9c merkitsee vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesääntöjen mukaan varmasti todettua imurauhasten tuberkuloosia (Lymphomata tub. tai Tub. lymphonodorum).
Toisen merkinnän merkitykset v. 1943 LTO:n mukaan:
51. Pitkällinen välikorvan märkiminen (Otis media suppurativa chronica). Kaikki tapaukset erikoislääkärin luokiteltava.
54. Sydänlihaksen sairaudet (Myodegeneratio cordis. Myocarditis chronica).
57. Verisuonten taudit.
Kirjastot eivät saa asiakkaiden tietoja suoraan väestötietojärjestelmästä. Asiakkaiden täytyy itse huolehtia siitä, että kirjastossa on ajantasaiset tiedot. Yhteystiedot voi vaihtaa suoraan Helmet-palvelun kautta, mutta nimeä. Jos nimesi on vaihtunut, käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja esitä uudella nimelläsi varustettu henkilötodistus (tai henkilötodistus vanhalla nimelläsi ja erillinen todistus nimenmuutoksesta). Saat uuden kirjastokortin heti maksutta mukaan.
Helmat: Ohjeita
https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#yhteystietojenmuutta…
Asiasanotoituksessa kuvataan kirjojen sisältöä, aihepiiriä, lajityyppiä ja joskus myös näkökulmaa. Naiskirjallisuus ei tarkoita pelkästään naisten kirjoittamaa kirjallisuutta vaan kirjallisuutta, jossa hyödynnetään erityisesti naisten kokemusta ja naisten kokemusmaailmaa. Kyse on yleensä emansipatorisesta kaunokirjallisuudesta. Ajatus erityisestä naiskirjallisuudesta perustuu näkemykseen, jonka mukaan naisen kokemus ja tapa hahmottaa maailmaa on perustavasti erilainen kuin miehen. Käsite syntyi 1900-luvun loppupuolella ja termiä on kritisoitu, mutta toistaiseksi sitä käytetään vielä kirjallisuudentutkimuksessa. Myös mieskirjallisuus on asiasana, jota käytetään samalla tavalla kuvaamaan yleensä kaunokirjallisuutta, joka kuvaa...
Sanna-Liisa Knuutilan selkokirja Jäätyneet tiet (Reuna, 2020) on selkokielinen romaani, joka kertoo pohjoissuomalaisten naisten evakkomatkasta ja kotiinpaluusta. Kirjan henkilöt eivät ole karjalaisia, mutta kokivat evakkotien.
Marja Simolan kirjoittamat selkokirjat Sellaista oli Viipurissa (Ilias, 2010) kertoo Kotilaisen perheen elämästä Viipurissa 1920- ja 30-luvuilla. Jatko-osa Jäähyväiset Viipurille (Kirjokansi, 20119 kertoo perheen elämästä sodan aikana, kahdesta evakkomatkasta ja asettumisesta uudelle paikkakunnalle. Marja Simolan kirjat perustuvat hänen oman sukunsa tarinaan. Kirjan päähenkilön Otto Kotilaisen elämästä kertoo myös Marja Simolan kirjoittama Täyttä elämää (Ilias, 2004).
Selkokirjoja voi etsiä esimerkiksi...
Yksi (vahva) teoria on, että syy niin kaljuuntumiseen kuin toisaalta kehon muiden karvojen kasvun lisääntymiseen on testosteroni.
Lähes jokaisella ihmisellä kyllä kasvaa karvoja lähes jokaisessa kehonsa ihokohdassa (vain kämmenet, jalkapohjat ja huulet poislukien). Testosteroni - tai tarkemmin sen sivutuote dihydrotestosteroni - vaikuttaa nimenomaan nenä- ja korvakarvojen kasvuun kiihdyttävästi. Päänahan karvatuppiin se puolestaan vaikuttaa niin, että se lyhentää hiustupen elinkaarta, pienentää niiden kokoa ja ärsyttää hiustuppia niin, että lopulta ne voivat lakata tuottamasta hiuksia (=kaljuuntuminen). Testosteroni aiheuttaa myös sen, että harmaantuessaan karvat tulevat karkeammiksi ja paksuuntuvat. Siksi siis korva- ja nenäkarvojen...
