Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville ohjelman nimeä.
Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista tunnistaa ohjelman. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kumpaakaan sanaa ei lähteistämme löytynyt. Kaama-antiloopit ovat lehmäantiloopin alalaji, mutta tämä ei liene etsimäsi sana:
https://www.seeprasafaris.com/kaama-antilooppi.html
Huttunen on yleinen sukunimi: Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 16 148 Huttusta:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Huttusta on pidetty lisänimenä, joka johtuu itämurteiden sanasta huttu, joka tarkoittaa jauhopuuroa tai -velliä. Se voi myös liittyä muinaiseen skandinaaviseen henkilönnimeen Hudd tai Hudde, saksalaisilla Hudo. (lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 2000)
Sinällään hiusten ja ihokarvojen kasvunopeudessa ei ole merkittävää eroa. Tavallisesti karvat kasvavat 2–4 millimetriä viikossa. Ero johtuu kehon eri osien karvoituksen kasvu- ja lepovaiheen kestosta. Päälaella karvatuppien kasvuvaihe kestää paljon pidempään kuin muualla kehossa.Hiukset voivat kasvaa jopa kahdeksan vuotta. Esimerkiksi kulmakarvat jäävät paljon lyhyemmiksi, koska ne kasvavat vain muutamia viikkoja tai kuukausia. Karvan kasvuvaiheen päätyttyä alkaa lepovaihe, jolloin karvan kasvu pysähtyy.
Helsingin Sanomien artikkelissa arvellaan, että hiukset ovat saattaneet olla tärkeä suoja auringon porotusta vastaan. On myös mahdollista, että ihmisen esi-isät ovat suosineet pidempitukkaisia puolisoita, jotka...
Kyllä meillä on vahva suositus maskin käytöstä.
Yritämme kaikin keinoin saada asiakkaat käyttämään kasvomaskia.
Palvelutorilla on niin paljon myös riskiryhmiin kuuluvia käyttäjiä, koska meillä on täällä terveyskeskus, Päihde- ja mielenterveystyön piste, HUS laboratorio, Hammaslääkäriasema ja neuvola. Lisäksi Palvelutorilla ovat auki myös Asiointipiste ja Kela. Kirjastokin osittain.
Kävijöitä on siis paljon kaiken ikäisiä espoolaisia. Yritämme suojata kaikki asiakkaame turhilta tartunnoilta. Siispä suosittelemme (jopa pienellä patistuksella) käsidesin ja maskin käyttöä.
Myös Ison omenan ostoskeskuksessa on maskisuositus kaikissa sisätiloissa.
On meillä. Aikuisten lukudiplomin kirjalistat löytyvät Keski-Finna-verkkokirjaston Kirjallisuus-sivulta, sivun alalaidasta. Tässä linkki: https://keski.finna.fi/Content/kirjallisuus. Paperisen lukudiplomilistan voi napata mukaan kirjastokäynnillä mistä tahansa kirjaston toimipisteestä.
Keski-kirjastojen lukuhaaste puolestaan löytyy tämän linkin takaa: https://keski.finna.fi/Content/lukuhaaste
Tällä "Kysy kirjastonhoitajalta"-sivustolla on aiemminkin kysytty lumiukoista. Tästä linkistä pääset lukemaan ko. vastauksen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/nykyaan-lumiukkoja-tehdaan-vain-huviksi
Hei
Kirja on ostettavissa useista Suomen antikvariaateista.
Esimerkiksi näistä:
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=447785
https://esbok.eu/tuote/sita-juhannusta-ei-tullut-heikki-hietamies/
https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=386282
Ajatus aikamatkailusta ei ollut enää uusi Wellsin romaanin ilmestyessä 1895. Wells ei ollut myöskään ensimmäinen, joka fiktiossa käytti hyväkseen laitetta ajassa matkaamisen mahdollistamiseksi. Tästä saa kunnian Edward Page Mitchellin kirjoittama tarina The clock that went backward (1881), jota on pidetty myös ensimmäisenä aikamatkailun pääteemaksi nostavana fiktiivisenä kertomuksena. Mitchellin "aikakone" on kaappikello; kun kello kulki taaksepäin, myös aika kulki takaperin, ja näin siirtyminen ajassa tuli mahdolliseksi. Samaa yksinkertaista ideaa hyödynsi Lewis Carroll kirjassaan Sylvie and Bruno (1889).
