Leppävaaran aluekirjasto sijaitsee kauppakeskus Sellossa. Leppävaarassa ei ole muita Espoon kaupungin kirjastoja. Kirjastossa on kaksi noutopistettä: Leppävaara aik/Alberga vux ja Leppävaara mus/Alberga mus. Leppävaara aik -noutopiste sijaitsee heti pääsisäänkäynnin kohdalla ja Leppävaara mus -noutopiste musiikkiosastolla (mus = musiikki). Varatessasi aineistoa voit valita noutopisteen.
Sinun kannattaa tehdä haku Helmet-järjestelmässä (http://www.helmet.fi ) kohdassa Sanahaku. Kirjoita kenttään sanat Slovakia matkaoppaat, niin pääset selaamaan Slovakian matkaoppaita. Let's go -oppaita löytyy yhteinen Itä-Euroopan maista. Julkaisun tiedot ovat:
Eastern Europe 2005 / Seth Robinson, editor ; researcher-writers: Calum Docherty ... [et al.]
New York (N.Y.) : St. Martin's press ; London : Macmillan [distributor], cop. 2005 .
Voitte etsiä Kokkolan kirjaston aineistoa täältä: http://webkirjasto.kpnet.fi/fi/. Vasemmasta laidasta voi valita kohdan asiasana ja kirjoittaa siihen kansallispuvut. Tuloksena on 10 viitettä. Myös Google antaa kansallispukusivuja pelkällä haulla kansallispuvut, kattavalta sivulta vaikuttavat esim Vuorelman sivut: http://www.vuorelma.net/kansallispuvut/index-kansallispuvut.htm.
Taavi ja Taavetti ovat suomalaistuneita ja kansanomaisia muotoja Daavid-nimestä. Nimenä koko Suomessa, etenkin maan itäosissa. Daavid-nimi on heprealaisperäinen ja merkitsee lemmikkiä, armasta ja ystävää.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 )
näkee, että nimen Taavi on saanut tänä vuonna 14 lasta, vuosina 1899-2005 yhteensä 2431 suomalaista, joista yksi naispuolinen.
Kuolemansyytiedot säilytetään Tilastokeskuksessa. Niitä koskevat salassapitosäännökset, joissa kerrotaan, missä tilanteessa tietoja voidaan luovuttaa, (459/1973) 1, 2 ja 15 §. Tilastokeskukseen voi siis ottaa yhteyttä, http://www.tilastokeskus.fi/ .
Hymyilevää Apolloa ei löydy ruotsiksi. Käännetystä kirjallisuudesta voi hakea tietoa mm. SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta, http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Hei!
Valitettavasti mistään nimikirjasta ei löytynyt nimeä Sella.
Väestörekekisterikeskuksen nimipalvelun https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 mukaan Suomessa on annettu kahdeksalletoista naiselle nimi Sella.
Makupaloissa on myös kattavia etunimhakemistoja http://www.makupalat.fi/kieli1.htm#nimet ja ainakin Rean nimihakemistossa http://uotila.tripod.com/uotila/etunimi.html esiintyi nimi Sella, selitys valitettavasti puuttui.
Äänneasultaan nimi muistuttaa Ceciliaa tai Seljaa, näiden näiden nimien nimipäivää vietetään 22.11.
Ford Anglian tuotanto aloitettiin vuonna 1939. Olli J. Ojasen kirjassa Autot Suomessa Osa 2: Ford - Englannin Fordit (Alfamer, 1998) kerrotaan Suomeen tuoduista Fordeista. Kirjassa on tietoa myös 1950-luvun Anglioista. Selasin kirjan läpi, mutten löytänyt tietoa milloin ensimmäiset Angliat tuotiin Suomeen. Ehkä katsot itse vielä tarkemmin. Tässä on linkki Suomen Britti-Ford -kerhon kotisivuille, joiden avulla voit löytää tietoa aiheesta. Ks. mm. Linkit-kohta: http://personal.inet.fi/yhdistys/sbfk/
Muita lähteitä:
Maailman moottoriajoneuvot 2 (Tekininen kustannusliike OY, 1987)
Suuri autokirja (Tammi, 1985)
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Kyyti-kirjastojen aineistohausta: http://kyytikirjastot.fi:8001/intro2.dll?formid=form2 .
Kirjailijoiden osalta tekijänoikeustietoja voi kysellä Suomen Kirjailijaliitosta, www.suomenkirjailijaliitto.fi , tai kustantamoilta. Aale Tynnin oikeudenomistaja on hänen tyttärensä.
Ivar Veldren Kilohaili on ilmestynyt suomeksi 1990 Valtion painatuskeskuksen ja Ammattikasvatushallituksen julkaisemana (Helsinki: Valtion painatuskeskus 1990). Sen alkupeäinen nimi on viroksi Kilu (1986), suomentaja on Markku Lehtonen.
Osoitteesta http://www.kaspaikka.fi/neulonta/perinn2.html löytyy kuva kyseisestä neuleesta. - Aiheesta on tutkimustietoa Marketta Luutosen kirjassa Kansanomainen tuote merkityksenkantajana : tutkimus suomalaisesta villapaidasta. - Neuleohjeita löytyy esimerkiksi kirjasta Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita. Myös Vibeke Lindin Perinneneuleita -teoksessa on naisen ja miehen jussipaidan ohje. Suuren käsityölehden vuoden 2004 numerossa 10 on lapsen perinteisen pohjalaisen jussipaidan neuleohje. - Alkuperäisen jussipaidan värit ovat luonnonharmaa ja viininpunainen.
