Orvokki Autiosta on tosiaan kysytty aiemminkin. Vastaukset löytyvät arkistostamme. Valitettavasti nuo aikanaan linkitetyt nettisivut eivät enää ole löydettävissä.
Kuten vastauksissa kerrottiin Orvokki Autiosta löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Otavan kirjallisuustieto, Otava 1990,
Koskela, Lasse: Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon,
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 1990, (Huom! ei enää uusimassa vuoden 2000 painoksessa)
Saaristo, Helena: Suomalaisia nykykertojia, Kirjastopalvelu 1987
Suomen kirjailijat 1945-1980, SKS 1985.
Sinnemäki, Anssi : Kapina rippituolissa ja muita kirjallisuusesseitä, Tamara Press, Hki, 1989
"Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toim. Maria-...
Rami on käytetyimpiä Raimon kutsumamuotoja, mutta vanhastaan Rami juontaa juurensa myös Aabrahamista. Virallisena etunimenä Rami yleistyi 1960-luvun loppupuoliskolla ja se on ollut tavallinen vielä 1980-luvulla varsinkin Lounais-Suomessa. Ramin nimipäivä 18.12. on ollut almanakassa vuodesta 1973 lähtien sijoitettuna Aabrahamin paikalle.
(Kustaa Vilkuna: Etunimet, Otava, v. 2005)
Tällaista adjektiivia ei löydy kokoelmiimme kuuluvista suomen kielen hakuteoksista. Suomen murteiden sanakirja tuntee mm. sanat kapse (kopina, kopse ym.), kapsea (hupsun sekainen, hassahtava) ja kapsehtia (puuhailla, kuhkia, käpsehtiä). Ko. teoksesta löytyy lisää merkityksiä ja esimerkkejä näistä sanoista ja myös muita samaa sukua olevia murresanoja. Mahdollisesti kapseinen on jostakin tällaisesta sanasta johdettu adjektiivi.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjasto (www.kotus.fi/kirjasto) voi ehkä antaa lisävalaistusta asiaan.
Lähteet:
Suomen murteiden sanakirja. Kuudes osa (1999)
Enontekiön kirjastossa on Yrjö Alamäen kirja Lapin sota ja evakuointi 1944-1945. Kirjan voi saada Tornioon varaamalla
http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=dores&previd=avlbs&sesid=1200992…
tai Tornion kirjaston kautta
http://www.tornio.fi/kirjasto/yhteys.htm
Yrjö Alamäki on kirjoittanut myös useita muita kirjoja Tornionlaakson historiasta, joita on useissa lapin kirjastoissa. Tietoja voi selata Lapin kirjaston verkkokirjaston kautta:
http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2&sesid=1200992737
Suomalaisessa paikannimikirjassa (2007) on seuraava selitys:
"Kaleton: kyläkunta Keuruulla Keski-Suomessa. Varsinkin Kalaton-nimiset pikkujärvet ovat tavallisia koko maassa Pohjanmaata lukuun ottamatta. Kaleton - Kaletonlampi -nimisiä lampia on Suomessa puolensataa. Niitä on erityisesti Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa, ja niitä on selitetty kalattomuudella tai vähäkalaisuudella. Keuruulla ei Kaleton-nimistä järveä tunneta; ehkä nykyisen Ilvesjärven vanha nimi on ollut Kaleton. Kylän nimi perustuu talon nimeen, talo sijaitsee Ilvesjärven eteläpäässä."
Tellervo Kijanen on tehnyt laudatur-työnsä Ruoveden vesistönnimistöstä, mutta siitä ei löytynyt ko. nimeä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tutkii ja huoltaa nimistöä, tuottaa...
Kaarinassa ei ole kirjastoalan oppilaitosta. Jos olet aikeissa aloittaa oppisopimuskoulutuksen Kaarinan kirjastossa, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kaarina.fi/kirjasto/
Saloa lähimmät kirjastoalan oppilaitokset ovat Turussa: Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu. Näissä paikoissa seuraavat koulutukset alkavat ensi syksynä. Oppilaitoksiin haetaan nyt keväällä. Tietoa kirjastoalan koulutuksesta löytyy täältä:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista tietoa täältä:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Nykysuomen sanakirja antaa luha-sanalle kaksi merkitystä. Ensinnäkin luha on kangaspuiden liikkuva osa, johon kaide eli pirta asetetaan. Toinen merkitys on murteissa luuva, joka taas on riihen yhteydessä oleva erityinen puimahuone. Veikkaisin Luhalahti-nimessä luhan todennäköisesti tarkoittavan luuvaa. Mutta mikä ettei sinunkin tulkintaisi voisi olla oikea.
