Seuraavilta sivuilta löytyvät maakuntien nimikkokasvit, -kivet ja –eläimet.
Nimikkolajit maakunnittain:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;102942;486;2185;2043
Suomen maakuntakukat:
http://arkisto.sll.fi/tiedotus/harr/Maakuntakukat.html
Suomen maakuntakalat
http://arkisto.sll.fi/tiedotus/harr/KalatKielet.html
Kuntien nimikkolajit:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;102942;486;2185;2001
Googlen kuvahaulla http://www.google.fi löytyy Saima Harmajan kuva osoitteesta http://www.vihrearouva.net/kirjallisuus/harmaja.html Harmajan kuva löytyy myös ainakin teoksista Suomen kirjailijat 1917-1944 (keskiaukemalla) ja Maailman kirjat ja kirjailijat. Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa voit katsoa aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi
Anne Frankin valokuvia löytyy myös Googlen kuvahaulla. Kirjojen Nuoren tytön päiväkirjan ja Anne Franks dagbok etukansissa on myös Anne Frankin valokuvat.
Aivan ilmeisesti näitä valokuvia voi tekijänoikeuslain mukaan käyttää vapaasti. Tekijänoikeuslain 49 a §:n mukaan oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin.
Marsun karvanlähtöön voi olla useampiakin syitä, joten olisi viisainta viedä marsu eläinlääkärin tutkittavaksi.
Tietoa marsuista ja niiden hoidosta löydät Suomen Marsuyhdistyksen sivulta, osoitteesta
http://www.marsuyhdistys.net/
Sieltä löytyy myös virikkeitä marsulle. Voit laittaa sille esimerkiksi mökin tai piilopaikkoja, tai yrittää tarjota sille sopivia leluja.
Kustannusyhtiöt valitsevat, mitkä kirjat käännetään suomeksi ja mistä otetaan uusia painoksia. Tolkienin kustantaja on WSOY ja lähetin kysymyksesi edelleen heille. Sieltä tuli seuraavanlainen vastaus:
WSOY julkaisee ensi syksynä Tolkienin Kirjeitä Joulupukilta, joka on kokoelma Tolkienin omille lapsilleen Joulupukin ominaisuudessa kirjoittamia
ja kuvittamia kirjeitä.
Toivottavasti tästä syksyllä ilmestyvästä kirjasta on Sinulle iloa!
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy useampia Kleopatraa käsitteleviä teoksia. Voit hakea asiasanalla Kleopatra, jolloin saat 5 viitettä, joukossa myös yksi video. Nämä ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi englanninkielisiä teoksia. Päivi Setälän teoksissa "Näköaloja Villa Lantesta" ja "Antiikin nainen" on luku myös Kleopatrasta ja lisäksi tietoja voi täydentää tarkistamalla vanhan aakkosellisen kortistomme Kleopatra-kohtaa. Kortistossa viitataan vanhaan varastossamme olevaan teokseen "Valloittavia naisia".Egyptin historiasta löytyy kokoelmistamme runsaasti aineistoa. Tässä voisin mainita esim. Armas Salonen: "Egypti ja sen kulttuuri" sekä Montet, Pierre: " Sellaista oli elämä faraoiden
Egyptissä".
Näyttää siltä että kuvailemaasi kattavaa teoslähtöistä kirjallisuuslähdettä ei ole olemassa. Kirjallisuushistorioissa teoksia lähestytään joko tekijästä tai sitten aikakaudesta käsin.
Internetissä on runsaasti kirjallisuusaineistoa etenkin englannin kielellä, mutta ei kaipaamaasi tietokantaa. Kannattaa kuitenkin tutustua sivuihin, joihin on ammattitaitoisesti koottu erilaisia kirjallisuuslähteitä, http://www.makupalat.fi --> kirjallisuus ja yleisten kirjastojen linkkikirjasto http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto --> kirjallisuus.
Kirjastojen aineistotietokantojen kuvailu perustuu asiasanoitukseen, mutta teosten suorasanainen referointi ei ainakaan toistaiseksi ole käytetty sisällönkuvailumuoto.
Muutamia erikoistietokantoja löytyy,...