Mitchell ja Carroll eivät siis varsinaisesti tarjoa pohjaa aikamatkailun tieteelliselle selittämiselle fiktion keinoin -...
Päivän laskiessa on Eino Leinon kokoelmasta Tarina suuresta tammesta y.m. runoja (ilmestynyt alun perin 1896). Se on julkaistu myös ainakin kokoelmissa Elämän laulu, Kukkivat kunnaat, Päivän kehrä ja Runot 1.
Vuonna 1969 Jyväskylän kesässä käsiteltiin latinalaisen Amerikan ongelmia ja suomalaisten reaktioita niihin. Festivaalien ohjelmaan kuului mm. Kalle Holmbergin ohjaama katuteatteriesitys Saaren vangit. Yksi näytelmään sisältyvistä lauluista on Pentti Saaritsan Pablo Nerudan Almería-runon pohjalta tekstittämä Lautanen Guatemalan verta. Alkuperäinen Nerudan teksti liittyy Espanjan sisällissotaan ja siinä pahoin kärsineeseen Almerían kaupunkiin. Kenties Saaren vankien käsikirjoittaja Kaisa Korhonen on nähnyt sen avulla voitavan osuvasti kuvata sen hetkistä Guatemalaa, sen köyhyttä, eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa.
"Niin, ateria kaikille teille, rikkaat läheltä ja kaukaa, / lähettiläät, ministerit, kammottavat pöytäkumppanit, / mukavaa...
Hengellisen laulun Vihreänä seisoo metsä tuuhea (joissain yhteyksissä sen nimeksi on merkitty Sydämeni rukoilee) tekstittäjästä ei tosiaan tietoa löydy. Yhdessäkään tutkimistani lähteistä ei kirjoittajaa mainita tai tämä on kuitattu huomautuksella "Tekijä tuntematon".
Lomas on ottanut valikoimaansa mukaan seuraavat Rekolan runot (suomenkieliset nimet Virran molemmin puolin : runot 1954-1996 -kokoelman sisällysluettelosta): Eivät yöt ole lämpimiä, Peiton nimi, Sinä et koskaan, Lasken välillä tämän muistikirjan (Anna päivän olla kaikki, 1968), Vanhempani (Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille, 1972), Istuu pöydässä jossa istuin ennen, Ne jotka kulkevat unohtuneina (Tuulen viime vuosi, 1974), Pihamuurit uppoavat (Kohtaamispaikka vuosi, 1977), Niin kauan kuin ajattelin että, Kun sinä kannoit sitä mattoa, Lapsi vastapäisessä pöydässä (Kuutamourakka, 1981), Ajomatkalla, Me painumme, tietä, Yöllä kun kuulen hengitykseni, Ensin minä luulin, Olenko minä riisunut, Mikä kannattaa, Me kasvamme, Siinä...
Muistat oikein, Tove Janssonin lasimaalaus koristi Ravintola Tullinpuomin hissin ovia, tosin muumi ei teoksessa esiintynyt.
Tullinpuomin lasimaalaus vuodelta 1941 oli ensimmäinen Janssonin julkiseen tilaan tekemä työ. Valitettavasti hissinovet ja sitä myöten maalaus ovat sittemmin tuhoutuneet, jäljellä on vain mustavalkoinen valokuva.