Tarkoitat varmaan Paul Babiakin ja Robert Haren kirjaa Käärmeet liituraidassa: psykopaatit työelämässä. Kirja on ilmestynyt vuonna 2007, ja se on tulossa Helmet-kirjastoihin. Voit seurata Helmet-hausta (www.helmet.fi), koska kirja on lainattavissa.
Persoonallisuushäiriöistä on kirjoitettu muitakin kirjoja, tässä muutama:
- Räisänen, Hankalat tyypit työelämässä
- Jokinen, Kiusaaja keskellämme: kokemuksia ja selviytymistarinoita vaikeasta ihmissuhteesta
- Mäkelä, Naamiona terve mieli: kuinka kohtaan luonnehäiriöisen
Tarvittaessa löydät lisää lähteitä Helmetin tai yliopistokirjastojen Linda-tietokannan (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html) kautta kirjoittamalla asiasanahakuun persoonallisuushäiriöt. Linda-...
Miilaa pidetään lyhennöksenä nimistä Camilla ja Ludmila. Camilla on mahdollisesti etruskilaisperäinen nimi. Ludmila on slaavilaista alkuperää ja tarkoittaa ”kansan rakastama”. Mila on myös itsenäinen slaavilainen nimi, joka tarkoitta ”herttainen, suloinen”. Alina voi olla lyhentymä nimestä Adeline, joka tulee muinaissaksan sanasta ”athal” (”jalosukuinen”). Alinan kantanimenä on Saksassa pidetty myös Helenaa (kreik. ”loistava”). Sitä voi pitää myös Alin (arab. ”ylhäinen, ylevä, korkea”) sisarnimenä. Anisaa ei löydy kirjaston etunimikirjoista. Väestörekisterin nimipalvelun mukaan sitä on annettu nimeksi 86 henkilölle. Nimikirjoista löytyy Ani, Anis, Anita. Fredriikka on Fredrikin sisarnimi. Fredrik taas tulee muinaissaksasta ja tarkoittaa...
La Boheme är gammal produktion från äret 2000, original premiär var den 10 mars 2000. Tidningarna har inte recenserat produktionen andra gången.
Recensioner finns i följände källor:
Harri Kuusisaari: "Oopperan tunteet pannassa" i Rondo 4/2000
Kimmo Korhonen: "Vaihtoehtoinen La Bohème" i Classica 2/2000
Veijo Murtomäki: "Epäsentimentaalinen musikaaliooppera" i Helsingin Sanomat 12.3.2000
Suomen kansallisooppera on julkaissut Carmenin libreton kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä. Suomentajana on Marjatta Sario. Libretto löytyy useasta suomalaisesta kirjastosta mm. Helsigin kaupunginkirjastosta. Voit halutessasi kaukolainata sen lähimpään kirjastoosi.
Teemme kirjastossa tiedonhakuja pyynnöstä mm. artikkelihakuja tietystä aiheesta. Pääsääntöisesti hakutulokset ovat viitteitä eli tieto missä lehdessä ja koska ao arvostelu on ollut. Asiakkaalle jää tehtäväksi tulla kirjastoon selaamaan ao lehdet ja ottamaan niistä esim. kopiot itselleen. Osa vanhemmista lehdistä saattaa olla selattavissa vain mikrofilmeinä kuten sanomalehdet. Mm. Aleksi-tietokannassa ei pysty hakemaan kustantajalla lainkaan vaan esim. arvostellun teoksen nimellä tai sen tekijällä. Samoja tietokantoja pääsee selaamaan myös asiakas itse kirjaston työasemilla.
Poikkeuksen viiteluettelotietokannoista tekee Media-arkisto, jossa ao artikkeli on suoraan luettavissa ja esim. tulostettavissa. Media-arkistoon pääsee samoin...
Jos tarkoitatte termin "MARC-näyttö" suomentamista painikkeessa:
MARC on lyhenne sanoista Machine-Readable Cataloging Record. Se siis kääntyisi suomeksi suunnilleen "koneellisesti luettava luettelointitietue". Painikkeen tekstiksi tämä olisi tarpeettoman pitkä eikä se myöskään ole vakiintunut ilmaus kuten MARC, joten suomenkielisen tekstin käyttö painikkeessa tuskin tulee kyseeseen. Lisää tietoa MARC-formaatista löytyy esim. Kongressin kirjaston sivuilta: http://www.loc.gov/marc/umb/um01to06.html
ja Kansalliskirjaston sivuilta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatit.html
Jos tarkoitatte, että itse MARC-näytön sisältö pitäisi suomentaa:
MARC-näytössä näkyvien kenttien numeroita ei ole mahdollista muuntaa suomenkielisiksi...
