Katselin tässä pääkaupunkiseudun kirjastojen selkokielisten kirjojen kokoelmia.
Aikuisten selkokielistä kaunokirjallisuutta näyttää olevan aika vähän. En löytänyt yhtään Päätalon kirjaa selkokielisenä versiona.
Mainitsen tässä muutamia löytämiäni selkokielisiä kirjoja:
Arto Paasilinna :"Isoisää etsimässä"
Tomas von Martens: "Merimies on eri mies" (muistelmat)
Marja Simola: "Kaskipellolta kaupunkiin" (muistelmat)
Bo Carpelan: "Rannekello"
Saraleena Aarnitaival: "Liian paksu perhoseksi" (selkokielinen mukautus Sisko Istanmäen kirjasta)
Suurin osa selkokirjoista on lasten kirjoja.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, jonka osoite on https://finna.fi ,voi hakea eri kielistä suomennettua kirjallisuutta. Haussa käytetään udk-luokitusta (yleinen kymmenluokittelu) ja kaunokirjallisuuden lisälukuja.
Esimerkiks: Mitä englanninkielistä proosaa on julkaistu suomeksi vuonna 2000?
Hakutyypiksi valitaan luokitus. Hakuruutuun kirjoitettava hakulauseke on seuraavanlainen:
udk:820 –3.
Hakulausekkeessa luku 820 on englanninkielisen kirjallisuuden luokituskoodi. Udk on luokitusjärjestelmän tunnus ja 3 on proosan lisäluku. Huom. lisälukujen eteen tulee välilyönti
Kohdasta rajaus voi tehdä aikarajauksen.
Esimerkkejä udk -luokitusjärjestelmän luokituskoodeista.
820 Englanninkielinen kirjallisuus
830 Saksakielinen...
Kaarina Maununtytärtä voi yrittää lähestyä häneen liittyneiden henkilöiden kautta. Ursula Pohjola-Pirhosen "Kuninkaan amiraali" kertoo Eerik XIV:stä. Pohjolan-Pirhosen romaani "Kuninkaan tytär" kertoo Kaarinan ja Eerikin tyttärestä Sigrid Vaasasta.
Pirjo Tuomisen "Kaarina Hannuntytär" sivuaa myös Kaarina Maununtytärtä Liuksialassa. Aili Somersalo on julkaissut romaanin Kaarina Hannuntyttärestä jo vuonna 1937.
Raine Raition, Kangasala-seuran julkaisema teos "Totta ja tarua Kangasalan Kaarinasta" on luokiteltu tietokirjaksi, mutta varmaan tutustumisen arvoinen.
Tekstiviitteessä tulee käydä ilmi haastatellun nimi, päivämäärä ja että kyseessä on haastattelu eli esim. (Virtanen, haastattelu, 6.6.2007).
Lähdeluettelossa haastattelut tulevat oman otsikkonsa (esim. Haastattelut) alle. Pakollisia tietoja ovat haastatellun henkilön nimi ja arvo tai asema, haastateltavan toimipaikka, haastattelun aika ja paikka sekä haastattelijan nimi. Hyvä olisi olla myös tieto tallenteesta tai muistiinpanosta ja missä niitä säilytetään.
Esimerkki:
Virtanen, Anselmi, professori. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. Puhelinhaastattelu 6.6.2007, haastattelijana Sirkka Heikkinen. Tallenne kirjoittajan hallussa.
Lähteenä: Matti Mälkiä: Teksti- ja kirjallisuusviitteiden laatiminen.
Puolisoiden väliset keskinäiset testamentit voivat olla joko omistusoikeustestamentteja tai hallintaoikeustestamentteja. Tästä riippuu, miten eloon jäänyt puoliso voi omaisuutta hallita ja käyttää. Täydellä omistusoikeustestamentilla leski saa omaisuuteen täyden oikeuden. Hän voi jopa testamentata saamansa omaisuuden edelleen. Jos testamentissa on määrätty ns. toissijaissaaja, lesken kuollessa toissijaiset perilliset perivät ensiksi kuolleen puolison omaisuuden. Hallintaoikeustestamentilla taas leski saa ensiksi kuolleen omaisuuteen vain käyttö- tai hallintaoikeuden, mutta ei myyntioikeutta.
Koska perintöoikeudelliset asiat ja testamentin tulkinnat eivät ole yksiselitteisiä, kehotamme kääntymään oikeusoppineiden puoleen. Mm. pankit...
Uusista kirjoista otetaan Helmet-kirjastoihin vastaavat äänikirjat cd:einä heti kun ne ilmestyvät. Katsoimme kustantajan, Otavan, sivuilta että äänikirjan ilmestymisajaksi on ilmoitettu maaliskuu 2008.
Voitte varata äänikirjan heti, kun se tulee kirjastojen rekisteriin.