Tuo valokuva löytyy mm. täältä: http://muumittaja.blogspot.com/2014/03/tove-janssonin-monumentaalityot…
Muut lähteet:
https://www.moomin.com/fi/blogi/tove-jansson-toi-julkisten-tilojen-sein…
https://tovejanssonseura.fi/tove-jansson/tove-janssoniin-liittyvia-paik…
https://elokuvateattereita.blogspot.com/2013/04/sininen-kuu-entinen-elo…
Mikroaaltouunin sähkömagneettinen säteily ei sinällään tapa viruksia, vaan sen tekee mahdollisesti kuumuus, joka syntyy, kun mikroaallot liikuttavat mikroaaltouunin sisällä olevan ruoan vesimolekyylejä. Ruokaviraston mukaan kuumennus vähintään 4 minuuttia 63 °C:ssa inaktivoi koronavirukset. Mikroaaltouuni ei kuitenkaan liene paras mahdollinen laite SARS-Cov-2 -viruksen nitistämiseen. Mikroaaltouuni ei esimerkiksi lämmitä ruokaa kovin tasaisesti. Maskien puhdistamiseen mikroaaltouuni ei taas sovellu lainkaan.
https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yhteisot/riskinarviointi/liitteet/koronaviruksen-aiheuttama-elintarviketurvallisuusriski.pdf
https://yle.fi/uutiset/3-11494119
https://www.helen.fi/globalassets/...
Mocoma-laitteiden valmistajasta ei tosiaan verkosta löydy juurikaan tietoa. Tuotemerkki katosikin markkinoilta jo ennen internet-aikaa 1990 luvulle tultaessa.
Ilmeisesti tanskalainen Cetelco oli kuitenkin yritys Mocoman takana https://www.mobilecollectors.net/phone/6247/Cetelco+Mocoma+CTC-900B
Cetelco ajautui taloudellisiin vaikeuksiin 1980-luvun lopulla ja sen toiminta siirtyi saksalaisen Hagenuk-yrityksen haltuun.
https://books.google.fi/books?id=zymJfogLlmIC&pg=PA94&lpg=PA94&dq=cetel…
Viime aikoina taidehuutokaupoissa Armas Raunion maalausten lähtöhinta näyttäisi liikkuneen välillä 10-400 €. Verrattaessa hintoja vuosituhannen vaihteen paikkeella julkaistuissa Taidepörssi-hakuteoksissa julkaistuihin, näyttäisi siltä, että Raunion taulujen arvo on pikemminkin lasku- kuin noususuunnassa. Vuosina 1997-2003 Raunion taulujen myyntihinnat vaihtelivat välillä 320-454 €.
https://vantaa.huutokauppaekman.fi/auk/w.object?inC=HEO&inA=20210122_1705&inO=6
https://hkaleksi.fi/tuote/5809/armas-raunio-signeerattu-oljy
https://www.hagelstam.fi/armas-raunio-24199de83aaaca9bdc024cb0fa8a70c7?SID=335jldk4oa90p7r69hd29jqn37
https://www.bukowskis.com/fi/bukipedia/16877-armas-raunio
Kyseessä on Pepe Willbergin esittämä Merimies, vaan ei se Pepen tunnetuin sellainen eli cover Procol Harumin kappaleesta A Salty Dog. Tämä toinen Merimies-kappale on Markku Suomisen sävellys ja Pertti Lähteenmäen sanoitus. Kappaleen ovat Pepen ja Suomisen itsensä ohella levyttäneet ainakin Jussi Nummi ja Jaritapani Koskinen. Valitettavasti emme onnistuneet saamaan tarkkaan selville milloin ja missä muodossa lähettämäsi versio on julkaistu. Se on kuitenkin sisältynyt kasettisi lisäksi ainakin Poptorin julkaisemalle Pepen kokoelmalevylle. Suomisen, Nummen ja Koskisen levytykset ovat saatavilla kuunneltavaksi joidenkin kirjastojen kokoelmista.
Kuopiossa sijaitseva Kansallinen varastokirjasto säilyttää vanhojen lehtien vuosikertoja. Vaari-tietokannan mukaan Terveydenhoitolehden v. 1971 numerot näyttävät olevan kokoelmassa.
Kirjastot voivat tilata Varastokirjastosta kaukopalveluna artikkelikopion. Kannattaa siis kääntyä oman kunnan kirjaston kaukopalvelun puoleen.
Saatavuustieto Varastokirjaston Vaari-tietokannassa
Tietoa Varastokirjaston jäljennepalvelusta
Tietoa jäljennepalvelusta englanniksi
Tietoa Varastokirjaston kaukopalvelusta englanniksi
