Kyseessä voisi olla "Pyörykkä - Venäläisiä lasten satuja, runoja, loruja" (Edistys, 1970) teokseen pohjautuva kuunnelma. Laulu voisi löytyä Marjatta Meritähden nuottikirjasta "Pyörykkälauluja" (Kansan sivistyön liitto, 1981) ja levyltä "Kissa Kehrääväinen - venäläisiä lasten satuja, runoja, loruja" (Love, 1977).
Kirkes-kirjastosta kirjoja ei näyttänyt löytyvän, mutta Helmetistä löytyy:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1084144?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1406495?lang=fin
Kirkes-kirjastosta löytyy "Kissa Kehrääväinen" cd-levy:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1406089?lang=fin
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville kirjan nimeä. Kirjasammon kautta voit tehdä hakuja kirjan aiheiden ja jopa kansikuvan yksityiskohtien pohjalta. Kannattaa käydä kokeilemassa. Vastaan saattaa tulla vaikkapa tutunnäköinen kansikuva:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa
Kukaan vastaajistamme ei ikävä kyllä muistanut kyseistä runoa. Runon kuvasto voisi viitata myös muistovärssyyn.
Jos joku lukijoistamme muistaa kyseisen runon, niin vastauksen voi laittaa kommenttina tämän vastauksen alle.
Runon tekijäksi on tosiaan toisissa lähteissä merkitty Gottfried August Bürger, mm. myös tässä Fono-tietokannan lauluksi sävelletyssä versiossa:
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=f79c5e41-f381-4682-9f7f-8705…
Useissa lähteissä taas on kerrottu runon olevan Immi Hellenin kirjoittama. Alla linkki digitoituun versioon Immi Hellenin runokirjasta Lasten runokirja, jossa Lasten riemut -runo on sivulla 154:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144873/Lasten_runokirja_Suo…
Lausuntataiteilija ja opetusneuvos Anna-Liisa Alanko teki väitöskirjansa Immi Hellenin runoudesta (Kotiveräjältä maailman turuille : kansalliset kasvatusaatteet Immi Hellénin runoissa, Joensuun yliopisto, 1997). Alangon mukaan Immi...
"Suomen sanojen alkuperä - Etymologinen sanakirja" (SKS, 1995) kirjasssa kerrotaan, että laukkaamista tarkoittava 'nelistää' on johdettu sanasta 'neljä'.
Samassa teoksessa kerrotaan, että 'sadatella' on johdettu verbistä 'sataa'. 'Sataa' on tarkoittanut vesisateen lisäksi myös 'putoilemista ja katkeilemista'. 'Sadatella' verbin merkitys on siis 'pudotella manauksia'.
Kyseessä on Toivo Vuorelan teos Kansatieteen sanasto (1958). Satulahuovasta aiemmin käytetty nimitys on voilokki. Mainitut käsitteet on selitetty teoksen uudemmassa painoksessa (1964) seuraavasti:
Marhaminta PKarj., PSavo, Pohj., Peräp. riimuun, päitsiin jne. kiinnitettävä hihna t. rautainen riimunvarsi, jolla hevonen sidotaan kiinni LS riimunvarsi.
Voilokki länkien pehmike, -> hamutta; paksu huopamainen villakangas, josta tehdään hevosloimia.
Teos löytyy Akaan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Shakin sääntöjen mukaan pelaaja ei voi tehdä siirtoa, jonka seurauksena hänen kuninkaansa jää tai joutuu tilanteeseen, jossa se on yhden tai useamman vastustajan nappulan uhkaama. Koska kuninkaat uhkaavat kaikkia niitä ympäröiviä ruutuja, ei ole mahdollista, että yksi kuningas siirtyisi toisen viereen.
Lähde: Shakin säännöt 2018, Suomen shakkiliitto (3.8.1., 3.9.2.) https://www.shakkiliitto.fi/wp-content/uploads/2018/01/Shakin-säännöt-2018.pdf
Vasaramäen kirjastossa ei ole palautusluukkua, vaan vain pieni postiluukku josta ohuet kirjat mahtuvat sisään. Lähellä olevassa kauppakeskus Skanssissa on kirjaston piste Monitori, jossa on hiukan paremmat aukioloajat.
https://www.turku.fi/toimipaikat/asiointipiste-monitori-kauppakeskus-skanssi
Valitettavasti en saanut käsiini uudempaa vuoden 2007 painosta, kaikki Helmetin niteen olivat lainassa.
