Eeva Riihonen kirjoittaa teoksessaan Mikä lapselle nimeksi?, että Elma voi olla muunnelma monestakin eri nimestä, esim. nimestä Ihanelma tai Thelma.
Pentti Lempiäinen on puolestaan sitä mieltä (Suuri etunimikirja), että nimi lienee ulkomaalaisperäinen, sillä se tavataan useissa kielissä lyhentymänä nimiyhdisteistä, joiden alkuosana on Elsa, Else tai Elisabet ja jälkiosana esim. Maria. Saksassa, Italiassa ja Amerikassa Elman kantanimiksi on mainittu myös Vilhelmina ja siitä muodostunut Guglielma. (Riihosen mukaan Vilhelmiina on Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija).
Måns Gahrtonista on usein kysytty. Verkosta ei löydy tietoa kirjailijasta suomenkielellä, ainoastaan kirjaesittelyjä, mutta kirjassa Koski, Mervi : Ulkomaisia nuortenkertojia 1, s. 96-103 kerrotaan kirjailijasta ja hänen teoksistaan.
Monissa meksikolaista ruokaa käsittelevissä kirjoissa on lähinnä reseptejä. Tässä kuitenkin muutamia kirjoja, joissa on ainakin jonkin verran tietoa Meksikon ruokakulttuurista yleensä:
Liimatainen, Aura: Ruokapurjehdus Karibianmereltä Meksikoon. Helsinki: WSOY, 2003.
Nuuttila, Mirjaliisa: Elämäniloisia ruokia Lousianasta ja Meksikosta. Porvoo: WSOY, 1993.
Ontto-Panula, Terhi: Ruokaa maailmalta. Helsinki: WSOY, 2005.
Suomalainen ruokapöytä 8: ja muiden maiden keittiöt. Helsinki: Kirjayhtymä, 1982.
Seuraavissa lehtijutuissa kerrotaan Meksikon ruokakulttuurista:
Cameron, Fiona: Liekkejä lautasella (Makumatka). Matkaopas 2003 ; 5: s. 48-51.
Uljas, Raija: Värien ja makujen Meksiko. Et-lehti 1998 ; 5: s. 82-88.
Hans Christian Andersen on kirjoittanut satuja.
Tähän kysymykseen on vastattu tällä palstalla pari vuotta sitten. Löydät vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta -sivun linkistä Vastausten arkisto kirjoittamalla laatikkoon andersen hans christian.
Jos haluat tarkempaa tietoa, saat sitä suomenkielisenä osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Christian_Andersen
Sivuston lopussa on luettelo Andersenin suomennetuista teoksista ja myös linkkejä muille Andersen-sivuille.
Lasten satuhahmoja voi esim. hakea kirjastojen satuhakemistoista. Kallion kirjaston Satukortistosta, osoitteesta http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut , on hyvä aloittaa. Satukortistosta löytyy satujen sankareita ja linkkejä toisiin satuhakemistoihin.
Kirjastoista löytyy tietysti myös painettuja satuhakemistoja ja tekijähakemistoja. Esimerkiksi Satuhakemisto /
Korhonen, Maija ; Rinta-Tassi, Raili. Kirjastopalvelu 1995 löytyy monen kirjaston käsikirjastosta.
Väestörekisterkeskuksen nimipalvelun mukaan Suvi-nimisia naisia on Suomessa 13357. Katso lisää:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Suvi tarkoitaa siis kesä.
Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan nimi Suvi esiintyy 7.6. suomalaisessa almanakassa v:sta 1950 lähtien. Suvi on myös suosittu yhdysnimen alku. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Suvi on 17.5.
Suomen kustannusyhdistys julkaisee hyvää tilastoatietoa vuosittain.
