Kyseessä on Catherine & Laurence Anholtin kuvakirja nimeltään Kaikkein paras paikka (2000). Verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.262705?sid=3123933201
Kirja kertoo Jonista, joka rakastaa kaupunkia. Jonin pappa asuu maaseudulla meren lähellä. Joni matkustaa pappansa luokse maalle. Illalla hän ei saa unta. "Siellä oli rauhallista. Siellä oli erilaista. Maalla oli niin pimeää, ettei hän pystynyt nukkumaan".
Säveltäjä Kari Rydmania haastateltiin hänen täyttäessään 80 vuotta. Haastattelussa hän kertoi kirjoittaneensa laulun työskennellessään Yhtenäiskoulun opettajana Helsingissä. Koulua käynyt neljäsluokkalainen tyttö jäi Mäkelänkadulla auton alle ja menehtyi.
Helsingin Sanomat 15.10.2016.
Valitettavasti tuota laulua ei löytynyt. Tästä Violan hakutuloksesta näet samantyyppisiä kappaleita siltä varalta, että tuo etsimäsi olisi niiden joukossa.
Tunnistaisiko joku lukijamme laulun?
Hei, Kyseinen nuotti löytyy useammasta eri niteestä. Esimerkiksi Jukka Salmisen Laulureppu-nuottikokoelmasta.
Heili-kirjastoista tämä nuotti löytyy esimerkiksi Pekka Laukkarisen toimittamasta nuotista Laulutuuli.
Helsingin yliopiston Elintarvikkeiden prosessointi ja ravitsemus -kurssin blogin artikkelissa "Vesiliukoisten vitamiinien hävikki marjojen ja kasvisten pakastamisen, sulatuksen sekä kuumennuksen aikana" on hyvä yhteenveto aiheesta. Vesiliukoisiin vitamiineihin kuuluvat kaikki eri B-vitamiinit sekä C-vitamiini. Pakastettaessa oleellisinta on mahdollisimman lyhyt aika marjojen poimimisen ja pakastamisen välillä, ja vitamiinien säilyvyyteen vaikuttaa myös se, kauanko marjoja säilytetään pakastettuina. Kriittisin vaihe on kuitenkin sulatus, sillä sen aikana solurakenteet rikkoutuvat herkästi, mikä voi johtaa vesiliukoisten vitamiinien hävikkiin. Ne liukenevat sulatuksen aikana syntyvään nesteeseen. Neste kannattaakin mahdollisuuksien mukaan...
Aivan täsmällistä vastausta ei löytynyt.
Keho tuottaa adrenaliinia normaalisti 10 ng/l (nanogrammaa per litra). Suurin osa adrenaliinista on ihmisen veressä, mutta jonkin verran sitä on myös muissa kudoksissa. Liikunnan aikana määrä voi kymmenkertaistua ja akuutissa stressitilanteessa 50-kertaistua. Keho tuottaa adrenaliinia hyvin nopeasti ja se myös poistuu elimistöstä melko nopeasti. Kuitenkin ihmisen on mahdollista tuottaa isompia määriä adrenaliinia myös hieman pitempiä aikoja, esimerkiksi tunnin ajan.
Joka tapauksessa adrenaliinin määrä on ihmisen kokonaistilavuuteen suhteutettuna häviävän pieni.
Laulu on nimeltään Pumppuräppi ja sen esittää "soitin- ja keitinyhtye" Los Piratos (Olli Liimatainen ja Janne Jukarainen).
Laulu löytyy muutamalta eri tallenteelta Outi-kirjastojen kokoelmista. Myös Youtubessa laulusta on useita versioita.
Tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Juuri saunatonttuja käsittelevää kirjaa ei löytynyt, sen sijaan tontuista ylipäänsä kannattaa katsoa esimerkiksi näitä kirjoja:
Koski, Mervi: Tonttujen suuri suku
Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko samaaneista saunatonttuihin
Saure, Heikki: Tonttu - Tarua ja totta
Saunoista tietoa voisi löytyä esimerkiksi näistä:
Taskinen, Keijo: Sauna - puhtaasti suomalainen
Tommila, Pekka: Sauna - suomalaisen saunan rakentaminen
Vuorenjuuri, Martti: Sauna kautta aikojen
Lause on Mary Baker Eddyn teoksesta Science and health with key to the Scriptures (1875), joka on julkaistu suomeksi vuonna 1987 nimellä Tiede ja terveys sekä avain Raamattuun.
Kysytty kohta on käännetty näin: "Kaikki on ääretöntä Mieltä ja sen ääretöntä ilmausta, sillä Jumala on Kaikki-kaikessa." Teoksen tiedoissa ei mainita suomentajan nimeä.
Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta löytyy tietoa suosituimmista nimistä. Etunimitilasto on ladattavissa vuodelta 2023.
Etunimiaineisto on jaettu miesten ja naisten nimiksi sen mukaisesti, miten nimet esiintyvät väestötietojärjestelmässä eri sukupuolta olevilla henkilöillä. Etunimistä on muodostettu erilliset miesten ja naisten nimiä koskevat luettelot, joissa on erikseen nimien lukumäärät yhteensä kaikkina etuniminä, ensimmäisenä etunimenä tai muuna kuin ensimmäisenä etunimenä.
