Mainitsemasi artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa ja sen kirjoittaja Ilkka Lehtinen on ollut tuolloin kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Hinnat ja palkat -yksikössä.
Tilastokeskus tuottaa valtaosan Suomen virallisista tilastoista ja sen tuottamaa tietoa voi pitää luotettavana.
Lisätietoa:
Suomen tilastollinen vuosikirja 1960
Janne Salonen: Palkansaajien ansiot ja eläkkeet. Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajan ansiokehitys 1964–2004 (2009)
Suomen televisiokanavilla näytetään ulkomaisia tv-ohjelmia useista eri maista: Pohjoismaiden lisäksi yleisimpiä alkuperämaita ovat muun muassa Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Saksa. Esimerkiksi Liikenne- ja viestintäministeriön raportti vuoden 2014 televisiotarjonnasta kertoi ohjelmarakenteen kertyvän Pohjois-Amerikasta (45%) sekä kotimaasta (32 %), muiden maiden ja maanosien jäädessä selkeästi pienempään rooliin.
Näin ollen lienee luonnollista, ettei suomalaista tuotantoa näytetä samassa suhteessa muualla kuin ulkomaista tuotantoa näytetään Suomessa.
Suomalaisten tv-tuotantojen ja -formaattien vienti ulkomaille on kuitenkin lisääntynyt 2000-luvun kuluessa, joukossa on ollut niin rikos- ja jännityssarjoja kuin esimerkiksi...
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan, että monet pavut sisältävät proteiineihin kuuluvaa myrkyllistä lektiiniä (fytohemagglutiniinia). Useat pavut sisältävät lisäksi yhdisteitä, jotka estävät proteiinien hajoamista ruoansulatuskanavassa.
Lektiinit ovat valkuaisaineita, jotka tuhoutuvat vain kunnon lämpökäsittelyssä. Huolellinen huuhtelu ja liotus sekä riittävän pitkä keittäminen ovatkin papujen sisältämien myrkkyjen vuoksi erityisen tärkeitä nimenomaan kuivatuissa pavuissa. Tuoreetkin pavut tulee aina kypsentää ennen käyttöä.
https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/elintarvikkeiden-luontaiset-myrkyt/papujen-lektiini/
Elena Ferrante on tosiaan salanimi, jonka takana olevan kirjailijan henkilöllisyys on pysynyt arvoituksena jo vuosikymmeniä. Erilaisia arvailuja on esitetty, yksi usein esiin nousseista nimistä on ollut kääntäjä Anita Raja. Englanninkielisen Wikipedia-artikkelin mukaan Ferranten tekstejä analyositiin vuonna 2017 ja esitettiin yhdeksi vaihtoehdoksi Anita Rajan puolisoa Domenico Starnonea, joten on mahdollista, että salanimen takana voisi olla mies.
Ihan samanlaisen esineen kuvaa ei löytynyt, mutta rakenteensa perusteella esine voisi olla vähän hienompi, pöydällä pidettävä tupakansytytin. Kivinen osa voisi olla polttoainesäiliö, lisäksi esineessä on nappula, jota painetaan ja mekanismi, joka iskee kipinää.
Samankaltaisia esineitä löytää, kun laittaa Googlen kuvahakuun "antique cigarette lighters".
Mustapapu ja musta soijapapu ovat periaatteessa kaksi eri asiaa. Mustapapu on tarhapavun (Phaseolus vulgaris) lajike, ja musta soijapapu taas on soijapapu (Glycine max), joka on joko fermentoitu tai jonka kuoren väri on musta. Kuitenkin Wikipedian mukaan myös fermentoituja suolattuja kiinalaisia mustia soijapapuja kutsuttaisiin nimellä "black beans" eli mustiksi tai mustapavuiksi.
Mustapapu Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Black_turtle_bean
Mitä mustat pavut voivat olla: https://en.wikipedia.org/wiki/Black_bean
Soijapapu: https://en.wikipedia.org/wiki/Soybean
Mustat soijapavut: https://www.specialtyproduce.com/produce/Black_Soybeans_12451.php
Zacharias Topeliuksen satu Pikku Matti julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1852 teoksessa Sagor af Z. Topelius : Fjerde samligen, Pikku Matti on kokoelman neljäs satu ja löydät sen digitoidun laitoksen sivulta 47.
Pikku Matti on sadun alkuperäinen nimi.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144720/Sagor_af_Z.Topelius-…
https://finna.fi/Record/doria.10024_144720
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4264170
EMI Finlandin julkaisemia Kaikkien aikojen Sibelius-levytykset -äänitallenteita (2009) on vain kaksi osaa. Tallenteiden sisältöjä voit tarkastella alla olevista linkeistä Suomen kansallisbibliografia Fennicaan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5025567
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5025568
Tähän Jope Ruonansuun säveltämään, sanoittamaan ja esittämään kappaleeseen ei tähän mennessä ole julkaistu nuottia. Laulu alkaa: "Meni hyvin pitkän aikaa yhdessä kun kuljettiin." Kansalliskirjaston hakupalvelusta löytyy vain äänitteitä.
Kirjastojen tietokannoissa samannimisiä kappaleita voi olla hankala erottaa toisistaan. Kotimaisia nuotteja voi yrittää hakea myös laulun alkusanoilla.
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Pohjois-Pohjanmaan kirjoittajien 30-vuotisjuhlakirjaa Luovuuden lähteiltä (2020) ei olla hankittu Outi-kirjastojen kokoelmiin. Voit tehdä siitä halutessasi hankintaehdotuksen tällä lomakkeella.