Jos olet aloitteleva sukututkija, voisit ottaa yhteyttä paikallisiin sukututkimusseuroihin. Vantaalla toimii Vantaan seudun sukututkijat ry puheenjohtajanaan Irja Hirsivaara.
Kirjastoista löytyy useitakin sukututkimusta käsittelevää kirjaa, jotka auttavat alkuun. Kansallisarkistossa voi tutustua sukunsa historiaan mikrofilmattujen kirkonkirjojen ja rippikirjojen avulla. Muualta Suomesta kotoisin olevat voivat kaukolainata oman sukunsa kirkon- ja rippikirjojen mikrofilmejä maakunta-arkistoista.
Myös netin kautta pääsee tutkimaan seurakuntien vanhoja tietoja. Parhaiten pääset sukututkimus-linkkeihin osoitteesta www.makupalat.fi/historia.htm.
Kirjastot.fi:n sivun maakuntakirjastojen aineistojen monihaku http://monihaku. kirjastot.fi/ löytää Tampereen kaupunginkirjastosta nimekkeellä Dry Guillotine kirjan nimeltä Läpi tulen ja veden, julk. Valitut palat, Suomennosvalikoima. - Kansialanimeke: 38 tositapahtumiin perustuvaa jännityskertomusta uskomattomista pakoretkistä ja täpäristä pelastuksista. – Osakohde 16 on: Pakoni helvetistä / René Belbenoit
Läpi tulen ja veden,IBSN 9511059653 löytyy myös pääkaupunkiseudun aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi
Kirja kuuluu Käpylän ja Laajalahden kirjastojen kokoelmiin.
Kaikki varsinaiset Irania käsittelevät matkaoppaat näyttävät olevan englanninkielisiä. Saat ne esille pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi sanahaulla Iran and matkaoppaat. Saatavuustiedot selviävät myös HelMetistä.
Sanahaulla Iran, aineistorajausena kirjat ja kielirajauksena suomi saadaan 33 viitettä. Tässä niistä poimittuna muutama, koulutyöhön sopivalta tuntuva:
Maailma tänään. [15] : Lähi-itä
Persia - Iran : muinaisuus ja kulttuuri / Henri Broms
Iran eilen ja tänään : tuhannen ja yhden yön maa
Iran, maa mullahin varjossa Allahin nimeen / Marita Vihervuo
Persian muinaisuus ja kulttuuri / Armas Salonen
Kannattaa muistaa myös tietosanakirjat.
Kyllä, kirjastonhoitajana on kivaa. Mutta, kuten itsekin tiedät, aina ei voi mikään työ tai oleminen olla vain tasaisen kivaa. Työhömme kuuluu monenlaisia asioita. Kaikki työtehtävät eivät näy sinne varsinaisen kirjaston puolelle.
Työhömme kuuluu arkisia rutiiniasioita, jotka välillä ovat tylsiä. Mielestäni kaikkein hauskinta on se, kun saan olla kirjastoa käyttävien ihmisten, asiakkaiden, kanssa. Etsiä tietoa, vastata erilaisiin kysymyksiin ja suositella vaikka jotain hyvää kirjaa.
Tähän sinunkin esittämääsi kysymykseen on kiva vastata.
Vanhin rakennusjärjestys, joka Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy, on vuodelta 1938. Tämäntyyppiset asiakirjat löytyvät kattavasti Helsingin kaupunginarkistosta, jonka yhteystiedot ovat osoitteessa
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Ensimmäisen Nalle Puh -kirjan nimi on Nalle Puh. Alkuperäiseltä nimeltään se on Winnie-the-Pooh, ja se näyttää ilmestyneen suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1934.
Marjaana Aumastosta kerrotaan kirjassa Kotimaisia nykykertojia 2, joka löytyy kaikista yleisistä kirjastoista. Hän on syntynyt vuonna 1958 Virroilla ja hän asuu Helsingissä. Hänen esikoisteoksensa, Kuningatar ja muita naisia, oli Runeberg-palkintoehdokas vuonna 1989. Marjaana Aumasto on julkaissut neljä teosta.