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Miehet, vain ensimmäiset etunimet: Jouko sijalla 54.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle aggregaatti myös merkityksen kokouma tai yhdistelmä. Esimerkki on taloustieteen alalta: Kulutuskysyntää tarkastellaan aggregaattina, joka koostuu asuntojen, ruoan, vaatteiden yms. kysynnästä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/aggregaatti?searchMode=all
Suomen etymologisessa sanakirjassa todetaan sanan alkuperästä näin:
Lähtökohtana lähinnä latinan aggregatum ’yhdistetty, liitetty’, johdos verbistä aggregare ’liittää joukkoon, yhdistää’, jossa ag- (ad-) ’luo, kohti’ + grex ’lauma, joukko’.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=qs-article&etym_id=ETYM_d2ad2a1c6a31024b4be31f52d6aaeb71&list_id=1&keyword=aggregaatti&...
Helmet-kirjastoista kyseinen kappale nuotteineen ja sanoineen löytyy ainakin teoksesta Suuri toivelaulukirja 6. Tässä on linkki teoksen tietoihin Suuri toivelaulukirja 6. Voit katsoa listasta onko teos omassa lähikirjastossasi tai voit tehdä varauksen.
Kirjaa ei ole Helmet-kirjastoissa, mutta sen voi tilata kaukolainaksi. Kaukolainamaksu on 4 euroa.
Linkki kaukopalvelupyyntöön löytyy sivulta
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tässä teoksen saatavuustiedot Finna-palvelussa
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22espoo+art+ry%22&type=Tit…
Henkilöstön täydennys- ja evakuointiohjesääntö (1941) kertoo, että, ellei kaatuneita voitu evakuoida kotiseudulle, haudattiin heidät tilanteeseen sopivin sotilaallisin kunnianosoituksin joko lähimpään seurakunnalliseen tai varta vasten vihittyyn sotilashautausmaahan. Kenttähautausmaista oli laadittava haudansijoin ja haudattujen numeroin varustettu tarkka kartta. Karttaa oli säilytettävä kaatuneiden evakuointikeskuksessa ja jäljennös siitä oli lähetettävä Kotijoukkojen esikunnalle.
Hämeen Kansa -lehdessä 23.9.1941 on haastateltu sotilaspastori Johannes Sillanpäätä kaatuneiden huoltoon liittyvistä kysymyksistä. Kenttähautausmaihin haudatuista kertoo Sillanpää seuraavaa: ”Kenttähautausten kautta ei ole tahdottu mitenkään riistää...
Pitkään seisova vesi, joka altistuu bakteereille, voi hyvinkin olla terveydelle vaarallista. Seisovassa vedessä viihtyy erityisesti legionellabakteeri, mutta sen lisääntymisestä varoitellaan pääasiassa putkistoissa seisovan veden yhteydessä silloin, kun putkia ollaan viikkoja tai kuukausiakin käyttämättä. Puhtaassa huoneilmassa ja puhtaassa astiassa säilytetty tuore hanavesi kerää bakteereja myös, mutta hitaammin kuin putkistossa, jota ei samalla tavalla desinfioida.
Huoneenlämmössä joitakin tunteja seisova vesi tuskin ehtii kerätä vaarallista määrää bakteereja, ja keittäessä suuri osa niistä kuolee joka tapauksessa. Vuonna 2016 Vesi-instituutti Wanderin johtaja sanoi, että akuuttia vaaraa tuskin on, mutta "itse en...
Voisikohan kyseessä olla Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut? Se on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1919, mutta siitä on otettu sen jälkeen lukuisia uusia painoksia.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo kirjan juonesta näin: "Mestaritonttu lähtee Satumaasta koettuaan siellä kiittämättömyyttä. Hän tapaa entisen Peikkovuoren hovinoidan Sammaleisen, joka lennättää tontun luudallaan kotiinsa Suosaarelle. Saarella Mestaritonttu saa selville, että Kyöpelivuoren haltia on ryöstänyt Aamuruskonmaan kuninkaantyttären Sarasteen ja tämä on suljettu Suosaaren suuren kiven sisään. Sarasteen veli, joka yritti pelastaa sisartaan on taiottu kuuseksi. Yhdessä Satumaan kuninkaanpojan Yönsilmän kanssa Mestaritonttu pelastaa Sarasteen ja...
Hei,
Etsimäsi kappale voisi olla laulaja Anneli Sarin esittämä 'Ken oli hän?'.
Kappale on julkaistu Mustalaisten lauluja -kokoelmalevyllä (1969/1970), jolla esiintyy useita eri laulajia. Myöhemmin kappale esiintyy monilla Anneli Sarin kokoelmalevyillä, myös kappaleen nimeä kantavalla albumilla Ken oli hän (1975).
Kappale on kansansävelmä ja sen on sanoittanut Pirkko Ahlgren. Myös muut laulajat ovat kappaletta esittäneet.
Lähde: Äänitetietokanta fono.fi
Laivoja rakennetaan eri käyttötarkoituksiin ja erilaisten mallien mukaan, joten mitään yleispätevää kaavaa laivan korkeuden määrittämiseksi tuskin on, toisin kuin esimerkiksi laivan painonlaskennan suunnittelussa. Oletettavasti eri telakkayhtiöillä ja rakennesuunnitteluun erikoistuneilla insinööritoimistoilla on myös mittoja koskevia liikesalaisuuksia. Esimerkiksi Masa-Yards kertoo sivuillaan laivanrakennusprosessistaan asiakasystävällisesti, mutta ilman tarkkoja tietoja. Liikenneviraston ohjeessa laivaväylien suunnittelusta kerrotaan, että laivojen mittasuhteet vaihtelevat niiden käyttötarkoituksen mukaan.
Lisää laivanrakennuksesta ja laivasuunnittelusta voi lukea esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun...
