Enkeli-sana tulee kreikan kielen sanansaattajaa tarkoittavasta sanasta ἄγγελος (ángelos). Kreikan sana kääntää heprean mal'ákh-sanan (מלאך), joka tarkoittaa myös sanansaattajaa.
Kaikissa Lähi-idän alueella syntyneissä monoteistisissä kirjauskonnoissa – juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa – enkelit ovat olleet tärkeässä roolissa. He tuovat usein viestejä jumalallisesta maailmasta ihmisille. Esimerkiksi enkeli ilmoitti Abrahamin raskaana olevalle Hagar-sivuvaimolle hänen pakomatkansa aikana, että Hagarin tulee palata Abrahamin ja Saaran luo (1. Moos. 16.1-16), ylienkeli Gabriel ilmoitti Marialle Jeesuksen syntymästä (Luuk. 1.26-38), samainen Gabriel (Jibra’il) taas välitti Koraanin profeetta Muhammedille (suura 2, 97).
Enkelin...
Taustalla on Sirpa Rouvisen Facebook päivitys ja Helsingin uutisten siitä tekemä juttu.( 22.2.2022)
"– Hyvät kuluttajat. Minulla olisi teille pieni pyyntö; olisiko teidän mitenkään mahdollista vaikka esim. kuukauden ajan ostaa pelkästään aitoja merkkituotteita kaupasta?
Näillä sanoilla aloitti lehmätilan emäntä Sari Rouvinen Facebook-päivityksensä lauantaina. Hän toivoi, että kuluttajat eivät ostaisi mitään kaupan omia tuotteita. Eli ei Kotimaista, Pirkkaa tai Xtraa, vaan Arlaa, Valiota ja Juustoporttia. Toiveen syynä on tuotteiden niin alas painettu hinta, että tuottajalle ei jää mitään käteen." https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4488965
Suomen uutiset on myös käsitellyt asiaa (elokuu 29, 2022) https://www....
Kyseessä lienee Paul Segersvärd. Hänet tunnetaan Ylen Aamu TV:n Luonto lähellä -ohjelmista sekä menneiden vuosien suositusta tv-visailusta Mikä mikä viidakkokirja. Mikä mikä viidakkokirjaa kuvattiin yli sata jaksoa vuosien 1989–1992 aikana. Vuonna 1997 Segersvärd ryhtyi toimittamaan TV 1:n Aamu-uutisten Luonto lähellä -sarjaa, jota hän vuoteen 2019 mennessä ehti tehdä 652 jakson verran. Vuosina 1992–97 Segersvärd työskenteli toimittajana TV 1:n Lasten ja nuorten toimituksessa. Koulutukseltaan Segersvärd on optikko. Television luonto-ohjelmiin Segersvärd päätyi alun perin lintuharrastuksensa kautta; journalistista kokemusta hänelle oli kertynyt Helsingin lintutieteellisen seuran lehden toimittajana.
Missä...
Metallirahojen arvo on riippuvainen niiden kunnosta. Suomi : rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen -kirjassa vuoden 1971 EM-kisojen juhlarahan hintahaarukka on 4-7 euroa. Tarkemmin hintaa kannattaa kysellä alan asiantuntijoilta.
Suomen numismaatikkoliitto: http://www.numismaatikko.fi/
Holmasto: https://www.holmasto.fi/
Vegaanituote.net sivustolta löytyvät suomessa myynnissä olevat kasvismaidot. https://www.vegaanituotteet.net/category/214/maidot-ja-kermat
Suomalainentyö.fi on listannut Suomessa tuotetut ja suunnitellut tuotteet, sekä yhteiskunnallisten yritysten tuotteet. Avainlippu
Kasvismaidoista avainlipun on saanut vain Elovenan kaurajuoma. Fazerin kauramaito käyttää suomalaista kauraa.