Molemmissa painoksissa on sama Kersti Juvan ja Eila Pennasen suomennos, joten teksti on kyllä sama molemmissa. Muistan itse, että 981 sivun yhteisniteessä teksti on huomiota herättävän pientä ja sitä oli mahdutettu paljon jokaiselle sivulle. Kuitenkin esimerkiksi "Sormuksen ritarien" 1970-luvun painoksissa sivuja oli 572 ja "Kahdessa tornissa" 480 sivua. Näyttää siltä, että kyse on vaan tekstin asettelusta ja fonttikoosta. Vuoden 2007 painoksessa teksti on todennäköisesti suurempaa ja sivuja näin enemmän kuin vuoden 2002 painoksessa.
Apple otti käyttöön i-tuotemerkin vuonna 1998 ensimmäisen iMac-tietokoneen julkaisun yhteydessä. Julkistamisen yhteydessä Steve Jobs kertoi, että i-kirjain merkitsee seuraavia asioita: Internet, individual, instruct, inform, inspire. Merkityksiä hän perusteli ensinnäkin sillä, että kone oli tarkoitettu nimenomaan verkkoselaamista varten. Toiseksi kone oli yksilöllinen ja henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu (individual). Kolmanneksi sitä kaupiteltiin myös opetuskäyttöön (instruct, inform). Lopuksi haluttiin antaa vaikutelma, että laite olisi innoittava. Toisessa yhteydessä Jobs myös vihjasi, että i viittaa englannin yksikön ensimmäisen persoonan pronominiin "I", mikä myös korostaisi laitteen henkilökohtaisuutta ja yksilöllisyyttä....
Minä olen liikuntavammainen ja vakituisessa työsuhteessa Helsingin kaupunginkirjastossa.
Vammauduin sairauteni takia jo oltuani muutaman vuoden töissä. Käytän liikkumisen apuvälineenä rollaattoria ja pyörätuolia.
Normaalisti jokaisen kirjastotyöntekijän työtehtäviin kuuluu myös hyllyttäminen, so. kirjojen järjestäminen hyllyihin, sekä asiakkaiden opastaminen. Näitä kykyjä varmasti arvioidaan myös työhönottotilanteessa.
Minä teen töitä takatiloissa. Käyn vain harvoin varsinaisissa asiakastiloissa
Hei!
Kirjastokortit vanhentuvat, jos niitä ei pariin vuoteen käytä. Pitää mennä lähikirjastoon kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa. Käytännön kirjastoasioissa kannattaa kääntyä lähikirjaston puoleen.
Ainakin kuntien päättäjiä on osallistunut vammaisjärjestöjen tapahtumiin, joissa on voinut testata pyörätuolilla liikkumista kaupungilla. Yle uutisoi (22.10.2015) Kemin seudun invalidien tempauksesta ja Lapuan Sanomat kertoi (19.5.2016) Lapuan vammaisneuvoston esteettömyystapahtumasta:
https://yle.fi/uutiset/3-8399733
https://www.lapuansanomat.fi/uutiset/kyse-on-hoksaamisesta-ja-toisen-as…
Taati ja taatti pohjautuvat ruotsinkielisen ilmauksen föra stat (’elellä komeasti’) kautta latinan sanaan ”status” ja sillä on sellaisia merkityksiä kuin ’komeus; juhla- (esim. taativieras, taattivaatteet); muoti, tapa, arvo, kunnia’. Mennä taatia on ’hienostella, kävellä arvokkaasti’, seistä taatina on ’seistä suorana’, taatillinen, taatikas, taateva merkitsevät ’arvokkaan näköistä, varmakäytöksistä; kopeaa, komeaa, juhlallista; muodikasta, hienostelevaa, täsmällistä’. Samaa taustaa ovat myös sellaiset sanat kuin taatimies (’muonapalkalla oleva renki, muonamies’) ja taatipiika (’palvelija, joka ei ole talon ruoassa vaan saa luonnontuotteina osan palkastaan'). 'Kirkkorekeä' merkitsevä taattireki taas perustuu ruotsinkieliseen sanaan...
Hätäkaste on ollut rajana muinoin. Nykyään 22. raskausviikolla tai sen jälkeen kohdussa kuolleelle tai 500 g painavalle kuolleena syntyneelle lapselle järjestetään aina hautajaiset.
Aikaisemminkin kuolleelle sikiölle voidaan järjestää hautajaiset, jos perhe näin tahtoo. Tarkemmin Duodecim-lehdessä: https://www.duodecimlehti.fi/duo91652