Sama kysymys lähetettiin viime viikolla ruotsiksi. Tässä linkki annettuun vastaukseen: http://www.kirjastot.fi/administration/tools/asklibrarian/Update.aspx?q… Ymmärrän, että haet nimenomaan englanninkielisiä romaaneja, kuten aiempikin kysyjä. Aiheet ovat suhteellisen raskaita ja kovin kevyttä luettavaa niistä on vaikea löytää. John O´Brianin Leaving Las Vegas lienee siis vakavuudestaan huolimatta melko helposti lähestyttävä teos. Lisäksi se käsittelee kahtakin sosiaalisten kysymysten aluetta: alkoholismia ja prostituutiota.
Seuraavassa joitakin sosiaalisiin kysymyksiin liittyviä englanninkielisiä romaaneja alkoholismista, eriarvoisuudesta, huumeriippuvuudesta, kodittomuudesta, köyhyydestä, perheväkivallasta, rasismista ja vammaisuudesta....
Helsingissä aineiston kuljettaminen kirjastosta toiseen vie 2-3 arkipäivää. HelMet-kirjastojen sisällä kunnasta toiseen, esimerkiksi Espoosta Helsinkiin kuljetus vie 3-4 arkipäivää.
Varauksen saapumisen noutokirjastoon voi tarkistaa HelMetistä www.helmet.fi Omista tiedoista. Aineisto on noudettavissa kun sen tila on Noudettava viimeistään..
Mika Waltarista on kirjoitettu paljon. Voit etsiä Waltaria käsitteleviä kirjoja HelMetistä: http://www.helmet.fi/
Näistä kannattaisi tutustua erityisesti Risto Lindstedtin teokseen "Mika Waltari: muukalainen maailmassa". Helsinki : WSOY, 2007.
Lähimmästä kirjastostasi löytyy varmasti monta Suomen kirjallisuushistoriaa käsittelevää teosta, joissa on tietoa myös Waltarista. Myös laajat tietosanakirjat ovat hyviä esitelmälähteitä.
Internetistä löytyy myös monta hyvää ja luotettavaa Waltari-sivustoa:
http://www.mikawaltariseura.fi/
http://www.mikawaltari100.net/
http://waltari.lasipalatsi.fi/
Leonardon "Maalaustaiteesta" on ilmestynyt 1992 Taide-kustantamon julkaisemana. Suomalainen käännös ei sisällä alkuteosta kokonaan, vaan se on tehty alkuteoksen ensimmäisestä luvusta valikoiden. Kirja löytyy esim. Varastokirjaston ja joidenkin yliopistojen kokoelmista, joten se on mahdollista tilata kaukolainaksi.
Alkukielinen teos "Trattato della pittura di Leonardo da Vinci" (1913) löytyy puolestaan Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmasta.
Kannattaa käydä tutkimassa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun nimi ja tee haku.
Sieltä löytyy vastaus myös sinun kysymykseesi. Kopioin osan vastauksesta tähän:
"Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (ISBN 951-0-23323-4)mukaan Peppiina on pidentymä nimestä Peppi".
Peppi on Astrid Lindgrenin lastenkirjojen tunnetuksi tekemä nimi, ruotsiksi Pippi, joka saattaa olla kutsumamuoto nimestä Filippa, joka puolestaan on Filippoksen (kreik. hevosen ystävä) sisarnimi. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Filippa on 21.4.
"Vilina on lyhennös nimestä Akvilina, historiallisissa asiakirjoissa Aqvilina, Aquilina, Vilina. Nimi tulee latinan sanasta aquila, kotka. Nimi on ollut...
Aiheeseeen liittyvää kirjallisuutta:
Scott, Jeffrey
How to write for animation
Woodstock, NY : Overlook, 2004. - 224 s.
ISBN 1-58567-428-1
Webber, Marilyn
Gardner's guide to feature animation writing : the writer's road map
Washington, D.C. : Garth Gardner Co., 2002. - 284 s. : kuv. ; 23 cm
ISBN 1-58965-002-6
Includes index.
Marx, Christy
Writing for animation, comics & games
Amsterdam ; Boston : Focal Press, 2007. - xxi, 226 s. : kuv. ; 25 cm.
http://kirjasto.sea.fi:2345/FIN/
ISBN 978-0-240-80582-5 ; 0-240-80582-8
Beiman, Nancy
Prepare to board! : creating story and characters for animation features and shorts
Boston : Elsevier Focal Press,, 2007. - 317 s. : kuv
ISBN 978-0-240-80820-8 ; 0-240-80820-7
Aiheeseeen liittyvää...
Julja on muunnos Juulia-nimestä. Julia on latinan Juliuksen (´maitopartainen nuorukainen´) sisarnimi. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (ISBN 951-1-18892-5)
Toisessa lähteessä: Eero Kiviniemen teoksessa: Iita Linta Maria (ISBN 951-717-757-7) Julia-nimi on lähtöisin roomalaisesta suvun nimestä.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi (ISBN 951-30-9827-3) Julian kerrotaan tarkoittavan nuorekasta tai komeaa.
Eero Kiviniemen teoksessa sanotaan Milla-nimen olevan muunnos nimistä Emilia, Ludmila tai Camilla.