Kirsi Kunnaksen runo Mehiläinen, joka alkaa juuri noilla sanoilla, sisältyy mm. teokseen Tiitiäisen tuluskukkaro (WSOY, 2000, s.29). Runo on julkaistu myös teoksissa Tapahtui Tiitiäisen maassa (2004) ja Tiitiäisen runokirja (2018).
Lastenrunoja hakemisto 2 (toim. Mervi Koski, BTJ kirjastopalvelu, 2004)
https://finna.fi/
Kyseinen kirja voisi olla Johann David Wyssin Robinsonin perhe (1958). Alkuaan saksankielisenä vuonna 1812 ilmestynyt tarina kertoo sveitsiläisestä perheestä, jota kuljettava alus haaksirikkoutuu Itä-Intiassa.
Vaarna tuo termi ei ole, koska sillä tarkoitetaan mm. puutappia tai pulttia ym. jos nettilähteisiin on luottaminen..
Tyynyliinalle löytyy eri murteissa omia nimityksiä, mutta olisikohan kyseessä termi
vaaru. Tämä sana löytyy meänkielen sanakirjasta: http://meankielensanakirja.com/fi/?search=vaaru&la=me
Myös sanaristikkojen aarreaitasta, Ratkojat.fi-sivulta, https://www.ratkojat.fi/hae?s=Vaaru&solutions_only=0 löytyy sana vaaru tarkoittaen mm. tyynyliinaa.
Meänkieli
vaaru
Ruotti
örngott
Suomi
tyynynpäällinen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkaja
Rovaniemi Kemi, Simo
Lähe
Jukka Korva Kirjottanu: Paloheimo, Räsänen...
Tavallaa, muttei niin yksinkertaisesti kuin tietokoneella.
"Muisti on myös erittäin monimutkainen asia. Se on sähköä, kemiaa ja biologiaa." toteaa professori Laura Hokkanen Helsingin yliopiston ylioppilaslehdessä 6.3.2020.
https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/miten-muisti-pelaa-elaman-eri-vaiheissa
Samassa artikkelissa solubiologi, dosentti Pirta Hotulainen Helsingin yliopistosta kuvailee aivotapahtumia näin:
"Ihmisen aivoissa on sata miljardia hermosolua, joista jokaisella on tuhansia yhteyksiä. Hermosolut eri puolilla aivoja muodostavat keskenään verkostoja, joiden välisessä vuorovaikutuksessa syntyy kaikki älyllinen toiminta, muun muassa muistaminen.
Hermosolujen välillä on kanavia, joita avataan tai suljetaan...
Leimojen tunnistaminen on oma taiteenlajinsa. Tunnetut huutokauppakamarit ovat hyviä siinä ja usein arviointi on ilmaista tai maksaa vain muutaman kympin.
Esim. Bukowski, Hagelstam ja Helandet arvioivat myös kuvien perusteella.
Näyttää kovasti metsätorakalta, joka on toinen Suomen luonnonvaraisista torakkalajeista. (pituus 7-12 mm) Tulevat monesti sisään koirien ja kissojen turkeissa tai jostain pikku rakosesta kivijalassa.
"Metsätorakka ja lapintorakka ovat Suomessa luonnonvaraisina eläviä, hieman saksantorakkaa pienempiä torakkalajeja. Metsätorakan etuselän kilpi on keskeltä musta ja reunoilta vaalea. Lapintorakka muistuttaa ulkoasultaan läheisesti metsätorakkaa, mutta kilven raja ei ole yhtä jyrkkäreunainen. Koirailla ja lapintorakka naarailla siivet peittävät takaruumiin kokonaan. Metsätorakka-naarailla siivet ovat huomattavasti ruumista lyhyemmät, eivätkä ne kykene lentämään koiraiden tavoin." kerrotaan Täystuho tuholaistorjunnan sivuilla. https://...
Sairaskertomukset eli potilasasiakairjat löytyvät siltä lääkäriltä, terveyskeskukselta tai sairaalalta, joka on hoitoa antanut.
"Potilaalla on pääsääntöisesti oikeus saada tarkastaa, millaisia häntä koskevia tietoja potilasrekisteriin on tallennettu (tarkastusoikeus). Potilastietojen tarkastuspyyntö tulee esittää sille toimintayksikölle tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle (rekisterinpitäjä), jonka toiminnassa tiedot ovat syntyneet." Valvira.fi
potilastietoja pitäisi pyytää itse, sillä muilla on lupa katsella tietoja vain potilaan suostumuksella tai viranomaisten määräyksellä. Valvira.fi
Kuolleenkin henkilön tiedot ovat yhtä salaisia kuin elävän. "Kuolleen henkilön elinaikaisten tietojen luovuttaminen tapahtuu siis yleensä...
Kyseessä on katkelma John Donnen runosta The Sun Rising eli Nouseva aurinko. Runon on suomentanut Aki Salmela. Suomennos on julkaistu runouslehti Janon numerossa 1.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
näyttäisi, että Avaruuden ikkuna kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Viola eli Suomen nuottiaineiston kansallisbibliografia tietokannasta ei löydy myöskään kyseisen kappaleen nuotista viitteitä. Violasta pitäisi löytyä kaikki julkaistut suomalaiset nuotit vuodesta 1977 alkaen.
Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan siemen on siemenkasvien lisääntymis- ja leviämismuodostuma, josta kehittyy uusi yksilö. Jyvä puolestaan on vain viljakasvin siemen. Kasvitieteessä puhutaan heinäkasvin pähkylästä. Siemen on näin ollen jyvää laajempi käsite.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