Katso tästa:
http://www.skyry.net/y_tilastot.htm
Tilastokeskuksesta löytyy myös mielenkiintosia kirjatilastoja:
http://www.stat.fi/til/jvie/2004/jvie_2004_2005-11-01_tau_086.xls
http://www.stat.fi/til/jvie/2004/jvie_2004_2005-11-01_tau_087.xls
Internetistä löytyy muutamia hyviä suomenkielisiä sivustoja, jotka käsittelevät melko laajasti mm. Italian historiaa, kulttuuria ja ruokakulttuuria. Kaikki seuraavassa mainitut sivut löytyvät hakukoneilla, kuten Googlella, hakemalla sanalla Italia ja rajaamalla haun Googlen asetuksista koskemaan vain suomenkielisiä sivuja. Wikipedian laaja Italiaa käsittelevä sivusto löytyy osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Italia. Helsingin yliopiston kielikeskuksen sivuilla on myös käsitelty Italiaa: http://www.helsinki.fi/kksc/italia/italia/. Italialaisesta ruoasta löytyy tietoa esimerkiksi Raimo Miettisen opinnäytetyöstä, joka on hänen kotisivuillaan: http://www.uusikaupunki.fi/~ramiett/italialainen_ruokakulttuuri.html . Näillä sivustoilla ei...
Ihan näin tarkkaa tietoa ei löydy suoraan, mutta ehkä sitä löytyy näistä artikkeleista, jotka käsittelevät työvoiman palvelukeskuksia:
Tällaisia lehtiartikkeliviitteitä löytyy Aleksi-tietokannasta:
1.Ovet auki yrityksiin : ammattilaiset valmentavat töihin Liukkonen, Johanna Monitori 2005, nro 4, sivu 10-11
2 Reitti avoimille työmarkkinoille Saarinen, Erja Sosiaaliturva 2004, nro 19, sivu 4-7
3 Työvoiman palvelukeskus yhdistää palvelut : pitkäaikaistyöttömien palvelut paranivat, 18 kuntaa kokeili (Tieto plus) Salonen, Mirja Kuntalehti 2003, nro 17, sivu 42-43
ja Arto-tietokannan viitteet:
Työvoiman palvelukeskukset tarjoavat moniammatillista
asiakaspalvelua / Erja Saarinen
artikkeli kausijulkaisussa Sosiaaliturva. issn 0355-6565. 92 (...
Mitään kaiken kattavaa listaa Euroopan entisistä pääkaupungeista on vaikea antaa, koska valtakuntien rajat ja nimet ovat muuttuneet niin paljon historian aikana. Oheisella Wikipedian sivulla on englanninkielinen lista maailman entisistä historiallisista pääkaupungeista http://www.absoluteastronomy.com/reference/list_of_historical_national_…
Lisäksi Konstantinopoli oli Turkin pääkaupunki vuoteen 1923 (vuodesta 1930 nimellä Istanbul), sen jälkeen pääkaupungiksi tuli Ankara. Toledo oli Kastilian pääkaupunki 1085-1561 ja 1400-luvulta vuoteen 1561 koko Espanjan pääkaupunki. Bulgarian pääkaupunkeja ovat olleet Preslav, Tarnovo (Tirnovo, Tabrevernovo,1965 alk. Veliko Tarnovo) ja nykyisin Sofia. Kreikan entisiä pääkaupunkeja ovat olleet Aigina (...
Kovin laajoja kuvauksia anglikaanisen kirkon alkuajoista ei suomen kielellä tunnu löytyvän. Jonkin verran aihetta käsittelevät esim. GASCOIGNE, Bamber: Kristikunnan historia (ss.168-173; Weilin+Göös 1978) sekä ALNAES, Karsten: Euroopan historia. Herääminen: 1300-1600 (Otava 2004). Myös suuret yleishistorian kirjasarjat tietenkin käsittelevät aikakautta, mutta yleensä melko pinnalliseen sävyyn. Nämä teokset ovat saatavilla Helmet-kirjastoissa. Perusteellisempaa ja syvempää tietoa aiheesta löytyy Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista, sekä pääkirjastosta että opiskelijakirjastosta. Tämä aineisto on kuitenkin lähes tulkoon yksinomaan englanninkielistä, esim. ELTON, G.R.: Reformation Europe 1517-1559 (1990); FENWICK, John: The Free Church...
