Paimentytön laulun nuotit löytyvät näistä Helsingin kaupunginkirjastossakin olevista nuottijulkaisuista:
Kanteleohjelmistoa. I / Toim. Ulla Katajavuori. 1963
Valavirta Taavi: Kansankoulun laulukirja ja musiikkioppi. 1983.
Laulun nuotit ovat myös näissä teoksissa:
Nyberg, Mikael: Oppilaan laulukirja 2 (1901) ja Oppilaan laulukirja 1-4 (1900)
Valistuksen laulukirja. 1930
Karjaväen laulukirja.1958
Valistuksen laulukirjan säestyksiä. 1927
Tiedot löytyivät Pirkanmaan kirjastojen musiikkitiedonhaun avulla. Tietokannasta voi hakea laulun alkusäkeiden mukaan:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_mform&sesid=1040131653
Tunnettuja suomenruotsalaisia kirjailijoita, joiden kirjoja on julkaistu sekä ruotsiksi että suomeksi, ovat esimerkiksi Lars Sund, Märta Tikkanen, Henrik Tikkanen, Bo Carpelan, Monika Fagerholm, Oscar Parland ja Fredrik Lång. Heistä löytyy tietoa Suomen kirjallisuuden historioista tai netistä esim. Hämeenlinnan Makupalojen sivuilta: http://www.makupalat.fi > kirjallisuus > Suomen kirjallisuus yleensä > kirjailijat.
Asiakastyytyväisyyden mittausta on käsitelty ainakin kirjoissa:
Lotti, Leila: Tehokas markkina-analyysi (2001) ja Ylikoski, Tuire: Unohtuiko asiakas? (1999).
Lisäksi Aleksin mukaan asiakastyytyväisyyden mittauksesta on artikkeli Horowitz, Jacques: Asiakastyytyväisyys: raakana, puolikypsänä vai kypsänä? Yritystalous-lehdessä 1/1999.
Suomen perustuslain (11.6.1999/731) mukaan tasavallan presidentti valitaan syntyperäisistä Suomen kansalaisista.
Tiettyihin valtion virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalaisia. Nimittämisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Päättäessään nimittämisesta viranomainen ei saa perusteettomasti asettaa ketään eri asemaan syntyperän tai kansalaisuuden tähden.
Valtion virkamieslain (19.8.1994/750) 7 § (17.3.2000/281) mukaan seuraaviin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen:
1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin virka sekä oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen, osastopäällikkönä virka;
2) valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, kansliapäällikön, osastopäällikön ja...
Varsinaisia kitarasovituksia tutuista suomalaisista lastenlauluista on vaikea löytää siksi, että niitä tuntuu julkaistun perin vähän tai olemattomasti itsenäisinä kitaranuotteina. Niitä täytyykin etsiä vasta-alkajille tarkoitetuista kotimaisista kitaran soitinkouluista. Soitinkoulujen harjoituskappaleita ei ole välttämättä kuitenkaan luetteloitu tietokantaan ja vastaus löytyy vain soitinkoulua selaamalla. Toinen mahdollinen lähde on peruskoulun ala-asteen musiikin oppikirjat, joihin saattaa sisältyä jokunen helppo kitarasovitus. Oppikirjojenkaan kappaleisiin ei välttämättä pääse käsiksi luettelointitietojen avulla. Kirjaa selailemalla saattaa jotain sopivaa löytyä. HelMet-aineistohaun perusteella kannattanee vilkaista ainakin Ole Halénin "...
Nykysuomen sanakirjan mukaan 'nureksia' tarkoittaa:
1. enemmän tai vähemmän avoimesti ilmaista tyytymättömyyttään, harmiaan jostakin, nurkua, napista, nurista, nyreksiä
2. olla tyytymätön, harmissaan, nyreissään, nureissaan, happamena, apeana, pahoillaan jostakin.
(Nykysuomen sanakirja, osa 2, s. 719)
Voisiko olla kyse Hedwig Courths-Mahlerin kirjasta Prinsessa Lolon perintö (1919, suom. Kaarina Wiik)? Kyseessä on romanttinen viihderomaani. Kirjaa löytyy ainakin Varastokirjastosta, josta sitä voi kaukolainata.
Tampereen kaupunginkirjastossa ei ko. sarjaa ole hankittu kuin yksittäisiä osia.
Teoksista osa on lainattavia ja osa kuuluu käsikirjastomme kokoelmiin. Käsikirjaston kirjat eivät ole lainattavia, mutta ne ovat aina asiakkaiden käytössä kirjaston aukioloaikoina. Etsimänne teossarjan nimi on Rakennustuotanto-kirjat ja teokset saa näkyviin PIKI-verkkokirjastomme
http://kirjasto.tampere.fi:8000/ kautta kirjoittamalla teoksen nimen kohdalle em. sarjan nimen - myös pelkkä sana RATU käy. Tulosjoukko on 13 teosta kokoelmistamme.
Ratu-rakennustuotantokortisto löytyy Tampereella mm. Teknillisen yliopiston kokoelmista, jonka yhteystiedot ja aukiolot löytyvät osoitteesta : http://www.tut.fi/public/index.cfm?mainsel=2089&sel=2089&Show=1939...
Tietoa kirjailija Helena Meripaasista löydät esimerkiksi Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/meripaasihelena.shtml
Helena Meripaasin kirjat on kustantanut Otava, joten hänen tietonsa löytyvät myös kustantajan nettisivuilta http://www.otava.fi/ : valitse ensin yleinen kirjallisuus > kirjailijat > kotimaiset kirjailijat > kirjailijan nimi alasvetovalikosta.
