Nimi on ollut käytössä ainakin myöhäisantiikin aikaan naisen nimenä, esim. filosofi Plotinoksella oli Gemina -niminen oppilas sekä Gemina -niminen tytär.
Nimi on alunperin latinaa ja tarkoittaa kaksosta (Lansky, Bruce: The best baby name book in the whole wide world, ISBN 0915658836.)
Nimipäivää ei suomalaisista almanakoista löytynyt, ruotsinkielisistä eikä myöskään englannin- tai italian nimipäiväsivustoista. Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjastakaan ei löytynyt Geminaa, joten nimipäivää täytynee viettää oman valinnan mukaan.
Internetin hääsivustojen (esim. http://www.naimisiin.info/) keskustelupalstojen lisäksi tietoa sotilashäistä löytyy ainakin kirjoista:
Lehtonen, Juhani U.E. : Sotilaselämän perinnekirja. 2003.
Heinonen, Terhi : Häät. 1996. (Melko suppeasti.)
Teosten sijainnin ja saatavuuden pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Kirjavinkkauksesta aikuisille ei ole juurikaan kirjoitettu. Löysin kaksi kirjaa, joista voisi olla apua:
* Bodart, John: Booktalk! : booktalking and school visiting for young adult audiences.(H. W. Wilson,1980, ISBN 0-8242-0650-9).
* På tal om böcker : om bokprat och boksamtal I skola och bibliotek. (BTJ Förlag, 2005, EAN 9789170185540). Näitä kirjoja on mm. HelMet-kirjastoissa, eli niitä saa kaukolainaksi.
* Myös seuraavassa teoksessa on kirjavinkkauksesta (sekä lasten että aikuisten): Mäkelä, Marja-Leena, Kirjavinkkarikirja. Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003 (Saarijärvi : Gummerus).
Kirjastolehdessä (2004; (97) 5; 6-7 on haastateltu turkulaista Kaisa Hypeniä. Artikkelin nimi on Kaisa Hypen : ammatti romaanihimon lietsoja. Hypen on...
Kun aineisto on HYLLYSSÄ-tilassa, se tarkoittaa, että se on hyllyssä omistajakirjastossa. Kyseinen Coelhon teos oli hyllyssä Oulunkylän kirjastossa, josta se on lähetetty Pitäjänmäen kirjastoon tänään 3.4.07. Helmet-järjestelmässä kirja on nyt MATKALLA-tilassa. Aineiston matka Helsingin alueen kirjastosta toiseen kestää pääsääntöisesti kaksi päivää (pitempäänkin kuljetusaikaan voi varautua), joten kirjan pitäisi olla perillä Pitäjänmäellä torstaina 5.4.07. Kun varaus on vastaanotettu määränpääkirjastossa, siitä lähtee asiakkaalle saapumisilmoitus.
Kirjaston lehtiosastolla on Tekniikan maailman numero 8/77. Sitä ei voi lainata, mutta kopion siitä kyllä saa. Sen sijaan varsinaisia piirustuksia, joita lehden ilmestymisaikaan on ilmeisesti voinut tilata TM:sta, ei kirjastossa ole. Netistä löytyi suomalainen osoite, missä on juttua tällaisen veneen rakentamisesta. Se on osoitteessa: www.lannevesi.net/pursiseura. Vaneriveneiden rakentamisesta kirjastossa on pari Kai Osaran kirjaa:” Vaneriveneitä rakentamaan ” ja ”Uusi jokaisen kilpavene Vesimäkärä”.
Lauri Pohjanpään runo Kerjäläispoika sisältyy vuonna 1936 julkaistuun kokoelmaan Kärsimys ja elämä. Runo on julkaistu myöhemminkin useissa kokoelmissa, mm. Helena Anhavan toimittamassa valikoimassa Lauri Pohjanpää, Kaipuu ylitse ajan, Valitut runot 1910-1954.
Caterina Valentelta löytyy monia kokoomalevyjä. Sellainen, jossa on sekä Malaguena että Rote Rosen werden blüh'n, on ainakin "Dankeschön - die Schönsten Hits" (2 CD), mutta monessa muussakin yhdistelmässä niistä on ainakin toinen. Malaguenaa on olemassa sekä espanjaksi että englanniksi. Lisäksi hänellä on laulu nimeltä Rosen sind rot, mutta se ei kai ollut kyseessä?
lähde: Grooves-inc
http://grooves-inc.de/product_info.php/products_id/886998
Sanaa hemura ei löydy laajoistakaan murresanakirjoista. Anneli Hänninen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kuitenkin kiinnitti huomiota seuraaviin samanalkuisiin murresanoihin:
hemu = ilo, riemu; olla hemussa = rakkauden huumassa; pariskunnan elämästä puhuttaessa hemuinen = rakkauden täyttämä. Näitä merkityksiä esiintyy Etelä-Pohjanmaalla.
Kuhmossa naisen puvun koristeesta on käytetty nimitystä hemukka, ja Ristijärvellä hemuta on merkinnyt koreana touhuamista.