Eeva Riihosen mukaan Emilia on Emilin sisarnimi, alkuaan latinan innokas, ahkera, uuttera, imarteleva tai hurmaava.
Vilkunan mukaan Ludmila on slaavilainen nimi, sen merkitys on kansan rakastama. Pyhä Ludmila, Böömin suojeluspyhimys,...
Vähänpuoleisesti löytyy tietoa hänen lapsuudestaan ja lapsuuden perheestään. Seuraavassa linkissä hän kertoo jotain omasta lapsuudestaan.
http://www.ilkkaremes.com/tyohuone/biografia.html
Wikipedian sivulta löytyy hiukan tietoa hänestä, esim. hänen oikea nimensä Petri Pykälä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Yleistä tietoa Ilkka Remeksestä ja hänen kirjoistaan löytyy monista kirjaston kirjoista, kuten esim.
Tarkka, Pekka: Kotimaisia nykykirjailijoita
Kotimaisia nykykertojia osa 3
Kodin kuvalehdessä 1999 no.17, s. 14-16 on Tarja Hirvasnoron artikkeli: Tuntematon Remes, mutten tiedä onko siinä mitään hänen lapsuuden perheestään. Kodin kuvalehdessä, (no.4, 2001), kerrotaan Ilkka Remeksen omasta perheestä mm. seuraavaa: Hänen vaimonsa...
Perinteisesti narreja pidettiin kuninkaiden ja muiden mahtimiesten hoveissa eläneinä hauskuuttajina. Narrien suuri esiinmarssi tapahtui keskiajan lopussa, mutta jo varhaiskeskiajalta on heistä
merkintöjä http://opisto.alkio.fi/~anhalone/viihdyttajat.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hovinarri
Askartelu- ja käsityölehdistä löytyi enimmäkseen lasten naamiaisasujen teko-ohjeita.
Aikuisen narrin pukumalleja ja kaavoja löytynee seuraavista teoksista:
Länsimaisen muodin historia : antiikista nykyaikaan / Arja-Liisa Kuitunen. Mynämäki : Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos,1998.
Keskiajan tunnelmissa : ideakirja tekevälle / Tea Langh. Turku : Turun kulttuurikeskus, 2000.
Costume in detail / Nanncy Bradfield.
Men's garments 1830-...
Voisi kokeilla ainakin näitä, toiset kaunokirjalliset teokset ovat hyvinkin vahvasti tietokirjallisuutta ainakin silloin kun ne ovat omaeläkerrallisia. Pro -gradutyö (3) ja väitöskirja (4) ovat töitä jotka perustuvat kasvattilasten kertomuksiin:
1.Kostamo, Eila : Mulperipuun mehu : (omaelämäkerrallinen) romaani
2. HÄMÄLÄINEN, HELVI : Uusi Aadam / Helvi Hämäläinen (psykologinen romaani)
3. Tämän pro -gradutyön voinee kaukolainata, kysy kirjastosta--> Tekijät: Malin, Sanna
Nimeke: Kasvattilapsena Suomessa : kertomuksia ja kokemuksia vuosilta 1880-1940 / Sanna Malin
Aineisto: kirja
Julkaistu: Turku , 1993
Opinnäyte: Pro gradu -työ : Turun yliopisto , folkloristiikka
4. Väitöskirja, saanee kirjastoon kaukopalvelun kautta kuten...
Kyseessä on Alpo Noposen kirjoittama Vuosileikki, julkaistu Valistuksen lukukirjassa 1906. Se sisältyy Runo on vapaa -nimiseen teokseen (Otava 1996), jota on saatavana kirjastoista, https://finna.fi.
Marika Uskali on jyväskyläläinen kirjailija, joka kirjoittaa nuorille. Tähän mennessä häneltä on ilmestynyt kolme teosta: Veli ilves (2001), Hopeanorsu (2004) ja Pietari, Nella ja kulmakunnan kauhu (2006). Viimeksi mainitulla teoksellaan Uskali voitti Lasten LukuVarkaus -palkinnon 2007.
Tietoa kirjailijasta löytyy lähinnä internetistä, joten kannattaa tutustua ainakin seuraaviin sivuihin:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=437 http://www.peda.net/verkkolehti/valkeakoski/naakka?m=content&a_id=156 ja http://www.rihmasto.net/esseet/marika_uskali.htm
Omien juuriensa etsiminen ja kartoittaminen kannattaa
aloittaa tutustumalla Suomen Sukututkimusseuran erinomaisiin Internetsivuihin, osoitteessa
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löytyy otsikon "Aloita sukututkimus" alta tarkat ohjeet, miten edetä. Samalta sivulta löydät HisKi-tietokannan, josta pääset selaamaan kirkonkirjoja. Sukututkimusseuran sivuilta saat vihjeitä hyvistä tutkimusoppaista, kursseista yms.
Heti alkuun kannattaa myös haastatella vanhoja, vielä elossa olevia sukulaisia, jotta saa tutkimiselle lähtökohtia. On myös olemassa sukututkimukseen erikoistuneita keskustelupalstoja Internetissä.
