomalainen. Uutisessa haastateltiin suomalaisopiskelijaa, joka jäi varasijalle lukion päättötodistuksen keskiarvolla 9,5, ja jonka ylioppilaskirjoitusten arvosanoista otettiin huomioon kolme L:ää ja kaksi E:tä....
Kyllä Seitti-kortti käy edelleen. Jos korttia ei ole käytetty useisiin vuosiin, on asiakastiedot voitu siivota pois rekisteristä. Silloin tiedot pitää viedä sinne takaisin. Voit käydä kirjastossa tarkistamassa, että kortti on yhä aktiivinen ja yhteystiedot ajan tasalla. Ota varmuuden vuoksi kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan (esimerkiksi ajokortti).
Helsingin kaupunkiympäristön toimialan puistosivuston mukaan, ks. https://vihreatsylit.fi/katajanokan-historiaa/ Katajanokka on saari.
Katajanokan kanavaa suunniteltiin rakennettavaksi jo 1800 -luvun alussa, mutta suunnitelma toteutui vasta vuosina 1830-1840. Kanavan tarkoituksena oli yhdistää toisiinsa Pohjois- ja Etelä-Satama. Arkistojen, museoiden ja kirjastojen tietokanta Finnassa, www.finna.fi, on kanavasta useita hienoja valkokuvia.
Muutamia Katajanokasta kertovia kirjoja:
Narinkka 1989
Ollila, Kaija ja Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun
Halonen, Tero :Olofsborg : Katajanokan jugendlinnan vuosisata
Putkonen, Lauri: Katajanokka = Skatudden
Myllykylä, Turkka: Suomen kanavien historia
...
Täysin varmaa vastausta ei varmaankaan voi antaa, mutta muutama tapaus on tunnettu:
Bhandanta Vicitsara lausui 16 000 sivua buddhalaisista pyhistä kirjoituksista vuonna 1974. https://en.wikipedia.org/wiki/Mingun_Sayadaw
Turkkilainen Mehmed Ali Halici lausui 6666 jaetta Koraanista vuonna 1967.
Yhdysvaltalaisella Kim Peekilla oli ilmiömäinen muisti. Hänen sanottiin muistaneen lähes kaiken lukemansa, johon sisältyi lähes 12 000 kirjaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kim_Peek
Lähteet: Wikipedia, Guinness : suuri ennätyskirja