Vaasan kaupunginkirjastossa on kopio kyseisestä esitelmästä lainattavissa. Voit mennä tekemään kotikuntasi kirjastoon kaukolainapyynnön, niin lähetämme sen. Esitelmä on myös kotiseutukokoelmassa, mutta tätä kappaletta ei lainata vaan sitä voi tulla lukemaan paikanpäälle.
Kokkolan kirjastosta löytyy nuorten osastolta 3 kirjaa aiheena vatsastapuhuminen:
Luokka 03
Nuorten maailma / [toim. ja julk. yhteistyössä oy Valitut palat ab ja Verlag das Beste GmbH sekä Sélection du Reader's Digest] ; käännös: Anja Aatola, Marja Huuskonen, Kirsti Luova ; [piirroskuv.: Maurice Espérance ... et al.]
Hki : Valitut palat, 1980 (pain. Saksan liittotasavallassa).
ISBN 951-9078-80-0
Luokka 79.91
Björnberg, Karl-Axel
Buktalarboken : en handbok i buktaleri / Karl-Axel Björnberg ; [illustrationer: Robert Nyberg]
Stockholm : Alfabeta, 1992.
ISBN 91-7712-303-4
Luokka 79.85
Mikki Hiiren taikatemput / Walt Disney ; Ken Hardy ; suomentanut Anja Leppänen.
[Helsinki] : Sanoma, 1990 (Keuruu : Otava)
Sudenpentujen kirjasto
ISBN 951-9133-...
Laulu on nimeltään Pikkuinen maamies säv. Robert Schumann, sanat trad. Löytyy Anni Tannin kevätlauluja-kasetilta tai - cd-levyltä (1989, jolla Johannes Kangas esittää laulun.
Lasten sairaanhoidosta yleensä:
Lasten ja nuorten hoitotyön käsikirja / toimittaneet Paula Koistinen, Susanna Ruuskanen, Tuula Surakka ; [piirrokset: Inkeri Patrakka ja Susan Reed]. Helsinki : Tammi, 2004
Lasten infektiosairaudet / toimittajat: Olli Ruuskanen, Heikki Peltola, Timo Vesikari.Helsinki : Lastentautien tutkimussäätiö, 2001
Lasten ja nuorten sairaudet / Niilo-Pekka Huttunen (toim.) ; [piirrokset: Maija Raitanen ja Eila Sinivuori], Helsinki : WSOY, 2002
Lastentaudit / toimittajat Jari Petäjä, Martti A. Siimes. Helsinki : Duodecim, 2004
Jalanko, Hannu, 100 kysymystä lastenlääkärille / Hannu Jalanko. Helsinki : Duodecim, 2003 (Sarja: Hippokrates Duodecim -sarja)
Hoidatko minua? : Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyö / Päivi...
Sopivia voisi olla nuorille tai lapsille tarkoitetut kirjat.
Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi/search*fin/X löytyy nuorten äänikirjat sanahaulla talböcker ungdomslitteratur ja lasten äänikirjat sanahaulla talböcker barnlitteratur
Dekkarit löytyvät sanahaulla kriminalfiktion talböcker
Vastaavat tekstimuotoiset kirjat löytyvät sitten nimekehaun avulla.
Ruotsin kuullunymmärtämistehtävät löytyvät sanahaulla
ylioppilastutkintolautakunta ruotsin kieli
Valitettavasti tuoreimmatkin ovat vuodelta 1993.
Viginia Andrews syntyi 6 kesäkuuta 1923 ja kuoli 1986 rintasyöpään.
Hän on yhdysvaltalainen kirjailija joka oli niin suosittu että hänen kuolemansa jälkeen perikunta päätti jatkaa hänen kirjallista tuotantoa haamukirjoittajan avuin.
Katso lisää:
http://en.wikipedia.org/wiki/Virginia_C._Andrews