Severiina/Severina on naispuolinen muoto Severi-nimestä. Sen pohjana on latinankielinen sana severus, jonka merkitys on 'vakaa', 'ankara'. Severiinalla ei ole ollut koskaan nimipäivää meikäläisissä kalentereissa, päin vastoin kuin Severillä (23.10.). Ranskalainen etunimihakemisto http://www.meilleursprenoms.com/Etymologie/Etymologie.php3?search=sever… antaa vastaavalle ranskalaiselle naisennimelle Séverine nimipäiväksi 27.11., mutta ei mainitse perustetta (luultavasti tänä päivänä on ollut jonkun pyhimyksen muistopäivä).
Etunimet /Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. uud. laitos. - Hki, 2005.
http://www.behindthename.com/
Tietoa nimen yleisyydestä Väestörekisterin nimipalvelusta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kannattaa aloittaa Joensuun seutukirjastosta löytyvistä teoksista, joita voit selata ja etsiä osoitteessa http://jokunen.jns.fi/?formid=find2&sesid=1200918732&ulang=fin
Haussa kannattaa käyttää asiasanahakua ja sopivia sanoja voisivat olla 'valaistus', 'valaisimet', 'sisävalaistus', 'lamput' ja 'valaisimet'. Hakusanoja kannattaa käyttää yksi kerrallaan.
Hakutuloksissa näyttää olevan monia hyvältä vaikuttavia kirjoja, joista osa on tosin englanninkielisiä.
Kannattaa myös hakea kotimaisesta artikkeviitetietokannasta ARTO:sta, jota voit käyttää lähimmässä kirjastossasi. Haulla 'sisävalaistus' ja 'valaistus' tulee mm. seuraavanlaisia artikkeleita:
1. Tekijät: Pettersson, Gunnar
Nimeke: Sisävalaistus vaatii suunnittelua
Aineisto:...
Ikävä kyllä laulunsanat ovat tekijänoikeuden suojaamia ja niitä ei voi sen vuoksi julkaista internetistä ilman tekijänsä lupaa. Tästä huolimatta laulunsanoja löytyy jonkin verran verkosta, Smurffienkin lauluja saattaa ehkä löytyä.
Hakiessa (=googlatessa) kannattaa laittaa jokin lyhyt tunnettu lause kappaleesta lainausmerkkien sisään, esim. "smurffit rokkaa rajusti". Kappaleen nimellä tai kovin pitkällä sanapötköllä ei kannata hakea.
Helmet-hausta ei suomi-ranska matematiikan sanastoa löydy. Seuraavat lapsille soveltuvat matematiikkaa käsittelevät julkaisut löytyvät:
Mon premier Larousse de l'éveil, tosin esikouluikäisille
Dictionnaire jeunesse de la science
Helmet-haussa kohdassa "Tarkenna hakua" voidaan tehdä mm. kielirajaus http://www.helmet.fi
Ranskan kulttuurikeskuksen kirjastolla on aineistohaku sivulla http://extra.france.fi:2345/FIN/search.htm
Tälläkään haulla ei sanastoa löytynyt. Tässä kuitenkin kulttuurikeskuksen kirjaston yhteystiedot http://www.france.fi/ccf/
Kirjasto puh.(09) 2510 2130.
Kysymäsi kirja on Kouvolan kaupunginkirjaston kokoelmissa ja on lainattavissa.
Osakeyhtiö Valistuksen kustannustuotanto yhdistettiin WEILIN +GÖÖSIN kustannustoimintaan vuonna 1979. Uutta painosta kannattaisi kysyä sieltä: http://www.wg.fi/Etusivu/tabid/36/Default.aspx
Tämän palvelun arkistosta löytyy hakusanalla "kiinan kieli" verkkosanakirjoja kuten
http://babelfish.altavista.com/,
http://www.chinese-tools.com/names/search.html, http://www.mandarintools.com/chinesename.html, http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm,
Näissä on mahdollista valita joko perinteinen tai yksinkertaistettu kiinan kieli. Suomesta kiinaan kääännösmahdollisuutta ei ole, englannista kiinaan + lukuisia muita kielivaihtoehtoja löytyy.
Anneli on hyväily tai kutsumamuoto Annasta ja Annesta. Anna on kreikkalainen muoto heprean nimestä Hannah (armo). Anne taas on Annan rinnakkaismuoto, suosittu erityisesti englantilaisella kielialueella.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