Esimerkit löytyvät teoksesta Suomen murteiden sanakirja III (Helsinki 1992). Niissä kaikissa sanan merkitys liittyy johonkin myönteiseen, tavanomaisesta positiivisesti poikkeavaan ilmiöön. Saattaa siis olla, että mummusi on tuntenut jonkun näistä sanoista ja luovana...
Laskuvarjohyppäämisestä löytyy englanniksi:
Poynter, Dan
Parachuting : Skydiver's handbook
6. rev. ed.
Santa Barbara : Para Publishing, 1992
Donaldson, Chris
Skydive : Sport prachuting explained Marlborough : Crowood Press, 2000
Näistä Poynterin kirjassa on enemmän tietoa, Donaldsonin kirja on yleisemmällä tasolla.
Internetistä löytyy Ilmailuliiton sivuilta laskuvarjohyppäämisen oppilaan oppaita 1 ja 2 sekä Kuvunkäsittelyopas, joissa on tarkemmin hyppäämisen aerodynamiikasta ja vapaasta pudotuksesta ja ilmakehän fysikaalisista ominaisuuksista:
http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/lask…
http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/lask…
http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/...
Kirjailija Ann Bryantista ei ole juuri suomeksi kirjoitettu. Kirjailijan kotisivujen kautta saa eniten tietoa:
http://annbryant.co.uk/
Tämän palvelun kautta on Bryantista kysytty usein ennenkin. Aiemmat vastaukset saat arkiston (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) kautta kirjoittamalla Etsi arkistosta –ruutuun Bryant Ann. Painostava ennustus on Sisters club –sarjan 12. osa ja ilmestynyt suomeksi 2006. Kirjan päähenkilö Tash pelkää ennustajan ennustuksen käyvän toteen. Esitelmää varten kirja kannattaa lukea.
Kirjoja voi tarjota antikvariaattiin tai lahjoittaa kirjastolle. Se, otetaanko ne kirjaston kokoelmiin vai laitetaanko poistokirjamyyntiin, jää kirjaston päätettäväksi. Päätökseen vaikuttaa esimerkiksi se, onko ko. teoksia kokoelmassa ennestään ja menevätkö ne vielä lainaksi ja kirjojen kunto.
Kissankellon kielipulma on satu, joka on luettu Radio Suomen Pätkä, päivän tarina –ohjelmassa. Yleisradiosta kerrottiin, että ohjelman sadut ovat Ylelle kirjoitettuja, kirjoittajana ainakin tässä tapauksessa on nimimerkillä kirjoittava toimittaja. Satuja ei siis ole mahdollista ostaa kirjakaupasta, eikä myöskään lainata kirjastosta.
Raymond Queneau kertoo kirjassaan Tyyliharjoituksia 99 kertaa saman tarinan. Olisiko etsimänne kirja se? Toinen vaihtoehto saattaisi olla venäläinen salanimi Ilf, Ilja & Petrov, Jevg. Kaksitoista tuolia. Romaanikronikka jossa metsästetään anopin kadonneita tuoleja. Ei tavallaan samaa tarinaa moneen kertaan, mutta tuoli olisi eräänlaisessa pääosassa.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Hki Otava 2000) käy selville, että Kärnä-sukunimelle on kaksikin selitystä. Hämäläiselle sukunimelle Kärnä voi antaa selityksen kärnä "äkäinen, riitainen ihminen". Nimi voi olle myös ruotsalaisperäinen. Ralf Saxen on rinnastanut Lappajärveltä talonnimen Kärnä Ruotsissa keskiajalla tavalliseen henkilönimeen Kärna, Kärne. Lisää tietoa nimen levineisyydestä yms. paikkakuntanne kirjastosta ylläolevasta kirjasta ja muista nimikirjoista.
Christopher Paolinin fantasiasarja (Perillinen)on kolmiosainen, siitä on ilmestynyt kaksi ensimmäistä osaa ja Kirjavälityksen tiedoissa sanotaan, että Paolini on aloittanut kolmannen osan kirjoittamisen. On vaikea sanoa milloin se ilmestyy ja käännetään suomeksi
Tälläiseen kerrontatapaan perustuvia tarinoita saattaa olla tietysti useitakin. Mieleeni tuli Ryunosuke Akutagawan kertomus Metsikössä. Tarinassa aviopari joutuu metsässä hyökkäyksen kohteeksi. Vaimo raiskataan ja mies murhataan. Tarina kerrotaan kerrotaan moneen kertaan eri todistajien suulla: ruumiin löytäjän, eri todistajien, rikollisen, pidätyksen tehneen poliisin, raiskatun vaimon ja murhatun miehen (shamaanin välityksellä!). Jokainen tuo juttuun oman lisänsä ja kertoo täysin oman versionsa tapahtumista. Mikä on lopullinen totuus ja selviääkö se edes? Kyse on rikosjutusta, jossa on kauhutarinan aineksia. Tarina löytyy suomennettuna kokoelmasta Shosetsu.
Kirjan sijaintitiedot Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/search*fin/?...