Valitettavasti en löytänyt aivan täsmällistä vastausta kysymykseesi tutkimuksista, jotka olisivat vaikuttaneet kirjoitusoppaiden suosituksiin sitaattien käytöstä. Löysin kuitenkin pari artikkelia, joissa sitaattien käyttöä tekstissä käsitellään ja jotka mielestäni avaavat aihetta.
Kielikello-lehden artikkelissa kielentutkimuksesta väitöskirjaa tehnyt Lauri Haapanen toteaa siteerauksen käytöstä näin:
"Väitöstutkimukseni osoittaa, ettei suoran siteerauksen ensisijaisena pyrkimyksenä ole uskollisuus sitaatin sanatarkkuudelle tai täsmälliselle samamerkityksisellisyydelle. Käytännössä sitaatteja muokataan juuri niin vähän tai paljon kuin on tarpeen. Tämä saattaa yllättää monet jo haastatteluja antaneet ja hämmentää...
Kirjaston lyhennesanakirjoista ja muistakaan ei löytynyt nyt vastausta kysymykseesi, joten käännyin Kotimaisten kielten keskuksen neuvonnan puoleen: https://www.kotus.fi/sanat.
Vastauksen mukaan Kotuksestakaan ei löydy tietoa tuollaisesta lyhenteestä. Kielitoimiston neuvoja kysyi mm. 1800-luvun kielen ja vanhan kirjasuomen asiantuntijoilta, mutta lyhenne ei ole heillekään tullut missään vastaan. Voisiko kyse olla pikakirjoittajan nimikirjaimista? Yksi kollegoista muisteli joskus nähneensä 1800-luvulla ilmestyneessä tekstissä tapauksen, jossa oli käytetty etu- ja sukunimen viimeisiä kirjaimia anonymiteetin vuoksi.
Jos romaanin tekstistä ei löydy mitään vihjettä tai vastausta lyhenteen tulkintaan, ei auttane muu kuin kysyä...
Vaski-kirjastojen satukirjakokoelmaa pääsee tutkailemaan Vaski-verkkokirjaston kautta
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Hakukenttään voi kirjoittaa esim ”suomal* sadut” (tähti katkaisee sanan)
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=suomal*+sadut&type=AllFields&limit=20&sort=
ja hakutulosta voi rajata ja järjestää eri tavoin: oikeasta reunasta voi tulosta rajata esim kirjoihin, alkuteoksen kielen mukaan jne. Hakutuloksen voi järjestää relevanssi-kohdasta esim ”uusin ensin”.
Jos kirjoja hakee asiasanalla ”satukokoelmat”, saa toki jotain esille, mutta varsinkin vanhempien kirjojen kohdalla tietokannassa voi olla niukemmin tietoa. Esim vanhemman satukirjan kuvailutiedoista saattaa puuttua tuo sana,...
Netistä löytyvän tietokannan mukaan kone on valmistettu 1923. Tai mahdollisesti vuosiluku voidaan myös tulkita ajankohdaksi, jolloin jollekin valmistuserälle on varattu sarjanumerot, mutta niihin aikoihin kuitenkin.
Singer Sewing Machine Serial Number Database
Toinen tietokanta antaa valmistusvuodeksi niin ikään 1923, mutta mainitsee myös valmistuspaikan: Elizabethport, New Jersey, Yhdysvallat.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemminkin vastattu lastenkoteihin liittyvään kysymykseen ja sieltä löytyi alla oleva vastaus:
"Hämeentie 6:ssa on toiminut Pelastusarmeijan lastenkoti joskus rakennuksen juuri valmistuttua, mutta 1970-luvulla se ei varmaankaan ole siellä ollut enää. Pelastusarmeijan lastenkoti oli tuolloin ollut jo pitkään Pukinmäessä. (Herrasväen ja työläisten kaupunki, Helsingin vanhoja kortteleita 2, s. 116)"
Valitettavasti ei löytynyt tietoa minä vuonna lastenkoti on muuttanut Pukinmäkeen. Finnasta löytyi pieni maininta ja valokuva Pukinmäen lastenkodista, joka sijaitsi osoitteessa Erkki Melartinin tie 2.