Aumastosta ja hänen kirjoistaan on kirjoitettu muutamia lehtijuttuja, mm. :
1)Kukkola, Liisa: Onnellisia loppuja ei ole olemassakaan: Marjaana Aumaston kirjoissa naiset eivät ole aina sankareita (Kirjavat sivut ; 2); Etelä-Suomen sanomat 1999-02-16
2)Stenius, Tiina: Mustaa naurua naisten maasta; Kotiliesi 1996, nro 20, sivut 18-19, 21
3)Ingström, Pia: Att angripa en "amorf massa en möjligheter" : ett exempel på feministisk läsning...
Kysymästäsi Myers-Briggs tyyppi-indikaattorista(lyhenne mbti) ei erikseen löydy kirjaa suomeksi eikä englanniksi.
Kirjassa Helin, Kari: Ihmisten erilaisuus, 16 tyyppiä työelämässsä käsitellään aihetta, samoin englanninnkielisissä teoksissa Zannon: Human types: essence and the enneagram ja Cloninger: personality: description, dynamics and development. Saatavuustiedot voit tarkistaa Riimi-aineistotietokannasta: http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll
Aihetta käsitteleviä lehtiartikkeleita ovat esim.
Ron Zemke:Testin ja tyyppijaottelun tulkintaa ja kritiikkiä:
Mayers-Briggs - persoonallisuustesti tarkemmassa tarkastelussa
Yritystalous 1994 (52): 1
Holtari, Timo: Mihin luontaisesti miellyt
Fakta 2002 (22): 4
(molemmat lehdet ovat Lahden...
Bedrich Smetanasta löydät tietoa suomen kielellä tyyliin "elämä ja teokset" seuraavasta kirjasta, jota on pääkaupunkiseudun kirjastoissa:
Sävelten maailma osa 2 (Smetana s.179), WSOY
Viherkasveista kertovia kirjoja voi hakea Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ asiasanalla "huonekasvit". Muutamia esimerkkejä:
- Suuri ruukkukasvikirja : näin hoidan kukkivat kukat ja viherkasvit, 1990
- Huonekasveja : 259 viherkasvia värikuvin, 1992
- Heitz, Halina : Ruukkukasvit : kukka- ja viherkasvit, 1992
- Kodin kukat ja viherkasvit. - 7.p. - 1993
- Puupponen, Esko : Harrastajan viherkasvikirja, 1966
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta.
Suomessa ilmestyy valtava määrä kirjallisuuslehtiä (osa keskittyy johonkin määrättyyn alueeseen mm. runous, dekkarit), lasten -ja nuortenkirjallisuuslehtiä ja nettilehtiä kirjallisuudesta on myös paljon. Tarkkaa lukumäärää on vaikea sanoa. Mutta tässä on sivustoja, joista löydät kirjallisuuslehtiä:
http://www.makupalat.fi/
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto
http://www.kirjastot.fi Kirjallisuuskanavan etusivun pikalinkit
http://www.kultti.net/ kohta lehdet, kirjallisuus- ja kritiikkilehdet
http://www.lukukeskus.fi/lehdet/
Parnasso-lehti, joka on vanhimpia kirjallisuuslehtiämme löytyy myös verkosta, http://www.parnasso.fi .
Toivottavasti löydät haluamaasi tietoa näistä.
(Päiv. 18.02.08)
Marjaana Aumaston teos Kuningatar ja muita naisia on oikeastaan novellikokoelma. Kirjassa on 18 lyhyttä tarinaa erilaisista naisista ja elämänkohtaloista. Tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin. Teosta on saatavilla useista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Tohtori Alzheimerin etunimi oli Alois. Hän oli saksalainen neuropsykologi, joka eli vuosina 1864-1915.
Alois Alzheimerista voi hakea viitteitä Internetistä esim. Google-haulla. Tässä yksi viite: http://www.alz.co.uk/alzheimers/aa.html
Eeva Kilven kirjojen arvosteluita löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -tietokannasta. Tietokannan Internetosoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi:9673/kivi/frames?lang=fi&authorid=376
Pudotusvalikoista valitaan haluttu kirjailija ja toisesta valikosta valitaan lähteet ja tuotanto.