Hei!
Työministeriön sivuilla kerrotaan eri ammateista. Kirjastovirkailijan työllisyystilanteesta kerrotaan seuraavaa:
"Kirjastovirkailijoiden työllisyystilanne on tyydyttävä sekä tieteellisissä että yleisissä kirjastoissa. Huolimatta kunnissa toteutetuista säästötoimista vakinaista henkilökuntaa ei ole juurikaan irtisanottu, vaan työvoiman vähentäminen on kohdistunut kirjaston käyttämiin tilapäisiin työntekijöihin. Toisaalta ei myöskään uusia virkoja ole juurikaan perustettu. Alalle valmistuneiden on vaikea saada vakituista työtä, mutta projektiluonteisia töitä on tarjolla jonkin verran."
Lähde:http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=08140&kieli=00#tyomarkki…
Muut kirjastoalan ammatit tietoineen saat esiin, kun kirjoitat...
Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) käytössä olevassa Millennium-järjestelmässä niteet odottavat noutoa 8 vuorokautta. Jos tähän ajanjaksoon osuu pyhäpäiviä, esim. Juhannus, jolloin kirjasto on kiinni, ne päivät hypätään yli eli silloin niteet odottavat noutoa vastaavasti kauemmin.
Minja on uudismuodoste samalla tavalla kuin nimet Sonja, Renja, Ninja, Sanja, Tonja, Pinja. Se voi olla myös nimen Vilhelmiina muunnos. Vilhelmiina (Wilhelmina, Wilhelmiina) on muinaisaksan Wilhelmin sisarnimi (Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija). Suosittu monissa kielissä, runsaasti muunnoksia, esim. saksan Elma, Minna, Mina, Wilma, Wilhelma, engl. Minnie, Willie...USA:ssa suosittu asu on Vilma. Suomessa lisäksi Mimmi, Miina,Helmiina, Helmi, Vilmiina, Elmiina, Miili, Miia.
Eveliina on alkuaan Evelyn, joka oli muunnettu kelttien nimestä Aibhlin (ystävällinen, herttainen, miellyttävä), tai se saattoi ola peräisin myös germaanien Avi-nimen hellittelymuodosta Avelina, jonka latinalainen muunnos on Eveline. Englannin Evelina, Evelyn sekä...
Ferlinin runoja on suomennettu ja monista runoista on sävelletty lauluja. Erityisesti kaipasit muistorunoa "Inte ens en grå liten fågel", jonka Ferlin kirjoitti menetettyään vaimonsa. Runon suomenkielinen nimi on "Ei edes". Suomennos löytyy teoksesta Nils Ferlin: "Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit". Ferlinin teoksia voi hakea HelMet-kirjastojen kokoelmista osoitteesta www.helmet.fi.
Lisää Ferlin-suomennoksia löytyy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, osoitteesta http://finna.fi.
Pauli Virta näyttää levyttäneen useita Ferlinin runoja. Äänitteiden nimiä voi hakea Violasta, musiikkiaineistojen yhteistietokannasta, osoitteesta
http://finna.fi
Hei! Anthony Burgessin Kellopeli appelsiini -teos on arvosteltu seuraavissa lehdissä: Helsingin Sanomat 9.3. 1991, Aamulehti 14.3. 1991, Suomen Sosiaalidemokraatti 26.3. 1991, Kaleva 30.5. 1991. Kaikki edellä mainitut arvostelut löytyvät vuoden 1991 Kirjallisuusarvosteluja lehdestä, sen B-osasta, tarkemmin numeroista 3/91 ja 5/91. Kellopeli appelsiinia on käsitelty lisäksi Suomen Kuvalehden numerossa 12/1991 ja Portti-lehdessä 1/1991. Näitä kaikkia voit käyttää lähteinä. Valitettavasti mitään Burgessia käsittelevää laajempaa yksittäistä tutkimusta ei suomeksi ole julkaistu. Lähikirjastosi voi pyytää haluamistasi artikkeleista kopioita, mikäli niitä ei ole saatavilla paikan päällä.
Voisiko kyseessä olla Einari Vuorela (1889-1972)? Häneltä on julkaistu useita runokokoelmia. Pääkaupunkiseudun aineistoa voitte etsiä täältä: http://www.helmet.fi/.
Laaja kokoelma löytyy esim: Vuorela, Einari: Hiljaisuuden veräjille : valitut runot 1919-1975.
Ainakin tällaisia julkaisuja löytyy Raajärven ja Kärväsvaaran kaivoksista, jotka sijaitsivat lähellä Misiä.
Erkki Siiraman artikkeli Kaivostoiminta Misin rautamalmialueella vuosina 1958-1975, Vuoriteollisuus-lehdessä 1976: 2, 114-118
ja Erkki Siiraman artikkeli : Misin rautamalmialue
Titaani-lehdessä 1976:6, s.32-35
NUUTILAINEN, Juhani 1964. Misin rautamalmialueen geologiasta. , 89, [7] s. + liitek.
Yllämainitut julkaisut löytyvät Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen kirjastosta, osoite Lähteentie 2
96440 Rovaniemi, Puhelin: 020 550 4130, 020 550 4131
sähköposti: roilibrary@gtk.fi