Tiedot lastenkoteihin sijoitetusta lapsista tuskin ovat julkista tietoa. Mikäli etsit...
SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -sivustosta haulla 2018-2022 saksaksi käännetty kaunokirjallisuus tuloksesta löytyy vinkkejä.
Suomen Saksan-instituutin sivuilla on koottu pdf:n
Saksanettu suomalainen kirjallisuus 2020-2022
Alla muutamia poimintoja:
Itkonen, Juha: Mehr als wir uns erträumten [Ihmettä kaikki] käänt. Schrey-Vasara, Gabriele
Jalonen, Olli: Die Himmelskugel [Taivaanpallo] käänt. Moster, Stefan
Kettu, Katja: Die Unbezwingbare [Rose on poissa] käänt. Plöger, Angela
Lehtolainen, Leena: Im Nachhall des Todes [Jälkikaiku] käänt. Schrey-Vasara, Gabriele
Liksom, Rosa: Die Frau des Obersts [Everstinna] käänt. Moster, Stefan
Mentula, Mooses: Der Schildkrötenpanzer [Toiset meistä] käänt....
Lepakko on nisäkäs. Helsingin sanomien artikkelin mukaan lepakko kuuluu pegasoferae-haaraan, johon kuuluvat mm. hevonen, kissa ja koira, https://www.hs.fi/tiede/art-2000004409856.html Pegasopherae-nisäkkäistä löytyy tietoa ja kuva haarautumista PubMed'istä, https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16785431/.
Lentoliskot olivat hyvin monenlaisia, https://tieku.fi/menneisyys/muinaiset-elaimet/turhamaisuus-pakotti-lent…. Tutkijoilla ei ole yhtenäistä näkemyksestä niiden kehityksestä, Natural History Museum, Pterosaur, https://www.amnh.org/exhibitions/pterosaurs-flight-in-the-age-of-dinosa…, Berkeley Pterosauria, https://ucmp.berkeley.edu/diapsids/pterosauria.html. Britannican artikkelissa sivutaan jonkin verran...
Kiehtova sitaatti! Johannes Linnankosken tuotanto on digitoitu ja vapaasti luettavissa Doria-palvelussa. Doria on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto, jossa on usean organisaation tuottamaa sisältöä. Sisällöistä voi tehdä itse hakuja haluamillaan hakusanoilla. Tässä linkki Johannes Linnankoski -hakuun
Haku - Doria
Toisaalla oli tietoa, että ko. sitaatti ei suinkaan löydy Dorian aineistosta (muuta Linnankosken tuotantoa kylläkin), vaan sen sijaan se on peräisin Linnankosken suunnittelemasta sukutarinasta Kolme Yrjöä, joka lienee kirjoitettu kevättalvella 1913. Ks. seuraava linkki, ja siitä lehtiartikkeli otsikolla "Johannes Linnankosken suhteesta uskontoon":
09.10.1937 Uudenmaan Sanomat no 113 - Digitaaliset...
Turun yliopiston pitkäaikainen tiedottaja, tietokirjailija Timo Niitemaa vastasi kysymykseen seuraavasti:
"Nimenmuutos tapahtui vuonna 1927, jolloin vietettiin yliopiston ensimmäistä promootiojuhlaa ja samalla virallista vihkiäisjuhlaa. Muodollinen päätös tehtiin 6.5.1927, jolloin tasavallan presidentti hyväksyi "Turun Yliopisto" -nimisen säätiön perustamisen ja samalla Turun Yliopiston järjestysmuodon perussäännökset. Siinä yhteydessä jätettiin yliopiston nimestä pois sana "Suomalainen". Mainittakoon, että kun yliopisto valtiollistettiin vuonna 1974, sen nimen kirjoitusasu muuttui "Turun Yliopistosta" "Turun yliopistoksi" - siis pienellä y:llä.