Nizzan aivan ensimmäinen nimi oli Nikaia, joka oli johdettu kreikan voittoa merkitsevästä sanasta nike. Nykyinen Nizza tunnetaan ranskaksi nimellä Nice. Sen sijaan paikalliset käyttävät siitä juuri nimeä Nissa. Sana on Nizzan alueella puhuttavaa murretta, joka on itsessään oksitaanin kielen murteen provensaalin eräs alamurre.
https://www.kirjastot.fi/kysy/nizza-sijaitsee-ranskan-rivieralla-ja?lan…
https://fr.wikipedia.org/wiki/Nice#Toponymie
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oksitaani
Miesten ja naisten jalat eroavat tutkimusten mukaan useilta osin toisistaan. Välillä on oletettu, että naisten jalat ovat samanlaiset kuin miesten mutta vain pienemmässä koossa, mutta esimerkiksi Luon ym. (2009) sekä Wunderlichin ja Cavanaghin (2001) tutkimuksissa tämä väite on kuitenkin kumottu. Miesten jalat ovat muun muassa keskimäärin leveämpiä ja pidempiä kuin naisten, mutta toisaalta varpaiden kohdalla naisten jalat kuitenkin vaativat suhteessa enemmän tilaa. Voi siis olla, että vaikka kengät päällepäin näyttävät samanlaisilta, on niissä kuitenkin eroja kengän sisällä. Miesten ja naisten koot eivät aina myöskään ole suoraan verrannaisia, vaan yleisesti naisten tulisi valita miesten kengissä keskimäärin n. kahta kokoa...
Vuotunki-nimen alkuperää käsittelevät mm. T. I. Itkonen ja A. Räisänen artikkeleissaan. Nimi saattaa johtua saamen verbistä vuottet, ‘jäljittää, löytää (jonkin eläimen) jäljet’. Nykypohjoissaamessa sana on vuohttit.
Vuotunki paikannimenä esiintyy lähinnä Kuusamon alueella, esimerkiksi Vuotunkijärvi. Vuotunkia sukunimenä voi tutkia kuusamolaissuvuista tehdyistä sukuselvityksistä.
Artikkelit:
Itkonen, T. I. (1920). Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. Virittäjä, 24, 49. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/27779.
Räisänen, A. (2005). Saamelaisjäljet Kuusamon ja Posion paikannimistössä. Virittäjä, 109(3), 336. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/40417.
Kyseessä taitaa olla Tarja Lapintien kuvakirja "Kiveen kätketty linna" (Tammi 1992). Verkosta löytyy kirjan juoniselostus, mikä vastaa hyvin kuvailuasi:
https://docplayer.fi/6432819-Piilomaasta-karhumakeen-kotimaisia-satuja-…
Tässä kirjan saatavuustiedot Helmet-kirjastossa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1361819?lang=fin
Liikenneviraston julkaisemassa Maanteiden liikennevalojen suunnitteluohjeessa (2016) kerrotaan yksityiskohtaisesti, millaiset suunnitteluperiaatteet lain mukaan määrittelevät liikennevalolaitteiden rakennetta. Ohjeessa todetaan, että "nuolikuviolla varustetussa opastimessa vihreän valon aukko on nuolen muotoinen", kun taas "punaisen ja keltaisen valon aukoissa toistetaan vihreän nuolen suuntaan osoittava nuoli mustin ääriviivoin." Ohjeessa ei erikseen perustella, miksi vihreän valon rakenteen on poikettava punaisesta ja keltaisesta.
Olettaisin, että nuolikuvioin varustetut valot eroavat toisistaan johtuen värien havaittavuuteen liittyviin tekijöihin. Liikennevalojen suunnittelussa keskeistä on juuri havaittavuus, joten on hyvin...
HelMet-kirjastojen lainattavat esineet pitäisi palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu ja jonka kokoelmiin ne kuuluvat. Joten jos olet lainannut mittarin Kallion kirjastosta, sinun tulisi myös palauttaa se sinne.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
Kyseessä voisi olla Zacharias Topeliuksen Vuosileikki. Runon on suomentanut Alpo Noponen, joka useissa yhteyksissä virheellisesti runon kirjoittajaksi.
Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi teoksista Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007) ja Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta mainitaanosasta Runoaitta (WSOY, 1993). Runo sisältyy myös alakansakoulun lukukirjaan Valistuksen lukukirja kansakouluja varten : ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1906, useita lisäpainoksia).
Voit lukea Vuosileikin myös Kansalliskirjaston digitoimasta lehdestä Joulupukki 3/1906 (s. 17 - 18). Lehti aukeaa alla olevasta linkistä.
01.12.1906 Joulupukki no 3 - Digitaaliset aineistot -...
Lapsilisien määrä on markka- / euromääräisesti noussut tasaista tahtia, mutta luvut eivät ole rahanarvon muutosten takia suoraan vertailukelpoisia keskenään.
Kun lapsilisät vuonna 1949 pantiin ensimmäisen kerran jakoon, lisän suuruus yhtä lasta kohden vuodessa oli 7200 mk. Myöhempi rahauudistus pudotti summasta kaksi nollaa pois, joten todellinen lisä oli 72 mk. Valtion sosiaalimenoista lapsilisien osuus oli tuolloin peräti 40 %!
Vuoden 1977 lopulla lapsilisiä korotettiin siten, että ensimmäisestä lapsesta sai liki 900 mk, toisesta 1025 mk ja kolmannesta 1200 mk.
Euroaikana vuonna 2011 lapsilisän suuruus ensimmäisestä lapsesta oli 100 euroa, toisesta 111 euroa ja kolmannesta 141 euroa kuukaudessa eli 1200, 1330 ja 1700 euroa...
Suomalaisen kirjakaupan sivuilta sekä Adlibriksen sivuilta löytyy alla olevat tiedot:
"E-kirjat ja äänikirjat ostetaan henkilökohtaiseen käyttöön, eikä niitä saa kopioida tai jakaa muille. E-kirjaa tai äänikirjaa ei voi ostaa lahjaksi, koska niihin tulee ostajan henkilökohtainen vesileima."
"Et voi myöskään lainata e-kirjaa toiselle. E-kirja löytyy omalta tililtäsi verkosivuiltamme ja tämä kirja lukitaan tälle tilille."
Kannattaa varmistaa asia siitä palvelusta, josta olet oman e-kirjasi ostanut.
suomalainenkirjakauppa.fi
adlibris.fi
Helmet.fi-sivustolta löytyy lukudiplomilistoja eri-ikäisille. Listoilta voit valita sopivaa luettavaa oppilaillesi. Tee haku kirjan nimellä ja siten näät kuinka monta kappaletta kyseistä kirjaa on saatavilla Helmet-kirjastoissa.
Suosittelen myös kääntymään sen kirjaston puoleen, jonka kanssa koulusi tekee yhteistyötä tai joka on lähinnä kouluasi. Melkein jokaisessa kirjastossa on kouluyhteistyötä tekevä henkilö, joka kokoaa lukupaketteja luokille. Heiltä saa myös apua sopivien kirjojen valintaan.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tervolan kirjasto jäljitti Louen koulun vuoden 1960 aapisen soittamalla noihin aikoin toimineelle äidinkielen opettajalle. Hän oli keskustellut muiden entisten kollegoiden kanssa ja he yhdessä olivat muistelleet, että aapinen olisi ollut Louella 1960 tämä Kultainen aapinen.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926999?page=1
Jos kyseessä ei kuitenkaan ole tämä aapinen, niin lastenkirjainstituutin sivulta löytyvät aapiset joista voi etsiä omaansa. Kansalliskirjasto on digitoinut ennen vuotta 1972 julkaistut aapiset :
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kirjakokoelma/lasten-ja-nuortenkirjallisuus/aapiset-ja-lukukirjat
Kunnittainen tieto syntyneistä löytyy Tilastokeskuksen sivuilta osoitteesta https://pxweb2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__synt/statfin_syn…
Taulukkoja voi tehdä valitsemillaan tiedoilla, myös kuolleista ja kuntien välisestä muutosta. Voit valita taulukkoon kaikki kunnat tai vain yhden. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2020.