Voit hakea Turun kaupunginkirjaston kokoelmista esim. asiasanoilla maatalouspolitiikka, Suomi. Alkuun pääset menemällä verkkokirjastoon, osoitteeseen http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
Haun avulla löytyy mm. Pietiäinen, Jukka-Pekka : Leivän syrjässä : maatilahallitus ja sen edeltäjät (1992).
Kirjan boonus on laaja lähdeluettelo.
Mosaiikkitaiteesta löytyy jonkin verran kirjallisuutta Tampereelta ja muista Piki-kirjastoista (16 kirjastoa Pirkanmaalla). Esim. Paul Sigginsin teos The Mosaic Sourcebook on Tampereen kaupunginkirjastossa ja sen voi pyytää kaukolainaksi Vammalaan. Tampereen ja muiden Piki-kirjastojen kokoelmia voi katsoa osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ vasemman reunan HAKU-painikkeen takaa. Asiasanalla mosaiikit saa 40 viitettä. Niitä kannattaa tietenkin tutkia tarkemmin, teokset ovat hyvin eritasoisia. Kaukolainaksi voi pyytää teoksia, joita ei ole omassa kotikirjastossa. Vammalan (ja muidenkin) kirjastojen kokoelmia voi tutkia osoitteesta http://www.kirjastot.fi/
Vammalasta löysin asiasanalla mosaiikit 12 teosta.
Sinun täytyy tulla kirjastoon henkilökohtaisesti ja esittää kirjastokorttisi ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksesi, niin saat uuden verkkokirjaston salasanan.
Perustietoa bibliografioista saa erilaisista tutkielmaoppaista, esim Tee gradu: verkkoajan tutkielmantekijän opas.
Internetistä esim. Informaatiotutkimuksen sivulta(http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/informaatiotut…) saatte klikkaamalla kohtaa Tiedonlähteet ja sitten Bibliografiat hyödyllistä tietoa.
Jos sinulla on tunnusluku voit perua varauksiasi HelMet-aineistohaun Omat tietoni-valikosta. Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Muussa tapauksessa ota yhteyttä lähikirjastoosi.
Oletamme, että musiikki vaikuttaa enemmän nuorten kuin aikuisten pukeutumiseen. Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy internetistä kirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.lahti.fi/kirjasto/ Aineistohakuun pääset klikkaamalla linkkiä Aineistotietokanta. Kirjoita asiasanakentään "nuorisokulttuuri" (ilman lainausmerkkejä) ja klikkaa hakunappulaa. Saat esille pitkän luettelon kirjoista, joista saattaa olla sinulle hyötyä. Tässä joitakin viitteitä:
- Bennett, Andy: Popular Music and Youth Culture. Music, Identity and Place (2000)
- Kemppinen, Pertti: Nuoruuden taikaa. Kurkistuksia nuorisokulttuureihin (1997)
- Polhemus, Ted: Streetstyle. From Sidewalk to Catwalk (1995)
- Polhemus, Ted: Style Surfing. What to Wear in the 3rd...
Tutkin erilaisia tilastoja etsiessäni vastausta kysymykseesi. Aivan suoraa vastausta en niiden perusteella pysty antamaan. Helsingin kaupungin tilastollisen vuosikirjan 2003 mukaan vuodenvaihteessa 2002/03 Helsingissä oli asukkaita ikäryhmässä 20-24v 44 304 ja 25-29v 52 711. Vastaavat tiedot Espoon osalta löytyvät varmasti Espoon kaupungin tilastollisesta vuosikirjasta, jota on Helsingissä pääkirjastossa Pasilassa (käsikirjastokappale) sekä useissa Espoon kirjastoissa. Vantaan kaupungin tilastollinen vuosikirja tulee esim. Tikkurilan kirjastoon. Internetistä www.espoo.fi-sivulta on linkki Espoon taskutilastoon, jossa on tietoa Espoon asukkaista, montako prosenttia koko asukasluvusta ikäryhmittäin, mutta ryhmissä 15-24v ja 25-64v. Suomen...
Kysele uusinta Nightmare room - sarjan kirjaa kevään aikana kirjastosta. Tarkkaa päivää kirjan kirjastoon tulolle en uskalla luvata.
David Beckhamista on kirjoitettu kirjoja, mutta kirjat ovat englanninkielisiä. Tässä kirjojen nimiä:
Hildred, Stafford: There's only one David Beckham
Beckham, David: My side
Beckham, David: Beckham : my world
Runoilijan nimeä en valitettavasti saanut selville.
Hufvudstadsbladetin arkistosta kerrottiin, että noin vanhan asian selville saaminen silloisilla arkistointimenetelmillä on hyvin vaikeaa, jollei mahdotonta.
Tuttavapiirissäni arveltiin, että kyseessä voisi olla Bo Carpelan tai Claes Andersson. Kirjaston kokoelmista emme kuitenkaan ole onnistuneet ko. runoa löytämään.
Neuvoisinkin Teitä käymään Pasilan pääkirjastossa, siellä säilytetään vanhoja Hufvudstadsbladeteja mikrofilmeillä, jotka ovat asiakkaiden käytettävissä.
H.C.Andersen on kirjoittanut Andante-nimisen tekstin.
Kirjassa Och skogen blir en orgel: finlandssvenska dikter om musik on Elmer Diktoniuksen teksti väliotsikolla Andante. Se ei kuitenkaan ole rakkausruno ja se on jo vuonna...