Lähde: Tauno Perälä, Turun Yliopisto 1920 - 1939, Turku 1970, ...
Useimmat fraasisanakirjat tyytyvät sanonnan "puhua puuta heinää" kohdalla selittämään sen merkitystä, mutta Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista tarjoaa sille myös uskottavalta tuntuvan selityksen: "Puhua puuta heinää on ikiaikainen karjaa kasvattavan talonpojan sanonta. Se tarkoittaa niitä–näitä -puhetta, jossa ei erotella asioita, vaan edetään suoraa linjaa asiasta toiseen ilman erottelevaa logiikkaa. Siis kuin niittomies pajuja ja heinää kasvavalla niityllä. Jonkun kielikorvan mukaan puuta heinää puhuminen olisi valehtelua, toisen mukaan löysää joutavien jutustelua."
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset käsittelee sanonnan samassa yhteydessä kuin sille merkitykseltään...
Runon on suomentanut Leif Färding. Se löytyy teoksesta Jumalan tuli (englanninkielinen alkuteos Madman, 1918) ja sitaattikokoelmasta Ajan virta. En löytänyt runosta muita suomennoksia.
Jos haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin Poista-ruutuihin ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Allaolevat varaukset muutetaan. Jatkatko?" Vastaa: "Kyllä".
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#varaustenmuuttaminen
Kirja on Liisa Lauerman Tiikerinmetsästäjän koti ja muita tarinoita : lasten museo-opas (Edita, 2000). Kirjassa esitellään 20 pääkaupunkiseudun museota ja niihin liittyviä henkilöitä. Aleksis Kiveä käsittelevä osuus Aleksiksen pitkä vaellus on sivuilla 30–35 ja kirjan lopun Pieni henkilö- ja museotieto -osiossa on mukana neljä Kivi-aiheista museota: Aleksis Kiven syntymäkoti, Aleksis Kiven tupa, Fanjunkarsin torppa ja Siuntion kotiseutumuseo sekä Aleksis Kiven kuolinmökki.
Matjessilli tulee hollannin kielen sanasta maatjesharing. Sana maatje on johdettu vanhan hollannin nuorta tyttöä tarkoittavasta sanasta magd. Alkuperäinen maatjesharing tarkoittaa kesällä pyydettyä, nuorta silliä, joka ei ole vielä sukukypsä. Se on siis nimensä mukaisesti neitsytsilli. Tällainen silli on lihava ja sisältää paljon rasvaa. Aito maatjesharing on Alankomaissa suuri kesän herkku. Suomessa matjessilliä käytetään epämääräisemmin puhuttaessa sokerisuolatusta rasvasillistä.
http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/s.html#sila
https://www.sillikoulu.fi/sillin-abc/
Hyvän yleiskatsauksen 40-luvun lopun ja 50-luvun alun suomalaisesta kulttuuriympäristöstä saa tutustumalla esimerkiksi sellaisiin kirjoihin kuin Eilispäivän Suomi : jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen (Valitut palat, 2003), Iloinen 50-luku : purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia (Tammi, 2003) ja Jouni Kallioniemen Elämä sodanjälkeisessä Suomessa (Vähäheikkilän kustannus, 2009). Suositeltavia yhteen vuoteen keskittyviä teoksia ovat esimerkiksi Täysiä vuosia : vuoden 1949 muotokuva ja Täysiä vuosia : vuoden 1950 muotokuva (molemmat Art House, 1999). Vastaavalla tavalla kansakunnan henkistä tilaa ja mielialaympäristöä sodanjälkeisinä vuosina kartoittaa Ville Kivimäen ja Kirsi-Maria Hytösen toimittama Rauhaton rauha : suomalaiset ja...
